Aikuisenakin voi oppia lukutaitoa #lukutaitohaaste

Lauantaina 8.9. vietetään kansainvälistä YK:n lukutaitopäivää. Lukutaidon tasoja on monenlaisia. Ensimmäisenä oppimisen vaiheena on lukuinto, kiinnostus lukemiseen ja kirjoihin. Toisena kehittyvän teknisen lukutaidon myötä kirjaimista muodostuu sanoja ja lauseita. Kolmannella tasolla ymmärtävän syvälukemisen kautta sanoista avautuu maailmoja.

Lukeminen vaikuttaa tietorakenteisiin aivojen tasolla. Elämä ja työelämä varsinkin on jatkuvaa oppimista. Tärkeä osa sitä on lukeminen. Jotta oppisit helpommin aivojen kannalta, uutta asiaa opiskellessa kannattaa lukea näin:

  1. Silmäile luettava alue, herättele aiemmat tietosi aiheesta.
  2. Aloita lukeminen. Tämä on kaikista vaikein kohta. Pilko lukeminen sopivan pieniin jaksoihin. Poista lukemisen ajaksi häiriötekijät ympäristöstäsi. Palkitse itsesi, kun pääset välietapille.
  3. Lue kuin teksti olisi keskustelukumppanisi. Lukunopeus ei ole ratkaiseva asia vaan ymmärtäminen. Hermoverkot aivoissasi muuttuvat, kun ymmärrät asioita.
  4. Kertaa heti lukutuokion jälkeen, mitä luit. Tämä vähentää tehokkaasti muistivääristymiä. Erityisen hyväksi on havaittu asian opettaminen toiselle. Pidä monologi vaikka kissallesi, sillä ääneen selittäminen vahvistaa muistijälkiä.
  5. Muistiinpanoilla voi olla luetun ymmärtämistä tehostava vaikutus. Olemme yksilöitä. Löydä itsellesi toimiva tyyli.

Ilmianna lukuniksi

Onko sinulla hyviä keinoja keskittyä lukemiseen? Miten saat houkuteltua itsesi lukemisen äärelle? Liikunnallinen aikuisopiskelija rakensi juoksumatolle lukutelineen. Mikä on sinun niksisi? Paljasta se kyselylomakkeella, niin me laitamme niksit kiertämään (bit.ly/lukuniksit).

Millainen lukija sinä olet?

Tuntuuko sinusta, että et jaksa keskittyä syvälukemiseen? Kokeile keskittymistä pienissä paloissa, vaikkapa vartti kerrallaan. Etsi sopiva ympäristö ja ole lukemistuokion ajan irti netistä. Jos luet e-kirjaa, laita lentokonetila päälle mobiililaitteeseen. Pidä lukutuokion jälkeen tauko ja tee jotain ihan muuta, sillä aikaa aivosi työskentelevät tauon aikana varkain luetun parissa.

Jos lukemalla opiskelu tuntuu erityisen raskaalta, voi hidasteena olla jokin oppimisvaikeus. Kaikilta aikuisilta näitä vaikeuksia ei ole todettu kouluaikana. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta eli lukivaikeutta on itse vaikeaa todeta. Lahjakas lukivaikeuksinen kehittää omia kiertoteitä  ja samalla käyttää vaikeutensa vuoksi paljon kavereitaan enemmän energiaa lukemiseen.

Kokeile erilaisia lukemisen tapoja. Perinteisen paperikirjan lisäksi kirjoja voi lukea digitaalisina tai kuunnella äänikirjoja. Molempia näitä voi lainata kirjastosta. Digitaalisen kirjan voi kuunnella myös robottilukijan avulla. Tämä toiminto löytyy uusista älypuhelimista. Kirjoja voi saada myös Celia-kirjastosta äänikirjoina. Celian palvelu on saatavilla mm. näkövamman tai lukivaikeuden perusteella.

Opettele ymmärtävää lukemista. Lukeminen avaa viihdyttävien ja kiehtovien maailmojen lisäksi reittejä uuteen ammattitaitoon – myös keskellä ikää.

Anne, Mia ja Jukka Otavan Opistolta heittävät lukutaitohaasteen: vähemmän on enemmän, pysähdy lukemaan vaikka vartti kerrallaan, keskity ja kertaa.

Sama tiimi pohtii laajemmin lukutaitoa ja ymmärtävän lukutaidon oppimista aikuisena.

Mikä niksi sopii sinulle? Katso lukuhaasteen tuottama niksipaketti.

Lähtötasokartoitusta ja verkostoitumista

Syksy on lähtenyt reippaasti käyntiin Vahvistu verkossa -hankkeessa. Jokainen toteuttaja on saanut hanketiimien rekrytoinnin valmiiksi ja konkreettinen hanketoiminta on päässyt alkuun.

Alkuvaiheessa toiminnalla on kolme päätavoitetta: kehittää perustaitojen lähtötasoa mittaava testi, kartoittaa pilottiryhmään osallistuvat aikuiset ja käynnistää työpajatoiminta. Lähtötasotestin kehittämisessä pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa materiaalia, kuten Taikoja-koordinointihankkeen perustaitotestiä. Pilottiryhmää lähdetään etsimään paitsi oppilaitoksissa jo opiskelevien joukosta, myös mm. TE-toimiston ja Ohjaamon kautta. Sidosryhmistä ja rinnakkaishankkeista voisi lisäksi mainita Niilo Mäki Instituutin ja Tahti-hankkeen. PIAAC-tutkimusta, jonka tuloksiin Vahvistu verkossa -hanke osin perustuu, avaa meille tarkemmin tällä viikolla yliopistonlehtori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta.

Työpajat pyritään mahdollisuuksien mukaan kytkeä jo olemassa oleviin oppimisympäristöihin, jotta toiminnalla olisi paremmat edellytykset jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Mielenkiintoinen haaste on myös perustaitotyöpajan brändääminen. Miten saada aikuinen oppija aidosti ja omista lähtökohdistaan käsin innostumaan ehkä vuosienkin jälkeen opiskelusta ja omien perustaitojen vahvistumisesta? Työpajatoiminnan tulisi olla mahdollisimman helposti lähestyttävää, matalan kynnyksen toimintaa. Vahvistu verkossa -hankkeessa eräänä pedagogisena johtolankana on vertaisoppiminen ja -innostaminen. Otavan Opistolla tuotetaan syksyn aikana videoita, joissa aikuiset oppijat kertovat omista oppimiskokemuksistaan; minäkin osasin ja pystyin!

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma oppimisen suunnitelma, jonka avulla keskitytään vain niihin taitoihin, jotka kaipaavat vahvistusta, ja räätälöidään kullekin oppijalle sopivat oppimismenetelmät  ja -ympäristöt. Toisaalta oppimateriaalin kytkeminen lähelle oppijan arkea auttavat hahmottamaan perustaitojen tärkeyden myös esimerkiksi työympäristössä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla täytyy muistaa, että perustaitojen opettelun lähtökohdat ovat aina erilaiset lapsiin ja nuoriin verrattuna. Jotta oppiminen ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen olisi mahdollisimman esteetöntä, hankkeessa on budjetoitu rahaa leasing-laitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli opiskelijalla ei ole omaa tietokonetta tai mahdollisuutta sellaista hankkia, hankkeelta voi määräajaksi saada itselleen laitteen lainaan.

Tästä on hyvä jatkaa digipedagogisen mallin kehittämistä ja pilotointia.

Syysterveisin Minna Kuutti, Gradia

Instagram: vahvistuverkossa, Twitter: @VahvistuVerkoss

Vahvistu verkossa -hanke

Hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja pilotoidaan aikuisten perustaitoja (luku-, kirjoitus-, matemaattisia- ja tvt-taitoja) tukevia ja osaamista vahvistavia digipedagogisia menetelmiä, ratkaisuja ja malleja. Näiden kokonaisuuksien sisällöissä otetaan huomioon oppimista tukevat ja motivoivat oppimismetodit, erilaiset ohjausmenetelmät sekä erityisesti oppimisen autenttisuus ja kontekstuaalisuus. Hankkeessa pyritään saavuttamaan aikuiset, joilla on puutteita perustaidoissa, ja tuomaan heidät toisen asteen koulutuksen piiriin. Toiminnalla pyritään myös ehkäisemään mahdollista syrjäytymistä, sillä perustaidot vaikuttavat kattavasti myös arkielämässä selviytymiseen.

Hankkeen ratkaisujen, menetelmien ja mallien avulla opettaja ja kouluttaja voivat antaa yksilöllistä ohjausta opiskelijoille perustaitojen harjaantumiseen erilaisin digipedagogisin menetelmin. Kontaktiohjausta on mahdollista saada työpajoissa, joihin opiskelija voi osallistua henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa mukaisesti.

Vahvistamalla kouluttajien ja opettajien ohjauksellisia taitoja, digipedagogista ja työvälineosaamistasekä perustaitojen ongelmien tunnistamista saadaan ratkaisukeskeisiä työtapoja opiskelijan ohjaamiseen ja läpäisyn tehostamiseen. Vahvistamalla opiskelijoiden perustaitoja ja innostamalla oppimaan erilaisin digipedagogisin menetelmin opiskelijat valmentautuvat samalla tulevaisuuden työtehtäviin.

Päätoteuttaja:                                                                                                                   Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia/ projektipäällikkö Tiia Rautiala-Rantanen

Osatoteuttajat:                                                                                                              Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä/ koordinaattori Minna Takalo-Eskola, SASKY koulutuskuntayhtymä / koordinaattori Maria Lanteri, Otavan Opiston liikelaitos / koordinaattori Anne Rongas