Harjoittelijana tuotantopalveluissa

Nimeni on Kristiina Lepistö, ja olen 21-vuotias harjoittelija täällä ammattiopiston tuotantopalveluissa.

Miten päädyin tänne? Vuosi työttömyyttä ja tyhjänpanttina olemista sähköasentajan koulutuksen jälkeen sai miettimään; halusinkin tehdä musiikkia. Lähdin Nuorten Taidetyöpajalle Vola -bändipajalle tutustumaan musiikin maailmaan ja innostuin. Paja -jakson jälkeen tapasin TE-toimistolla yhteyshenkilöni ja rupesimme miettimään, mitä voisin tehdä jatkossa. Ehdotettiin, että kysy, tarvitsisivatko Pitkäkadun musiikkikampuksella työkokeiluun harjoittelijaa.

Työkokeilun aikana olen ollut apuna monessa tehtävässä. Olen kuvannut oppimistilanteita ja musiikkikampuksen ympäristöä järjestelmäkameralla, oppinut käyttämään kopiokonetta, tehnyt Wordilla ohjeistuksia, hakenut postia, käyttänyt tiskikonetta ja huolehtinut ilmoitustaulujen sisällöstä. Olen myös ollut kuuntelemassa ja katsomassa oppitunteja, mikä on mielestäni ollut mielenkiintoisinta, koska aikomukseni on hakea tänne opiskelemaan ensivuonna.Kristiina Lepistö 30092016

Täällä on mukavia ja ymmärtäväisiä työkollegoita. Olen tykännyt työskennellä heidän kanssaan!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samaan aikaan Kristiinan kanssa Tuotantopalveluissa olivat työssäoppimisjaksolla Sina Ellerbrock ja Steffen Witzel Jeverin ammattiopistosta, Saksasta. He saivat kokemusta videoiden editoinnista, verkkosivun tekemisestä ja mm. kuvauskopterin lennättämisestä. Viimemainitusta tilanteesta on alla kuva, jossa kuvauskopterin ohjaimia kääntelevät teknikkomme Hannu Viljanen ja Marko Syvälahti (koivun rungon kohdalla). Kauko-ohjattava kopteri on kuvassa pieni piste Steffenin päästä yläoikealle, Kankaan kampuksen rakennusten yläpuolella.

kamerakopteri Kankaan yllä

 

Kohti tulevaa…

Uusi lukuvuosi alkoi, ja tuottajilla on ahkeran suunnittelun kausi menossa. Musiikin ja tanssin avoimet ovet eli Kokeile ja innostu -päivä Pitkäkadulla on jo ensi lauantaina 29.8.2015. Loisto- ja Säihke-konserttisarjat pohjustetaan tässä vaiheessa, vaikka tapahtumat ovat viikoilla 47 ja 50. Lasten Lysti -syksyssä ollaan mukana 4.11.2015, ja 9-luokkalaisia virtaa marraskuun lopulla Taitaja9-kädentaitokilpailun paikallispäivään. Kaikessa on mukana oppilaita ja opiskelijoita monilta eri koulutusaloilta opettajineen, joten yhteinen keskustelu vaatii ajatusten jakamista, kohtaamista, konfliktien sietoa ja sovittelua. Lopputuloksia kuitenkin odotetaan innolla ja tuloksen laatuun luotetaan, niin  upeita kokemuksia on aiemmista kausista kertynyt.

Tuottajat (vasemmalta oikealle) Kirsti, Tiina, Pirta ja Helvi pysähtyivät hetkeksi Viitaniemen kampuksen Viisasten kiville. Tiimistä muualla seikkailivat Anne-Mari, Hannu ja Marko.

Tuottajat_ViisastenKivillä

Sohva on ykkönen

Kevät saapuu Jyväskylän ammattiopiston musiikinkoulutukseen uuden sisustusilmeen myötä. Jo aulassa voi aistia uutta, eloisampaa tunnelmaa. Opiskelijatkin ovat ottaneet uudistukset ilolla vastaan.

”Olen ollut lähes 20 vuotta talossa ja tykkään tosi paljon.”

Ulle
Ülle Kenner

Vuosikymmenten työskentely talossa on verottanut tilojen yleiskuntoa. Aulatiloissa aloitettu yleisilmeen parannus on toivottu jatkuvaksi luokkahuoneiden sisälle asti. Opettaja Ülle Kenner on ollut talossa opettajana jo vuosia.  ”Tätä on toivottu tosi paljon” , Ülle sanoo.  ”Taide ja kukka-asetelmat ovat aivan ihania”, kauniisiin yksityiskohtiin mieltyvä Ülle kertoo.

Käytävillä komeilevat sohvat tuovat mukavan mahdollisuuden viettää hetken kirjaa lukien tai muuten vain oleillen. Lapsensa soittotunnille tuova Johanna Helste pitää erityisesti käytännönheisistä ratkaisuista, jotka ottavat huomioon pienet oppilaat. ”Pöydät ovat hyvät, että voi lapsen kanssa pelata ja mukavampi on lapsen tulla soittotunnille, kun voi valita syökö pöydän ääressä eväitä vai istuuko sohvalla”.

Aulan pöytä täyttyy puheensorinasta tauoilla.

Tessa Ekmanin mielestä sohva on ehdottomasti paras uudistus ja Mikael Haverinen haaveilee ottavansa pirtsakan vihreällä sohvalla treenien välissä nokoset. Myös opiskelija Petro Pitkäsen mielestä sohva on puhtaasti ykkönen. Uusi sisustusilme on pala käytännöllistä, luovaa ja uutta sykkivää opintokampusta. Pitkäkadun tiloissa käy kuhina, sillä ammattiopiston tiloja käyttävät soittotunneilla käyvät musiikin harrastajat, muusikon koulutusalan opiskelijat, opettajat sekä Siltasalin konsertti- ja tapahtumatoimijat. Opettaja Maritta Heliö kertoo aulan toimivan nyt paremmin Siltasalin tapahtumien ja konserttien aikana. ”Kuvat piristävät ja kuvaavat hyvin musiikin ja tanssin toimintaa”, hän jatkaa.

opisk

Uusi sisustus herättää myös kriittisempiä mielipiteitä. Sähkökitaransoiton opettaja  Tuomas Paukku pohtii uudistuksen aiheuttamaa kustannusta. ”Kun opettajaresursseista kiristetään, niin on vähän ristiriitaiset ajatuksetkin tästä uudistuksesta” , Tuomas kertoo. Opiskelija Aino Vuorenmaan mielestä valittuja värejä olisi voinut miettiä paremmin. ”Mutta ei ole enää niin kolkon näköinen”, hän myöntää.

Tanssijana kuvassa

Maija
Maija Lehtoranta

Maija Lehtoranta (21) esiintyy Pitkäkadun seinällä olevassa valokuvasuurennoksessa. Näyttävä ja tanssillisesti aistillinen kuva on otettu vuonna 2010 Jyväskylän kaupunginteatterilla,  Aistimuksia-näytöksessä. Koreografia kertoo vanhan naisen muistelmista nuorena tanssijana.

Maija aloitti tanssiharrastuksen jo vuosia sitten, ensin Tanssiopisto Saralla luovalla tanssilla, josta siirtyi Jyväskylän ammattiopiston riveihin noin 10 vuodeksi. Otimme selvää millaisia tanssimuistoja kuva herättää tulkitsijassaan.

Maija muistelee kuvan koreografioita ja itse tilannetta. ”Esitys koostui monista koreografioista ja meillä oli kiire vaihtaa vaatteet seuraavaan koreografiaan”, hän kertoo. Vuodet tanssin parissa ovat määritelleet Maijaa paljon: ”Minusta kasvoi tanssin kautta oma itseni ja persoonani”. Erityisesti mieleen ovat painuneet hyvät opettajat, jotka rohkaisivat ja olivat tukena matkalla tanssijaksi kehittyvää Maijaa. Hän kehittyi paljon vuosien aikana ja oli mukana useissa eri tanssiproduktioissa. Tanssista muovautui harrastajan luonnollisin itseilmaisukeino, joka tuntui luontevalta tavalta kertoa omaa tarinaansa katsojille.

Vuosien aikana Maijalle tulivat tutuiksi sekä Jyväskylän ammattiopiston konsertti- ja tapahtumasalina toimiva Siltasali että Jyväskylän kaupunginteatteri. Miten monta tuntia näissä kahdessa paikassa on tullutkaan vietettyä, sitä ei kahden käden sormet riitä laskemaan. Tanssista muovautui elämäntapa, sitä kautta löytyivät ystävät, oma identiteettikin, ja arki muovautui tanssin ympärille. Toisena itseilmaisuna elämässä on kulkenut näytteleminen. Tällä hetkellä Ad Astra -harrastajateatterissa näyttelevä Maija opiskelee Humakissa yhteisöpedagogiksi.

”Kauniin ja toimivan sisustuksen ei tarvitse aina olla kallista”

Tanja Järvelä on työskennellyt Pitkäkadulla, ammattiopiston musiikin toimipisteessä klarinetinsoiton lehtorina jo vuosia. Työ- ja oppimisympäristön toimivuus ja viihtyisyys –projekti sai alkunsa vuonna 2014, kun hän päätti rohkaista yhteisessä koulutustilaisuudessa kollegoitaan koko taloa koskevaan järjestelyprojektiin. ”Olen aina ollut kiinnostunut sisustusasioista”, hän kertoo. ”Halusin tehdä jotain hyvää työyhteisöni eteen – toimia eikä vain ihmetellä”.

Projekti eteni vaiheittain: alussa mukana oli lähes koko musiikin ja tanssin henkilökunta, myöhemmin noin 20-henkinen joukko, ydinporukkaa on ollut koko projektin ajan viitisen henkilöä.

Jyväskylän ammattiopisto haluaa viestittää kestävän kehityksen, ekologisuuden, toimivan ja viihtyisän työympäristön arvoja. Vanhat nojatuolit ja sohvat saivat uuden ilmeen verhoilulla ja kirkkaammilla väreillä. Kalusteita hankkiessa ajatuksena oli ”jotain uutta, jotain vanhaa ja kunnostettua sekä jotain kierrätettyä”. Jyväskylän ammattiopiston musiikin ja tanssin koulutus toimii pioneerina sisustuksen aalloilla, sillä rohkeat värivalinnat ja kierrätyskalusteet ja uudet, ilmanlaatua parantavat viherseinät ovat uutta ammattiopiston ympyröissä.

Tanja
Tanja Järvelä

Miellyttävä opiskelu- ja työympäristö parantaa motivaatiota, kehittää luovuutta ja toimii inspiraation lähteenä. Aula sekä muut yhteiset tilat ovat nyt viihtyisät viettää aikaa ja työskennellä.

Iso projekti tarvitsee monia tekijöitä. Tästä uudesta ilmeestä on kiittäminen projektin vastuuopettaja Tanja Järvelää, arkkitehtejä Monika Gardinia ja Anna-Liisa Tuoriniemeä, tuottajia Pirta Laaksosta ja Helvi Kangasta, valokuvaaja Simo Peteriä, isännöitsijä Timo Mainiota maalaus- ja sähköurakoitsijoineen, kiinteistönhoitaja Hannes Kapasta, vanhojen kalusteiden korjausmaalauksista entisöijä Aleksander Kalliota ja viherseinistä sekä huonekasveista puutarhuri Susanna Leinosta. Käytännön toteutuksessa keskeisessä roolissa on ollut sivari Ilmari Hämäläinen ja myös opettajien ja muun henkilökunnan panos on ollut tärkeä. Kustannusten näkökulmasta projektin ovat mahdollistaneet kiinteistöjohtaja Erkki Kumpulainen ja koulutuspäällikkö Pauliina Holm.

Teksti: Riikka Heiskanen, Tuotantopalveluiden harjoittelija

Tekstin editointi: Pirta Laaksonen, Kirsti Keihäsvuori

Kuvat: Siru Heinovirta

 

Luvallista, joo…

Äänitemusiikin käyttö tanssin ja  musiikin opetuksessa: saa soittaa vapaasti tallenteilta, jotka on hankittu laillisesti eli ostettu tai lainattu kirjastoista. Musiikkia ei saa muokata (miksata) ilman erillisiä lupia, joita haetaan tekijöiltä pääsääntöisesti Teoston kautta.

Nuottien kopiointi (ja tulostaminen) soitonopetuksessa on sallittu rajoituksetta, jos sisältö on itse valmistettua. Jos sisältö on muiden tekemää, on oppilaitosten yhteisluvalla sallittua kopioida (ja tulostaa) enintään 10 sivua nuottijulkaisusta opetustilanteita varten, kuitenkin enintään puolet julkaisun kokonaissivumäärästä. Esityskäyttöön kopiointi ei ole sallittua, paitsi oppilaitosten pienimuotoisia, maksuttomia esityksiä varten, ja silloinkin kopiot tulee tuhota esitystilanteen jälkeen. Apusivut esimerkiksi säestäjälle (sivunkääntöjen välttämiseksi) sekä harjoituskopiot ovat luvallisia, niiden käyttö on kuitenkin rajoitettu juuri mainittuun toimintoon. Harjoituskopioista ei siis saisi soittaa esityksessä…

Elokuvien käyttö opetuksessa on sallittu rajoitetusti erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeita löytyy mm. http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/elokuva sekä http://www.operight.fi/artikkeli/liikkuva-kuva/esimerkki-videoiden-kaytto-opetuksessa. Materiaali tulee hankkia luvallisista jakelukanavista opetuskäyttölisenssillä.

Omien sävellysten tai koreografioiden esittäminen oppilaskonsertissa perustuu siihen, että tekijä antaa esitykselle luvan, ellei hän ole tehnyt asiakassopimusta Teoston kanssa jolloin esityslupa haetaan sieltä. Muiden säveltämien teosten ja koreografioiden esittäminen oppilaskonsertissa on tavallista, ja siihen yleensä tekijä antaa luvan, ellei ole tehnyt asiakassopimusta Teoston kanssa jolloin esityslupa haetaan sieltä.  Jos tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta, on materiaali ns. suojaamatonta ja vapaasti esitettävissä eikä lupahakemuksia tarvita.

Esitystilaisuuksista tulee aina toimittaa teosten tekijätiedot Teostolle. Ammattiopiston musiikin ja tanssin opetuksen käytäntönä on, että kaikilla Teoston vaatimilla tiedoilla laadittu käsiohjelma viedään ns. Teosto-mappiin, jonka sisältö toimitetaan eteenpäin kootusti kahdesti vuodessa.

Oppilasesitysten ääni- tai kuvatallenne (1 kpl) opetustarkoituksiin ja arviointi-dokumenttina on luvallista ilman erillisiä hakemuksia tai  ilmoituksia. Tallenteen monistaminen esiintyjille itselleen edellyttää tallennelupaa jokaisen tallenteelle tulevan teoksen osalta. Sisällöstä riippuen luvan saanti voi olla joko helppoa tai hankalaa, lupia haetaan joko teoksen tekijöiltä (jos tekijä ei ole Teoston jäsen) tai Teoston kautta. Tallenteen monistaminen (ja jakelu) sukulaisille ja muulle lähiverkostolle (ei-kaupallinen tuote) edellyttää yllämainitun menettelyn mukaista tallennelupaa sekä kopiointi- ja jakelulupia – aivan samoin kuin kaupalliseen tarkoitukseen monistaminen. Lupien kustannukset määrittyvät tallenteesta pyydettävän hinnan mukaan, mutta myös pr-käyttöön ja ilmaisjakeluna tehtävälle äänitteelle tulevista luvista muodostuu maksettavaa.

Videot oppilaskonserteista ovat internetissä luvallisia ei-ladattavassa muodossa kunhan niille hankitaan esityslupien lisäksi ns. nettilisenssi. Se mahdollistaa tallentumattoman suoratoistolähetyksen, jota ei voi katsoa jälkikäteen palvelimelta. Nettilisenssin hinta määrittyy musiikin keston ja odotettavissa olevan katsojamäärän perusteella. Mm. YouTube ei kuulu nettilisenssin piiriin, koska videomateriaali on palvelimella tallennettuna ja käyttäjän ladattavissa.

Tarvittavien lupien ja lisenssien hakemisen hoitaa Jyväskylän ammattiopistossa Tuotantopalvelut. Keskitetyllä palvelulla vahvistamme toimintakulttuuria, jossa kunnioitetaan luovien alojen toimijoita sekä noudatetaan alalle tehtyjä sopimuksia ja säännöstöjä. Samalla huolehdimme, että luovien alojen tekijät myös saavat sopimuksissa määritetyt osuutensa.

Maakunnallista sointia

Lahja tuo tullessaan iloa ja tällaisen ilon sai Jyväskylän ammattiopistokin kokea vuoden 2015 vaihtuessa. Silloin Suomen kulttuurirahasto lahjoitti Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueen maakunnalliset soittimet Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle, Jyväskylän ammattiopiston musiikkialalle. Tämä lahja sisälsi 13 arvokasta soitinta, joita Jyväskylän ammattiopisto sitoutui lainaamaan jatkossa korkeatasoisille soittajille. Maakunnallisella soittimella on instrumentin lainaksi saaneelle opiskelijalle tai ammattilaiselle ammatillista toimintaa ja kehittymistä tukeva merkitys, joka tukee samalla alueen musiikki- ja kulttuurielämää.

Basso ja sello

Kuvassa maakunnallisten soitinten 5-kielinen kontrabasso, joka on Jarmo Heinisen vuonna 2007 rakentama sekä Jaakko Mäkelän vuonna 1998 rakentama sello.

Soittimet palautuivat aiemmilta lainaajilta joulukuussa 2014. Osa heistä koki hetken haikeana, sillä olivathan he saaneet viettää kaksi vuotta yhdessä soittimen kanssa. Kuinka monta tuntia harjoittelua, kuinka paljon erilaisia tunteita ja tilanteita he olivatkaan jakaneet soittimen kanssa jää vain arvailuiden varaan. Kiitollisuus lainasta – lahjasta nousi esille puheissa ja kirjoituksissa.

Hakuajan jälkeen helmikuussa maakunnallisten soittimien soitintoimikunta kokoontui ja teki päätökset uusista lainansaajista ja minulla oli ilo ilmoittaa heille tästä uutisesta. Soittimet jaettiin uusille lainaajille kaksivuotiskaudeksi Siltasalissa perjantaina 13.2.2015.

Minna Raassina

Kuvassa Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntarahastojen edustaja johtava kanttori Minna Raassina pitää puhetta luovutustilaisuudessa.

Sampo ja Antti

Saimme kuulla tilaisuudessa myös ihastuttavaa musisointia uusilta lainansaajilta Sampo Hankamalta ja Antti Kettuselta Jyväskylän ammattiopistosta.

 yhteiskuvapieni

Yhteiskuva luovutustilaisuudesta.

Laina on kuin lahja jonka saamme hetkeksi omaksemme ja se on aina arvokas ja ilo siitä on molemminpuolinen. Minna Raassinaa lainaten: Arvoisat taiteilijat, toivotan teille onnea ja musiikin lahjojen ihmistä hoitavaa runsautta!

Anne-Mari Kunelius, tuottaja

Avain ao-uutisiin

Taas on tehty järjestyksessään toiset ao-uutiset Mediapajalla. Lähetyksen alussa oli 20 minuuttinen uutisosuus, joka sisälsi uutisia ammattiopiston vilinästä. Sitä seurasi puolen tunnin studio-osuus, jossa kahden juontajan vieraina oli kolme opiskelijaa sekä yhteisten aineiden opettaja. Keskustelujen aiheita olivat mm. opiskelijavaihto, ny-yrittäjyys ja alan vaihto. Nettiin lähetetyn ohjelman katselijoilla oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä Twitterin kautta.

Studio rakennettiin kahteen osaan, uutisnurkkaukseen sekä keskustelutilaan.  Ajatuksena oli saada kumpaankin tilaan  chromakey-tausta.  Chromakey-tekniikka tunnetaan parhaiten tv:n säätiedotuksista, joissa meteorologi seisoo sinisen tai vihreän seinän edessä ja tuo seinän väri korvataan mikserissä sääkartalla. Tässä tapauksessa ei tarvittu sääkarttaa vaan uutisinserttejä sekä animoituja tunnareita.

Studio rakenteilla
Studio rakenteilla
Studio valmiina
Studio valmiina

Tärkeintä cromakeyn onnistumisessa on tasainen valaistus. Tällä kertaa suurimpia ongelmia tuottivat studion kiiltävät alumiiniset trussiputket sekä sohvaryhmän takana olevat varjoisat alueet. Koska käytimme sinistä taustakangasta se edellytti, että kellään henkilöllä ei saanut olla sinisiä vaatteita eikä lavasteissa saanut olla sinistä.  Trussiputkien kiiltelystä päästiin eroon siirtelemällä ja pyörittämällä niitä sentin tarkkuudella.  Putkiin suunnattujen värivalojen teho piti myös tarkkaan miettiä, jotta väri näkyy mutta kiilto ei.

Trussiputket ja heijastukset
Trussiputket ja heijastukset

Sohvaryhmät ovat aina tuottaneet ongelmia, koska pöytien ja sohvien alaosia ja taustoja ei voida kunnolla valaista.   Tällä kertaa ratkaisimme ongelman helposti asentamalla sohvan taakse matalan mustan kankaan, joka peitti tasaisesti koko taustan alaosan.

Sohvaryhmä ja vieraita
Sohvaryhmä ja vieraita.

Key tausta valmiissa kuvassa ohjaamon monitorissa

Key-tausta valmiina ohjaamon monitorissa.

Tässä lopuksi Cromakey sopan resepti:

1 kpl tyhjä studio,  1 kpl iso taustaverho (sininen tai vihreä), 20-30 kpl valoja, kalusteet maun mukaan, 5-7 kpl kameroita, teleprompteri, video- ja äänikaapeleita 200 metriä, tekstigeneraattori, inserttikone, äänimikseri, kuvamikseri, valopöytä, langattomia mikrofoneja 6 kpl.

Kytke kaikki laitteet toisiinsa oikeilla kaapeleilla. Suuntaa valot ja säädä ne valopöydässä. Säädä äänet oikealle tasolle äänimikserissä. Säädä kuvat kuvatarkkailussa. Ota vieraat kuumaan studioon odottamaan. Säädä valot ja äänet uudestaan. Pyydä studiovierasta ottamaan sininen huivi pois. Säädä valot uudestaan. Aloita ohjelma. Lähetä nettiin noin 50 minuuttia ja ohjelma on valmis. Pura kalusto ja studio.

 

 

 

 

 

 

Mukaan keskusteluun! – Suorassa lähetyksessä asiaa ammatinvalinnasta

Torstaina 5.2. klo 13 lähetetään Mediapajan studiolta ao-uutiset!

uutiset4
Juha kakkoskamerassa, Jonne studio-ohjaajana ja Janika jipissä, kuva: Siru Heinovirta
uutiset5
Sauli uutisankkurina, kuva: Siru Heinovirta

Polttavina uutisaiheina ovat yrittäjyys, teknologiakehitys ja kevään yhteishaun (24.2. – 17.3.2015) tuomat valinnat. Ammatinvalinnan kynnyksellä olevia nuoria kannustetaan osallistumaan keskusteluun sosiaalisen median kautta, twiittejä voi lähettää suoraan uutislähetykseen koko ohjelman ajan #aouutiset. Uutislähetys ja keskusteluohjelma on seurattavissa suorana lähetyksenä tällä.

uutiset3
Tiina ja av-viestinnän opiskelijat palaveeraavat talkshow-vieraiden kanssa, kuva: Siru Heinovirta
uutiset2
Lassi editissä, kuva: Siru Heinovirta

Uutisia lähettää tuotantopalvelujen av-viestinnän opiskelijoista koostuva tiimi, joka onkin ahkeroinut studion uumenissa monena päivänä yömyöhään. Mukana säpinässä myös muutamia kuva-artesaanikoulutuksen opiskelijoita Petäjävedeltä.

uutiset
Joonas, Tiina ja Sauli suunnittelevat studiota, kuva: Siru Heinovirta

Ei muuta kun twiittaamaan #aouutiset !

Mitä sä oikein teet, niinku työkses?

”Tuottaja” tai ”kulttuurituottaja” tai ”tapahtumatuottaja” ammattinimikkeenä ei tavallisesti anna kysyjälle vastausta, koska harva tietää koko ammatin olemassaoloa. Tuottajan työ on onnistunut silloin kun sitä ei huomaa – kun kaikki menee sujuvasti, suunnitelmien mukaan ja yleisö voi vaan nauttia.

Tuottaja koordinoi, suunnittelee, karsii, ohjaa, täydentää, ideoi, tiedottaa, viestittää, miettii budjettia, produktion edellyttämiä hankintoja ja kulukuria, ratkaisee vaikka mitä ongelmia saksien katoamisesta puuttuvaan juontajaan ja studiokalusteisiin viime hetkelläkin hermostumatta. Ja kun tämä kaikki tehdään oppilaitoksessa, tuottaja opastaa opettajia ja opettaa opiskelijoita tilanteen mukaan, säätää näiden välistä kemiaa tilanteiden kiristyessä ja muutenkin harjoittaa keskimäärin valtakunnansovittelija-tasoista diplomatiaa. Kun tuottaja on kuviossa mukana, opettaja voi opiskelijan kanssa keskittyä oman alan osaamisen parhaaseen esilletuontiin tai opettajan osuutta voidaan keventää monilla tavoilla.

Taitaja9 2015 048

 

Tiina-tuottaja, kuvaohjaaja, ohjaa av-viestinnän opiskelijoita kameran käytössä verkkolähetystä varten.

093

Kirsti-tapahtumatuottaja, Taitaja9-aluekilpailun päätuomari, jakamassa palkintoja aluekilpailusta finaaliin jatkaville yhdessä liiketalouden opettaja Mira Ruth-Viitasen, Keski-Suomen Teknologiateollisuus ry:n Matti Skytän sekä opiskelijoiden kanssa.

Tekstin ideointi: Tiina Hiekkaranta ja Kirsti Keihäsvuori       Kirjoitus: Kirsti Keihäsvuori     Kuvat: Siru Heinovirta, Riikka Heiskanen

Säihke!

Mikä on se tapahtuma, johon tarvitaan fortea ja pianoa, Harjun opiskelijaravintola Lounastuulta, kylmäpakkauksia, lämmittelyä, logistiikkaa, korvatulppia, leveitä nettiyhteyksiä, fyysisyyttä ja tunnetta, stemmoja, tuotantokäsikirjoja, kärsivällisyyttä, yhteisten opintojen muuttolaatikoita, monitorointia, mikki- ja julisteständejä, välisiivouksia ja konkkamikkejä.

soittajia2
Kuva: Noora Bragge

Ajolistoja, Primuksen kahvilakalusteita, vaatetuksen tietotaitoa, soudcheckkejä, neuvottelutaitoja, av-viestinnän animaatioita, taittotöitä ja heijastekuvia sekä monikameraryhmän hillitöntä harjoittelua, teippiä, heitinten suuntauksia, ulkotulia, puhelinsoittoja, ao-painon laajaa tuotekirjoa, heittimiä, sinitarraa, koskettimia, partituureja, yhteistyötä, tuotantotapaamisia, harjoituksia, kahvia, johtoa ja näyttöjä.

Kuva: Jiri Halttunen
Kuva: Jiri Halttunen

Usvakonetta, hätäratkaisuja, ensiapuvalmiutta, puupuhaltimia, sivarin juoksuttamista, muusikko-opiskelijoiden pinnistelyä, hartsia, varasuunnitelmia, vaskia, vaseliinia, vahtimestareita, laastaria, lahjoja, huomioteippiä, lavakarttoja, jousia, toistoja, mikrofoneja, elmukelmua, hallaharsoa sekä musiikin ja tanssin muuta työtä – niin ja joulukuusi!

Kuva: Tiina Hiekkaranta
Kuva: Tiina Hiekkaranta

No sehän on Säihke 7.-14.12.2014, mutta ollakseen täydellinen se tarvitsee myös esiintyjät ja yleisön. Yleisö onkin löytänyt Säihkeen, sillä torstaihin mennessä netitse Säihkeen konsertteja on seurattu 2500 kotikoneelta ja saliinkin yleisöä on riittänyt kiitettävästi.

Vielä yksi päivä Säihkettä jäljellä ja se pitää sisällään Joulukortin harharetkiä tanssin muodossa. Kahtena näytäntönä su 14.12. klo 15 ja 17 nähtävää  tanssinäytöstä on säestämässä muusikko-opiskelijoiden bändi. Näytöstä värittävät av-viestinnän opiskelijoiden animaatiot ja monikameraryhmä kuvaa ja streemaa nämäkin esitykset suoraksi nettilähetykseksi.

Kuva: Jiri Halttunen
Kuva: Jiri Halttunen

Tervetuloa mukaan!

…ja kiitos käynnistä!

– Pirta & Helvi

Juhlakoordinaattorin tulikoe

Sepän lukion, aikuislukion ja ammattiopistolla kaksoistutkinnon tehneiden yo-juhla, joka on samalla itsenäisyyspäiväjuhla sekä tällä kertaa myös Sepän lukion viimeinen juhla ennen organisaatiomuutoksen tuomaa nimenmuutosta… DSC_0554

Tilaisuuden järjestäminen vaati koordinointia, ja sitä sain tehdä hyvässä yhteistyöhengessä moniin suuntiin pitkin syksyä. Juontaja, esiintyjät, juhlapuhuja, tervehdyssanojen lausuja, ylioppilaiksi julistajat, lipunkantaja, airuet, ruusut ja niiden jakajat, kutsuvieraskahvitus, somistekukat saliin ja aulaan – kaikki tehtävät jaettiin tasapuolisesti eri toimijoiden kesken.  Yhteistä harjoitteluaikaa juhlan kokonaisuudelle ei ollut, joten koordinaattori huolehti myös siitä, että jokaisen palan toteuttajat osasivat oman osuutensa ja tiesivät millä hetkellä kukin toimii.

DSC_0555

Tämä Vilma Keskisen kaunis talvikuva Kanavuoresta toimii juontokortin selkämyksenä ja juhlan heijasteiden välikuvana.

Itse juhlassa koordinaattori toimi heijasteiden käyttäjänä ja stage managerina, eli varmisti että suunnitelman mukaisesti kaikki toimi kuin hyvin rasvattu koneisto.  Pieniä väristyksiä kulki selkäpiissä sillä hetkellä, kun tajusin että ruusujen määrää ei toimituksen yhteydessä ollut tarkistettu ja kimppu näytti kovin pieneltä isolla pöydällä – mutta kaikille lakitettaville oli onnitteluruusu ja helpotuksen huokaus pääsi kulisseissa.

Onnea uudet ylioppilaat, ja kiitos yhteistyön vuosista, Sepän lukio!

DSC_0556

-Kirsti Keihäsvuori