Nuoret työelämän mullistajina!?

”Tämän päivän nuoret tulevat mullistamaan maailman. Kysymys on vain siitä, kuinka tukevana tulppana me aikuiset pysymme tuon kehityksen edessä. Yritetäänkö yhdessä, ettemme kyllästytä heitä kuoliaiksi?”

Mielenkiintoinen artikkeli nuorista ja heidän potentiaalistaan. Nykypäivän nuorilla on taitoja, joita vanhemmilta ei löydy ja heidän kapasiteettinsä tutkia ja löytää vastauksia on omaa luokkaansa. Kysymys kuuluukin, että kuinka saadaan kaikki tuo kapasiteetti käyttöön työelämässä ja kuinka johtamisen tulee muuttua, jotta tuohon tavoitteeseen päästään?

Linkki artikkeliin:

Tämän päivän nuoret muuttavat maailman, ellemme sitä ennen kyllästytä heitä kuoliaiksi

Saateteksti: Hanna Jämsä, artikkelin löysi: Paula Pietiläinen, kuva: Pixabay

Ahdistaako sinua töissä?

Kun työpaikalla on ongelmia, työnteko tökkii ja paha olo kuristaa kurkkua, on helppo syyttää kaikesta esimiestä.

Työelämä

Grafiikka.
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Pahaa mieltä ja pettymyksiä työpaikoilla riittää. Oma ahdistus on houkutus purkaa esimieheen tai tehdä työnantajasta roskapönttö, johon kipata kaikki työpaikan ongelmat. Henrietta Aarnikoivun mielestä näin työpaikoilla toimitaan liian usein.

– On huolestuttavaa, että esimiestä syytetään siitä, että töissä kaikki on huonosti. Kun ihminen ajattelee näin, hän ei enää itse toimi aktiivisesti, ja asiat menevät taatusti huonommiksi.

Konsultti Henrietta Aarnikoivusta on paikallaan, että työelämää tarkastellaan välillä siitä vinkkelistä, että esimies ei ole ainoa syypää ja syntipukki työntekijän pahoinvointiin. Aarnikoivulla on vuosien kokemus työntekijöiden, erityisesti esimiesten kouluttamisesta ja valmentamisesta.

Jos esimies sanoo ”ei”, hän sanoo sen todennäköisesti, koska hänen tehtävänään on katsoa kokonaisuuden etua, eikä siksi, että hän haluaa tuottaa ihmiselle pettymyksen.

Ei esimiehelläkään ole aina helppoa.

HENRIETTA AARNIKOIVU

– Työpaikkapahoinvoinnin taustalla on useita syitä. Ei esimiehelläkään ole aina helppoa ja hänkin on vain ihminen.

Esimies ei ole ajatustesi lukija

Työntekijä ei voi olettaa, että esimies on ajatustenlukija, vaan hänelle on kerrottava, mistä kenkä puristaa. Henrietta Aarnikoivun mielestä työpaikoilla nimettömästi tehtävät erilaiset työhyvinvointikyselyt eivät aja samaa asiaa kuin avoin ja luottamukseen perustuva keskustelu osapuolten kesken.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen rohkaisee työntekijöitä kertomaan esimiehelleen toiveistaan ja odotuksistaan. Samalla esimiehen on hyvä tehdä alaiselle selväksi, mitä hän tältä toivoo.

– Voidaan puhua psykologisesta sopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Jos heidän molemminpuoliset odotuksensa ovat hyvin erilaisia, siitä voi seurata ristiriitaa, Ruokolainen toteaa.

Myös Henrietta Aarnikoivu peräänkuuluttaa työntekijöiltä aktiivisuutta.

– Työelämässä tapaa valitettavan paljon uhriutumismentaliteettia. Ihmiset ovat passivoituneet ja kokevat, ettei mihinkään voi vaikuttaa, kun pitäisi pohtia, mitkä ovat asioita, joihin voi ja keskittyä niihin.

Grafiikka
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Konsultti painottaa, että kokonaan oma ryhmänsä ovat narsistiset ja persoonallisuushäiriöiset johtajat. ”Normaali esimies” toivoo itselleen alaista, joka on tarvittaessa myös kriittinen.

– Näkemys, että hyvä alainen on hiljaa, tekee kuten käsketään ja venyy loputtomasti, on vanhanaikainen. Nämä työnsankarit, jotka kuolevat saappaat jalassa, heidän aikansa on ohi.

Hyvä työntekijä on rakentavalla tavalla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Sen hyvä pomo ymmärtää.

Työntekijän pitäisi osata pyytää tarvittaessa apua ja myöntää, että ”nyt en pysty”. Muuten seurauksena on uupuminen. Sitä taas hyvä pomo ei kenellekään toivo.

Valittaja myrkyttää ilmapiirin

Jos työnteko tuntuu pakkopuurtamiselta, eikä työ tuo tyydytystä, on syytä miettiä työtehtävien tai työpaikan vaihtamista.

Valittajalla ei itsellään ole hyvä olla, mutta jos yhden mielestä kaikki on koko ajan pielessä, vaikuttaa se negatiivisesti koko työyhteisöön.

– Elämme sellaista elämää kuin olemme valinneet. Tällainen henkilö voisi miettiä, mitä minä tuon työyhteisöön tullessani aamulla töihin. Tuleeko sinne väsynyttä kyynisyyttä aamu toisensa jälkeen vai tuleeko sinne myönteisyyttä ja iloakin.

Grafiikka.
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Aarnikoivun mielestä jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä tarkoittaa olla töissä. On tärkeätä, että ihmisillä on työpaikallaan hyvä olla, mutta on muistettava, että siellä pelataan työmaailman pelisäännöillä.

Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin.

HENRIETTA AARNIKOIVU

– Vapaa-ajallaan ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta työpaikalle kuuluu asiallinen ja aikuismainen käyttäytyminen. Työpaikan ykköstavoite ei ole se, että minulla on kivaa, vaan se, että minulla on töitä. Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin, Henrietta Aarnikoivu sanoo.

Työntekijän oltava halukas oppimaan

Työelämä on murroksessa ja digitalisaatio alkaa korvata rutiinityyppistä työtä. Työpaikoilla tietojärjestelmät uusiutuvat tiuhaa tahtia. Siksi työntekijöiltä vaaditaan, että he jatkuvasti kehittävät osaamistaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari.

– Tiedon tulkitsemisesta tulee tärkeä taito. Ideaalityöntekijä menee kehittämisprojekteihin mukaan ideoimaan.

Esimiesten tulee tarjota mahdollisuus kouluttautua ja edetä uralla.

Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta.

EVELIINA SAARI

– Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta. Hyvä työnantaja mahdollistaa oppimisen työajalla. Siitä ei saa tulla ylimääräinen tehtävä, josta suoriudutaan vapaa-ajalla iltaisin, vaan oppimiseen on saatava aikaa, Eveliina Saari sanoo.

Työntekijöiden on huolehdittava omasta palautumisestaan ja kyettävä irrottautumaan työasioista kun työpäivä on päättynyt.

Tutkija Mervi Ruokolaisesta usein työelämästä puhuttaessa näkökulma on liian negatiivinen.

– On paljon näyttöä siitä, että Suomessa moni asia on työpaikoilla hyvin. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä työhönsä ja tuntevat työn imua.

Oletko paha johtaja? – Esimieheen kohdistuu usein mahdottomia odotuksia

 

Työpaikkojen ilmapiiri parantuisi, jos ihmiset puhuisivat tosistaan selän takana hyvää, psykologi Tarja Turtio sanoo. Turtio on kirjoittanut kirjan Paha johtaminen.

Melkein jokaisella työelämässä olevalla ihmisellä on kokemusta huonosta johtamisesta. Johtajan rooli on niin vaikea ja täynnä odotuksia, että siinä on mahdoton onnistua täydellisesti.

Psykologi Tarja Turtio on kirjoittanut kirjan Paha johtaminen. Teoksen nimi kertoo tilanteesta, jossa johtajan, johdettavien ja työympäristön välinen yhteistyö ei toimi terveellä tavalla. Mutta miten paha johtaminen eroaa huonosta johtamisesta?

”Johtaminen muuttuu pahaksi, kun huonoa johtamista ei pystytä enää selvittämään talon sisäisesti luottamusmiesten tai henkilöstöhallinnon kanssa. Joko johtaja tai johdettava hakee ulkopuolista apua”, Turtio sanoi kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Yleisen harhakäsityksen mukaan työelämässä on paljon narsistisia, pelkoa apuvälineenään käyttäviä johtajia. Kuitenkin narsistisen persoonallisuushäiriön esiintymistodennäköisyys on vain yhden prosentin luokkaa koko Suomen väestössä.

Todennäköisempi selitys on se, että työpaikalla on hankala kollega tai esimies. Huono työilmapiiri usein kärjistyy silloin, kun hankalista työkavereista aletaan puhua selän takana pahaa. Se ei ole keino parantaa työpaikan henkeä.

Työpsykologina työskennellyt Turtio on kohdannut työssään paljon henkilöstön pahaa oloa. Se on osaksi johtunut siitä, että hiertäviä asioita ei ole otettu esille tarpeeksi ajoissa.

”Kannattaa toki ilmaista mielipiteensä, silloin kun sen paikka on. Selän takana kannattaisi kuitenkin puhua ihmisistä hyvää, ei pahaa”, Turtio neuvoo.

Työpaikan heikko ilmapiiri voi johtua myös siitä, että muutosten keskellä työn perustehtävä on hukkunut. Sen kirkastaminen usein parantaa tilannetta.

Kohtaa ihminen

Turtio ei pidä sanasta alainen. Se viittaa alisteiseen asemaan. Johtamisen pitäisi aina tapahtua ihmiseltä ihmiselle. Siksi Turtio käyttää termiä johdettava.

”Yksi ongelmien aiheuttaja on se, että johtaja alkaa johtaa auktoriteettinsa takaa. Hän ei kohtaa johdettavia tasavertaisina ihmisinä.”

Hän sanoo myös, että johtajat helposti poimivat kaiken palautteen joukosta sen itseään miellyttävän osuuden, eivätkä ota kritiikkiä vastaan.

”Jos joku antaa kielteistä palautetta, pysähdy kuuntelemaan ja kysy tarkentavia kysymyksiä. Älä ala selittää tilannetta parhain päin”, Turtio vinkkaa.

Hänen mielestään huutaminen ja käskyttäminen eivät missään oloissa kuulu työpaikalle.

”Johtajat yrittävät usein pärjätä liian pitkään yksin, eivätkä uskalla hakea apua. On kuitenkin hyvä saada puhua luottamuksellisesti jonkun ulkopuolisen kanssa.”

Turtio sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla johtajan asema on usein palkinto hyvästä työstä asiantuntijana. Paras substanssiosaaja ei kuitenkaan suinkaan aina ole paras johtaja. Johtaminen vaatii aidon kiinnostuksen ihmisiin.

”Jos johtaa oman toimen ohella, se on liiketoiminnan johtamista, ei ihmisten johtamista.”

Tilanne voi johtaa myös siihen, että johtaja turhautuu työssään. Hän kun on tottunut saamaan onnistumisen tunteensa loistamalla omalla substanssialallaan.

Muista nämä

Turtion käytännön vinkkejä parempaan johtamiseen:

* Näytä, että olet ihminen. Sinulla on vahvuuksia ja heikkouksia. Näin lisäät yhteenkuuluvuutta ihmisten välille.

* Jos joku räyhää sinulle tai ryhmällesi julkisesti, osoita, että asiaan palataan.

* Kun rekrytoit uusia ihmisiä, suosi psykologisia testejä ja mahdollisimman monen tulevan kollegan tapaamista.

* Rakentakaa tietoisesti positiivista toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuria. Puhukaa onnistumisista epäonnistumisien sijaan.

Empatia ja huumori purkavat ahdistusta, kun muutos on töissä päällä

https://www.talouselama.fi/uutiset/empatia-ja-huumori-purkavat-ahdistusta-kun-muutos-on-toissa-paalla/111ece96-7973-33b0-80e1-5221bc98268b

Esimies voi auttaa alaisia tiedostamaan ja ymmärtämään, että jokainen ihminen reagoi muutokseen eri tavalla ja muutokseen sopeutuminen vie aikaa.

”Hyvä muutosjohtaja auttaa alaistaan vapautumaan organisaatiomuutoksen aiheuttamista negatiivisista tunteista”, sanoo esimiesten ja henkilöstön käsityksiä muutosjohtajuudesta tutkinutMarianne Laurila .

Väitöstutkimuksensa aineiston Laurila keräsi sähköisellä kyselyllä rakennemuutoksia läpikäyneistä suurista organisaatioista julkishallinnosta, sairaalapalvelualalta sekä rahoitus- ja vakuutusalalta. Hänen väitöskirjansa on nimetääl ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”. Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Vaasan yliopisto 2017.

Hän löysi neljä erilaista käsitystä hyvästä muutosjohtajuudesta, ja nimesi ne ohjaavaksi, ­osallistavaksi, innostavaksi ja emansipoivaksi muutosjohtajuudeksi. Emansipoiva johtaminen on alaisten auttamis­ta negatiivisten tunnesidosten vallasta.

Emansipoimista voi olla esimerkiksi se, että esimies kuuntelee alaisten ahdistuksia ja huolia, jotta alaiset pääsevät purkamaan tunteitaan. Ahdistusta purkaa myös empatian ilmaiseminen ja huumori.

”Joskus muutos oli herättänyt lievää ärsytystä ja huvittuneisuutta, kun henkilöstö koki, että asiat olisi voitu tehdä järkevämmin ja muutoksista aiheutui turhaa vaivaa jokapäiväiseen työhön. Tällaisessa tilanteessa hurtin huumorin koettiin helpottavan muutokseen sopeutumista.”

“Hyvä muutosjohtaja osaa käyttää tietyllä tavalla tilannekomiikkaa, jonka tarkoituksena on tehdä ihmiset hyväntuulisiksi ja purkaa muutostilanteen aiheuttamaa jännittyneisyyttä.”

Emansipoimista on myös turvallisuuden tunteen luominen ja tunteiden oikeuttaminen. Alaisia voi auttaa tiedostamaan ja ymmärtämään, että jokainen ihminen reagoi muutokseen eri tavalla ja muutokseen sopeutuminen vie aikaa.

Tunteiden oikeuttaminen ei kuitenkaan tarkoita epäasiallisen käytöksen suvaitsemista työyhteisössä, Laurila huomauttaa.

”Suuret organisaatiomuutokset herättävät ihmisissä monenlaisia, usein negatiivisia tunteita. Tunteiden sääteleminen on tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä esimiestyön osa-alueista jatkuvien organisaatiomuutosten ja lisääntyvän epävarmuuden keskellä.”

Laurilan Vaasan yliopistoon tekemä väitöskirja on nimeltään ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”. Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta.

Tunnetaitojen tärkeydestä työelämässä!

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005521510.html?share=268ffc92f5b6bc5caa1d2e6b55f1d933

Hesarin artikkeli, jonka mukaan tulevaisuuden työelämässä hyvät tunnetaidot ovat tärkeässä roolissa.

Artikkeli myös esitteli erilaisia harjoituksia, joiden kautta tunnetaitoja voi kehittää.
Positiivista palautetta ei voi koskaan antaa liikaa ja sen kautta työntekijätkin näkevät, että esimiehet kiinnittävät huomiota myös hyvin tehtyihin töihin.
Palaute ei saa aina olla vain negatiivista!
 
”— kaikki haluavat olla onnellisia ja kokea olevansa arvokkaita. Sellainenkin tyyppi, joka on itselle täysi mysteeri, haluaa varmasti olla tyytyväinen ja tehdä työnsä oikein.”
 
Artikkelissa esiintyvä psykologi kertoo, kuinka etenkin nuoria ei voi johtaa samoin kuin ennen, jolloin ladeltiin vain käskyjä ja tavoitteita. Heille tärkeää on se, miltä työ tuntuu ja mikä sen merkitys on. Suhtautuminen työhön on siis muuttunut ja esimiesten on muututtava mukana, jos haluamme olla osa tulevaisuuutta.
 
Ehdottomasti lukemisen arvoinen artikkeli!
Saateteksti: Maiju Pienimäki

Milleniaalit työelämässä – palaute ja johtaminen

Uudet työelämään siirtyvät sukupolvet vaativat jatkossa hyvin erilaista palautteen antamista ja johtamista. Tämä onkin nyt meille lähiesimiestyötä opiskeleville kullanarvoista tietoa, koska tämä sukupolvi tulee olemaan se, jonka kanssa tulemme pitkälti työskentelemään.

Tässä linkki asiaa käsittelevään artikkeliin: https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/millenniaalit-tulevat-toihin-2000-luvun-alun-palautekeinot-koetaan-loukkauksena-6629950

Artikkelin bongaus ja alkusanat: Juho Paananen, kuva Pixabay

 

 

Johda, innosta ja vaikuta

Olin syyskuussa Jyväskylässä Ilmarisen Johda, innosta ja vaikuta -valmennuksessa, jonka veti Ilkka Rajala. Valmennus oli esimiehille suunnattu ja herätti kyllä kovasti ajatuksia sekä innosti. Valmennuksessa puhuttiin paljon oman mielen hallinnasta ja erityisesti tällaiselle jälkikäteen asioita murehtivalle ja vatvovalle jäi mieleen seuraava vinkki:

Negatiivisia muistoja ja vaikkapa hankalia johtamistilanteita kannattaa omassa päässä muistella siten, että kuvittelee itsensä seuraamaan tapahtuneita asioita sivustakatsojan roolissa. Jos kuvittelee aina tilanteet mielessään siten, että on niissä itse tekemässä ja sanomassa asiat uudelleen, tulevat kaikki tunteetkin tilanteesta paljon paremmin ns. päälle. Tätä vinkkiä olen itse yrittänyt noudattaa ja olen kokenut sen kyllä toimivaksi.

Alla linkki Rajalan Helsingissä pitämään samanlaiseen valmennukseen viime elokuulta. Valmennus on aika tuhti pläjäys, kestoltaan yli neljä tuntia. Suosittelen silti perehtymään tähän vaikka useammassa osassa!

https://youtu.be/IJalZSHmd78

Saateteksti: Salla-Mari Pelkonen, kuvan googlesta haki: Anu Ahlfors

Älä pilaa joululomaasi näin

Näin tämän artikkelin ja ajattelin sen kiinnostavan ainakin joitakin meistä! Itse aion ainakin tänä vuona nauttia täysin joulun rauhasta, kun saan olla vaihteeksi koko joulun vapaalla.

”Et kai pidä sähköpostia silmällä kuusen koristelun lomassa? Lue, miten et möhlää joulupyhiä.”

Älä pilaa joululomaasi näin :

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001736835.html?cs=email

 

Joulu tuo tullessaan ison ilon, ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.

Mutta ei huolta nyt asiasta tästä, vaan nautitaan nyt elämästä!

Hyvää Joulua ja Onnea uudelle Vuodelle 2018!

T: Piia Lusma

 

Saateteksti: Piia Lusma, muokannut: Anu Ahlfors

Hyvinvoiva esimies = hyvä esimies

Ote Pomohautomo-kirjasta tarjoaa tietoa ja ratkaisuja tilanteisiin, joissa esimiehen työmäärä kasvaa kohtuuttomaksi. Tunnistatko sinä ylikuormituksen merkit? Miten toimit?

Olet työpaikallesi tärkeä, muttet korvaamaton.

Työ on kiinnostavaa – ja sitä riittää.

Ihannetilanteessa esimiehellä on työn imua, eli hän kokee työssään tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista.

 

Lisää aiheesta ja paljon muitakin mielenkiintoisia mietinnän paikkoja löydät seuraavasta osoitteesta:

http://www.tttlehti.fi/hyvinvoiva-esimies-hyva-esimies/

Saateteksti: Aino Koskinen