Mitä ominaisuuksia johtajalta vaaditaan?

Tämän kysymyksen äärellä olemme olleet myös lähipäivinä. Nykypäivän johtajalta/esimieheltä vaaditaan eri asioita kuin 20 tai 10 vuotta sitten.  Maailman muuttuessa myös työnteko muuttuu, työntekijät joutuvat sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja haasteisiin sekä esimiehet mukautuvat tilanteen mukana.  Vai muutummeko me mukana, vai yritämmekö edelleen toteuttaa johtamista saman vanhan kaavan mukaisesti?

Duunitorin kautta törmäsin kyselyyn, joka toteutettiin toukokuussa 2017. Kyselyssä listattiin johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia.  Mielestäni hienoimpia vastauksia oli Riina Jokisen kaunopuheinen vastaus, joka lyhykäisyydessään ja kauniilla sanoilla kertoo kaiken.

”Johtajan on oltava lamppu. Syttyä joka päivä työssään, luoda ympärilleen valoa, näyttää tietä, antaa lämpöä, auttaa havaitsemaan vaaranpaikat, tuottaa niin itsestäänselvää ja simppeliä energiaa, että sen puuttumisen huomaa heti. ”

Lukekaa lisää aiheesta:

Kysely: Nämä ovat tulevaisuuden johtajan 10 tärkeintä ominaisuutta

Saateteksti: Satu Sneck

Tsemppiä kevääseen!

Nalle Puhin hyvinvoinnin ohjeiden mukaisesti:

Tee Ei Mitään. (Se on sinulle hyväksi.)

Sano ”Ahaa” ja itsetuntosi kohoaa!

Päästä runot ja hyrinä elämääsi.

Syö terveellisiä pikku välipaloja.

Lyö synkkyys ja kevennä taakkaasi.

 

Teksti: ”Nalle Puh”, Saate ja kuva: Kirsi Tarhanen

Ajanhallinta, mitä se on?

Työpaikoilla muutokset mylläävät jatkuvalla tahdilla ja kiire ei tunnu helpottavan. Miten saisi ajan riittämään ja työt tehtyä? Kun esimies on stressaantunut ja kiire tykyttää takaraivossa on vaikea olla aidosti läsnä hetkessä työntekijöille.

Töistä pois päästessä alkaa uudet kiireet, pitää ehtiä kaupan kassalle jonottamaan, kotiin ruokaa laittamaan, lapsia kuljettamaan harrastuksiin, pitäisi olla vuoden finlandia ehdokkaat luettuna, pitäisi ehtiä nukkumaan hyvin, pitäisi elää parasta elämäänsä. Mutta jääkö aikaa itselle tehdä asioita joista nauttii ja joilla nollata pää kiireestä?

Tässä linkki Anna Perhon Antisäätäjä-ajankäyttäjän opas äänikirjaan Suplassa ja Meryl Streep ilman sen suurempaa syytä.

https://www.supla.fi/supla/3094722

Saateteksti, kuva sekä linkin bongaus: Suvi Salmela

 

Mitä tulevaisuus tuo meille eteen työnteossa!

Vanhoja ammatteja poistuu ja uusia syntyy koko ajan. Meidän vanhempien tullessa työelämään ei tietokoneita vielä ollut ja käsityöammatit olivat vallalla. Tänä päivänä suurin osa niistä työtehtävistä on jo poistunut ja uusia tullut tilalle. Tämä sama trendi tulee jatkumaan kiihtyvällä tahdilla ja se tulee haastamaan ihmisiä koko ajan oppimaan uutta. Elinikäinen oppiminen on yksi nykyajan koulumaailman tärkeimpiä kulmakiviä ja se pitää myös meidän työelämässä olevienkin sisäistää.//Sami Ahonen

http://mindmillnetwork.com/tyon-tulevaisuus-on-jo-taalla/

Tulevaisuuden työnhakutaidot muuttuvat.

Tekoälyn tulemin rekrytointiin tulee muuttamaan myös työnhakutaitoja. Miten osataan vastaisuudessa tehdä työhakemuksesta niin houkutteleva, että tekoäly poimii sen jatkoon.  Tämä asettaa myöskin eettisiä kysymyksiä tekoälylle syötettyihin algoritmeihin, voidaanko mennä tekoälyn taakse valinnoissa. //Sami Ahonen

https://www.talouselama.fi/uutiset/moventas-otti-tekoalyn-kayttoon-rekrytoinnissa-yllatyksena-huomasimme-etta-se-toimii/a29535f9-9144-3e84-a8ee-b963e8fd86d2

TYÖNILOA!

Huomenta!
Sinulta on kiva kysyä, kun …
Tässä sinulle kupillinen kahvia.
Kiitos!
Mitä kuuluu?
Hyvää viikonloppua!
Älä huolehdi, kyllä me pärjätään.
Ei se haittaa.

Nämä ovat pieniä, arkisia lauseita, mutta niin tärkeitä meidän jaksamiselle ja yhteishengelle. Ne kertovat, että olet tärkeä ja kuulut joukkoon. Nämä lämmittävät myös esimiehen mieltä, sillä yleensä korostetaan enemmän sitä, miten esimies huomioi alaisiaan. Pidetään me huolta siitä, että tällaiset pienet kommentit kuuluvat meidän jokaisen työyhteisöön. Vielä kun muistaisi itse kertoa sanojalle, millainen piristysruiskeen hän antaa näitä viljellessään.
Marja-Liisa Manka on kirjoittanut työnilon julistuksen, jota on jaettu jo useana vuonna. Se on aina ajankohtainen, niin myös nyt vuonna 2018. Sen voisi vaikka tulostaa seinälle muistin tueksi.   Työnilonjulistus 2017

Työniloa juuri Sinulle ja myös minulle!

Saateteksti Anita Piiroinen

Monikulttuurinen työelämä

Onko teillä monikulttuurinen työyhteisö? Miten olette huomioineet tämän johtamistyössänne? Vai oletteko mitenkään? Tulisiko huomioida? Millaisia valmiuksia monikulttuurisuus edellyttää työpaikalta?

Seuraavassa vinkkejä ja huomioitavia velvoitteita monikulttuuriselle työpaikalle.

Monikulttuurinen työelämä

Linkin löytänyt: Riitta Rantamaa, Saatesanat: Anu Ahlfors, kuva: www.ttl.fi

 

Nuoret työelämän mullistajina!?

”Tämän päivän nuoret tulevat mullistamaan maailman. Kysymys on vain siitä, kuinka tukevana tulppana me aikuiset pysymme tuon kehityksen edessä. Yritetäänkö yhdessä, ettemme kyllästytä heitä kuoliaiksi?”

Mielenkiintoinen artikkeli nuorista ja heidän potentiaalistaan. Nykypäivän nuorilla on taitoja, joita vanhemmilta ei löydy ja heidän kapasiteettinsä tutkia ja löytää vastauksia on omaa luokkaansa. Kysymys kuuluukin, että kuinka saadaan kaikki tuo kapasiteetti käyttöön työelämässä ja kuinka johtamisen tulee muuttua, jotta tuohon tavoitteeseen päästään?

Linkki artikkeliin:

Tämän päivän nuoret muuttavat maailman, ellemme sitä ennen kyllästytä heitä kuoliaiksi

Saateteksti: Hanna Jämsä, artikkelin löysi: Paula Pietiläinen, kuva: Pixabay

Ahdistaako sinua töissä?

Kun työpaikalla on ongelmia, työnteko tökkii ja paha olo kuristaa kurkkua, on helppo syyttää kaikesta esimiestä.

Työelämä

Grafiikka.
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Pahaa mieltä ja pettymyksiä työpaikoilla riittää. Oma ahdistus on houkutus purkaa esimieheen tai tehdä työnantajasta roskapönttö, johon kipata kaikki työpaikan ongelmat. Henrietta Aarnikoivun mielestä näin työpaikoilla toimitaan liian usein.

– On huolestuttavaa, että esimiestä syytetään siitä, että töissä kaikki on huonosti. Kun ihminen ajattelee näin, hän ei enää itse toimi aktiivisesti, ja asiat menevät taatusti huonommiksi.

Konsultti Henrietta Aarnikoivusta on paikallaan, että työelämää tarkastellaan välillä siitä vinkkelistä, että esimies ei ole ainoa syypää ja syntipukki työntekijän pahoinvointiin. Aarnikoivulla on vuosien kokemus työntekijöiden, erityisesti esimiesten kouluttamisesta ja valmentamisesta.

Jos esimies sanoo ”ei”, hän sanoo sen todennäköisesti, koska hänen tehtävänään on katsoa kokonaisuuden etua, eikä siksi, että hän haluaa tuottaa ihmiselle pettymyksen.

Ei esimiehelläkään ole aina helppoa.

HENRIETTA AARNIKOIVU

– Työpaikkapahoinvoinnin taustalla on useita syitä. Ei esimiehelläkään ole aina helppoa ja hänkin on vain ihminen.

Esimies ei ole ajatustesi lukija

Työntekijä ei voi olettaa, että esimies on ajatustenlukija, vaan hänelle on kerrottava, mistä kenkä puristaa. Henrietta Aarnikoivun mielestä työpaikoilla nimettömästi tehtävät erilaiset työhyvinvointikyselyt eivät aja samaa asiaa kuin avoin ja luottamukseen perustuva keskustelu osapuolten kesken.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen rohkaisee työntekijöitä kertomaan esimiehelleen toiveistaan ja odotuksistaan. Samalla esimiehen on hyvä tehdä alaiselle selväksi, mitä hän tältä toivoo.

– Voidaan puhua psykologisesta sopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Jos heidän molemminpuoliset odotuksensa ovat hyvin erilaisia, siitä voi seurata ristiriitaa, Ruokolainen toteaa.

Myös Henrietta Aarnikoivu peräänkuuluttaa työntekijöiltä aktiivisuutta.

– Työelämässä tapaa valitettavan paljon uhriutumismentaliteettia. Ihmiset ovat passivoituneet ja kokevat, ettei mihinkään voi vaikuttaa, kun pitäisi pohtia, mitkä ovat asioita, joihin voi ja keskittyä niihin.

Grafiikka
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Konsultti painottaa, että kokonaan oma ryhmänsä ovat narsistiset ja persoonallisuushäiriöiset johtajat. ”Normaali esimies” toivoo itselleen alaista, joka on tarvittaessa myös kriittinen.

– Näkemys, että hyvä alainen on hiljaa, tekee kuten käsketään ja venyy loputtomasti, on vanhanaikainen. Nämä työnsankarit, jotka kuolevat saappaat jalassa, heidän aikansa on ohi.

Hyvä työntekijä on rakentavalla tavalla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Sen hyvä pomo ymmärtää.

Työntekijän pitäisi osata pyytää tarvittaessa apua ja myöntää, että ”nyt en pysty”. Muuten seurauksena on uupuminen. Sitä taas hyvä pomo ei kenellekään toivo.

Valittaja myrkyttää ilmapiirin

Jos työnteko tuntuu pakkopuurtamiselta, eikä työ tuo tyydytystä, on syytä miettiä työtehtävien tai työpaikan vaihtamista.

Valittajalla ei itsellään ole hyvä olla, mutta jos yhden mielestä kaikki on koko ajan pielessä, vaikuttaa se negatiivisesti koko työyhteisöön.

– Elämme sellaista elämää kuin olemme valinneet. Tällainen henkilö voisi miettiä, mitä minä tuon työyhteisöön tullessani aamulla töihin. Tuleeko sinne väsynyttä kyynisyyttä aamu toisensa jälkeen vai tuleeko sinne myönteisyyttä ja iloakin.

Grafiikka.
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Aarnikoivun mielestä jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä tarkoittaa olla töissä. On tärkeätä, että ihmisillä on työpaikallaan hyvä olla, mutta on muistettava, että siellä pelataan työmaailman pelisäännöillä.

Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin.

HENRIETTA AARNIKOIVU

– Vapaa-ajallaan ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta työpaikalle kuuluu asiallinen ja aikuismainen käyttäytyminen. Työpaikan ykköstavoite ei ole se, että minulla on kivaa, vaan se, että minulla on töitä. Kun hoidan työni hyvin, todennäköisesti itsekin voin hyvin, Henrietta Aarnikoivu sanoo.

Työntekijän oltava halukas oppimaan

Työelämä on murroksessa ja digitalisaatio alkaa korvata rutiinityyppistä työtä. Työpaikoilla tietojärjestelmät uusiutuvat tiuhaa tahtia. Siksi työntekijöiltä vaaditaan, että he jatkuvasti kehittävät osaamistaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari.

– Tiedon tulkitsemisesta tulee tärkeä taito. Ideaalityöntekijä menee kehittämisprojekteihin mukaan ideoimaan.

Esimiesten tulee tarjota mahdollisuus kouluttautua ja edetä uralla.

Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta.

EVELIINA SAARI

– Nyt vaaditaan ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta, halua oppia uutta. Hyvä työnantaja mahdollistaa oppimisen työajalla. Siitä ei saa tulla ylimääräinen tehtävä, josta suoriudutaan vapaa-ajalla iltaisin, vaan oppimiseen on saatava aikaa, Eveliina Saari sanoo.

Työntekijöiden on huolehdittava omasta palautumisestaan ja kyettävä irrottautumaan työasioista kun työpäivä on päättynyt.

Tutkija Mervi Ruokolaisesta usein työelämästä puhuttaessa näkökulma on liian negatiivinen.

– On paljon näyttöä siitä, että Suomessa moni asia on työpaikoilla hyvin. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä työhönsä ja tuntevat työn imua.