Kaikki kirjoittajan Roosa Sorvari artikkelit

Jyväskyläläinen 18-vuotias lähihoitajaopiskelija, joka suorittaa kaksoistutkintoa, sekä opikelujen ohessa käy hoitamassa lapsia. Tekemistä riittää, ja kv-vaihto Saksaan tuokin mukavasti vaihtelua kiireiseen arkeen

Kohtaamisia

Ihan hassua miten paljon ehtii tapahtua parissa viikossa, ja vielä hassumpaa miten vähän jää aikaa kirjottaa kaikesta ylös. Jotenki sitä kuvitteli et Saksassa ois enemmän luppoaikaa kun ei oo niitä samoja arjen kuvioita, koulu, paljon läksyjä, töitä ym. Se oli virhe luulla niin 😀

Mulla on yks fysiikan kurssi mikä pitäis täällä itsenäisesti suorittaa ja ei muka oo sitäkää ikinä aikaa opiskella eikä kirjottaa blogia. Puhumattakaan niistä englanninkielisistä klassikkoromaaneista mitä otin mukaan, en oo avannutkaan kumpaakaan, enkä myöskään oo kutonut villasukkia, mitä yleensä joulun alla ehtii edes joskus tehä. Siellä ne oottaa mun mielikuvitus-luppoaikaa kaapissa 😉 Mut mukavaa meillä on ollut! Taidetaan olla Bean kans liian uteliaita näkemään uutta ku tuntuu et ollaan menossa koko ajan. Merta ollaan nähty lukemattomien kilometrien pituudelta, eikä siellä kyllästy kävelemään. Aika monta kahvilaakin ollaan koluttu, mut tää missä nytkin ollaan postausta väsäämässä, Newscafe nimeltään, on jo muodostunut meidän lemppariks, eikä pelkästään täällä olevan tietokoneen vuoksi, koska tähän mennessä se on saatu toimimaan tasan kahdesti. Täällä on mukava henkilökunta ja kiva tunnelma, ja wifi sentään toimii aina loistavasti 🙂
Kaupunkia ollaan jalkavoimin kierretty ympäri, vaikka saatiin pyörätkin viime viikolla. Tosin kun kävimme Esensissä vierailulla Helkan ja Mimmin luona, oltiin kateudesta vihreinä, kun olivat saaneet uudet hienot naisten pyörät koreineen kaikkineen. Omamme kun ovat vanhoja ja liian pieniä 😀 liekö siinä osasyy miksi ovat suurimmaksi osaksi jääneet käyttämättöminä seisomaan 😉 Eivaan, hienoa kun on mahdollisuus pyöräilläkin. Ja meillä on sentään merenranta 200 metrin päässä, ehkä ne Esensin tytöt ansaitsee paremmat pyörät, ei me oikeesti valiteta 😀

Ollaan me täällä työskenneltykin, uskokaa tai älkää. Työpaikasta sisältä on vaan niin heikosti kuvia meillä, että siitä tulee sitten erityisesti meidän ahkerille opettajille suunnattu asiallinen postaus 😉 vitsi vitsi, ei me osata asiallisia olla, mutta työpaikasta ja työskentelystä täällä on tulossa informaatiota toiseen postaukseen. Nyt on tämä väärää tietoo, koska työpaikkapostaus tulikin ensin 😀 kumminkin.  Tässä on kuvia meidän matkan varrelta, jospa niistä jotain iloa olisi vaikka taas kännykällä väsätään.

Arvatkaa mikä ilo uutinen oli meille, kun kuultiin että saadaan viedä pyykkejä pesuun vanhainkodilla olevaan pesulaan!  Tuohon päivään asti olimme pesseet pyykkimme ammeessa ja kuivanneet niitä kylpyhuoneen patterilla..:D  Mitä mahtavin tunne oli kun saatiin puhtaalta tuoksuvat pyykit takaisin vielä vägän lämpilinä kuivauksen jälkeen. Opimme ainakin arvostamaan pyykinpesukoneita!
Arvatkaa mikä ilouutinen oli meille, kun kuultiin että saadaan viedä pyykkejä pesuun vanhainkodilla olevaan pesulaan!
Tuohon päivään asti olimme pesseet pyykkimme ammeessa ja kuivanneet niitä kylpyhuoneen patterilla..:D
Mitä mahtavin tunne oli kun saatiin puhtaalta tuoksuvat pyykit takaisin vielä vähän lämpiminä kuivauksen jälkeen. Opimme ainakin arvostamaan pyykinpesukoneita!
En muista ollaanko jo mainittu, että käydään koulua joka perjantai ja Mimmi, sekä Helka keskiviikkoisin. No tämä kuva on minun ja Roosan koulun aulasta.
En muista ollaanko jo mainittu, että käydään koulua joka perjantai ja Mimmi sekä Helka keskiviikkoisin. No tämä kuva on minun ja Roosan koulun aulasta.
Heiße chocolate time! Yams
Heiße chocolate time! Yams
Nordsee passage on koristeltu upeasti! Pähkinänsärkijäkin päässyt mukaan.
Nordsee passage on koristeltu upeasti! Pähkinänsärkijäkin päässyt mukaan.
Näillä miniviinipulloilla on aican erityinen tarina. Minä ja Roosa asutaan siis vieraille tarkoitetussa rakennuksessa, mutta meidän yläkerrassa työskentelee kaksi toimistotyötä tekevää naista arkisin.  Juttu meni niin, että oltiin keittiössä alakerrassa. Saatiin tietää sinä päivänä YO-kokeiden tulokset terveystiedosta. Voi sitä kiljumisen määrää kun molemmille oli L pamahtanut!  Noo rauhotuttiin siinä riemuissamme hieman ja yläkerrasta tuli nainen alas ja kysyi kauhistuneena: "Ist alles okay? Was ist los hier?"  Selitettiin asia hänelle ja hän palasi alakertaan kädessään kaksi viinipulloa. Hän totesi: "Girls now, let's celebrate"  Haha nyt kun muistelee tuota asiaa niin oli aika hauska tilanne kaiken kaikkiaan.:D
Näillä miniviinipulloilla on aivan erityinen tarina. Minä ja Roosa asutaan siis vieraille tarkoitetussa rakennuksessa, mutta meidän yläkerrassa työskentelee kaksi toimistotyötä tekevää naista arkisin. Juttu meni niin, että oltiin keittiössä alakerrassa. Saatiin tietää sinä päivänä YO-kokeiden tulokset terveystiedosta. Voi sitä kiljumisen määrää kun molemmille oli L pamahtanut!
Noo rauhotuttiin siinä riemuissamme hieman ja yläkerrasta tuli nainen alas ja kysyi kauhistuneena: ”Ist alles okay? Was ist los hier?”
Selitettiin asia hänelle ja hän palasi alakertaan kädessään kaksi viinipulloa. Hän totesi: ”Girls now, let’s celebrate”
Haha nyt kun muistelee tuota asiaa niin oli aika hauska tilanne kaiken kaikkiaan.:D

Sillä ei ollut mitään väliä, että viini oli halpaa ja pahaa, eikä Roosa juo alkoholia, sillä kaikki tuli tuosta hyvälle tuulelle :p

Laiva!
Wilhelmshavenissa on sotalaivasto samaan tyyliin kuin Tikkakoskella on ilmavoimat Suomessa. Jos käsitimme oikein, kuvassa on jokin sotalaivan tapainen. Kuva muuten otettu siltä hienolta sillalta.
Käytiin joulumarkkinoiden avajaisissa ja haluttiin maistaa jotakin saksalaista.  Ostettiin Berliner minimunkkeja :D namnamnam..
Käytiin joulumarkkinoiden avajaisissa ja haluttiin maistaa jotakin saksalaista.
Ostettiin Berliner minimunkkeja 😀 namnamnam..
Tervetuloa joulumarkettien avajaisiin toivottaa upeasti koristeltu kuusi.
Tervetuloa joulumarkettien avajaisiin, toivottaa upeasti koristeltu kuusi.
Puutkin on saaneet kauniin asusteen joulua varten.
Puutkin ovat saaneet kauniin asusteen joulua varten joulumarketin lähistöllä
Olihan se nyt pakko joulukalenterit ostaa! Ei me vielä liian isoja olla siihen ihanaan tunteeseen kun aamulla heräät ja mietit että mikäs kuva siinä suklaassa tänään voisi olla.:) Saimme muuten kaikki mulaan lukien Mimmi ja Helka tuollaiset söpöt kortit koulusta! Kiitos Sari ja muu koulun väki. Aivan suloiset kalenterit, mukavaa tietää että meitä ajatellaan siellä.:)
Olihan se nyt pakko joulukalenterit ostaa! Ei me vielä liian isoja olla siihen ihanaan tunteeseen kun aamulla heräät ja mietit että mikäs kuva siinä suklaassa tänään voisi olla.:) Saimme muuten kaikki mukaan lukien Mimmi ja Helka tuollaiset söpöt kortit koulusta! Kiitos Sari ja muu koulun väki. Aivan suloiset kalenterit, mukavaa tietää että meitä ajatellaan siellä.:)
Lähdimme lauantai aamuna oikein pirteinä kahville! Hieman unista porukkaa näkyvissä..
Lähdimme lauantai aamuna oikein pirteinä kahville! Hieman unista porukkaa näkyvissä..

”Taidamme olla väärinpäin
Tai sit koko maailman väärin näin
Ja päätimme näin
Nyt hihamme käärimme näin”

juju – hullu (vai me hullut?)

Matkalla Merenrannalle Wilhemshavenin kuuluisan sillan kautta, joka on todella kaunis niin päivällä kuim yölläkin.
Matkalla Merenrannalle Wilhemshavenin kuuluisan sillan kautta, joka on todella kaunis niin päivällä kuin yölläkin.
Olipa kerran tyttö nimeltä Bea ja tuulinen satama. Oli aivan hyyyytävän kylmä tuuli!
Olipa kerran tyttö nimeltä Bea ja tuulinen satama. Oli aivan hyyyytävän kylmä tuuli! Ja silti hieno satama..
Wilhemshavenin keskustan todella pitkä pääkatu.
Wilhemshavenin keskustan todella pitkä pääkatu.
Oli pakko ottaa kuva kun tuuli aivan älyttömän kovaa ja oli hyytävän kylmä. Ihan suomi fiilis tuli!
Kyllä suomityttöjäkin tää merituuli vaan palelee!
Nyt on saksalaiset menny liian pitkälle! :D Kuorittuja perunoita säilykepurkeissa. Mitä. Tämä. On.?!?!
Nyt on saksalaiset menny liian pitkälle! 😀 Kuorittuja perunoita säilykepurkeissa. Mitä. Tämä. On.?!?!

Kyllä meitä välillä meinaa naurattaa saksalaiset elintavat. Näkisitte miten pitkiä on säilykepurkkihyllyt!

Ei me ihan lorvailla täällä kuitenkaan. Roosa yritti epätoivoisesti tehdä muistiinpanoja fysiikan tunneilta ja minä väänsin ruotsin kirjasta tehtäviä kääntäjän avulla kun ei ole sanastoa abikirjassa. This makes us mad!
Ei me ihan lorvailla täällä kuitenkaan. Roosa yritti epätoivoisesti tehdä muistiinpanoja fysiikan tunneilta ja minä väänsin ruotsin kirjasta tehtäviä kääntäjän avulla kun ei ole sanastoa abikirjassa. This makes us mad!

Ja kuvan tietokone on muuten ainoo toivomme saada näitä postauksia väsättyä edes silloin tällöin. Turha toivo yrittää esim. kääntää kuvia puhelimella!

Kaupunkikierrokselle lähdössä!
Tytöt lähdössä kaupunkikierrokselle Wilhemshavenissa. Innokkaana niin kuin aina!

Ylhäällä oleva kuva otettu viime viikon sunnuntaina, kun saatiin tytöt Esensistä käymään. Olipa mukavaa taas nähdä! 🙂

Roosa nauttimassa kauniista merenrannasta!
Roosa nauttimassa kauniista merenrannasta!
"Just a little girl in a big world"  Ollaan kyllä monesti jo todettu miten ihana elementti vesi on. On uskomatonta kuinka valtavan suuri aava meri oikeasti on. Tuolla jos missä huomaa oikeasti olevansa vain pieni ihminen tässä suuressa maailmassa!
”Just a little girl in a big world”
Ollaan kyllä monesti jo todettu miten ihana elementti vesi on. On uskomatonta kuinka valtavan suuri aava meri oikeasti on. Tuolla jos missä huomaa oikeasti olevansa vain pieni ihminen tässä suuressa maailmassa!
Sataman kauneutta aueingonlaskun aikaan!
Sataman kauneutta aueingonlaskun aikaan!
Tähän ihastuttavaan rouvaan törmäsimme sattumalta kun olimme menossa merenrannalle kävelylle. Hän pyysi apua rollaattorin kannossa kun oli menossa portaita pitkin ylös. Tottakai avuliaina ihmisinä autoimme ja siitä pitkä tarina alkaakin.  Rouva alkoi kysellä mistä olemme kotoiain ja mitä teemme Wilhemshavenissa. Juttua syntyi vaikka ja mistä.:) Lopulta päädyimme meren rannalla olevaan kahvilaan juomaan kuumaa kaakaota ja vaihtamaan elämäntarinoitamme.(tai tätä vähäistä kokemusta mitä elämältä on kerennyt jo tulla verrattuna 89-vuotiaaseen kaveriimme)  Kaakaon juonnin jälkeen saatoimme rouvan kotiinsa ja hän hyvästeli meidät kera halein ja pusuin. Oli kyllä upeaa huomata miten ihmisiin tutustuu jos ob avoin mieli. Ei ystävän saaminen ikää katso.
Tähän ihastuttavaan rouvaan törmäsimme sattumalta kun olimme menossa merenrannalle kävelylle. Hän pyysi apua rollaattorin kannossa kun oli menossa portaita pitkin ylös. Tottakai avuliaina ihmisinä autoimme ja siitä pitkä tarina alkaakin.
Rouva alkoi kysellä mistä olemme kotoisin ja mitä teemme Wilhemshavenissa. Juttua syntyi vaikka ja mistä.:) Lopulta päädyimme merenrannalla olevaan kahvilaan juomaan kuumaa kaakaota ja vaihtamaan elämäntarinoitamme.(tai meidän nuoren elämän vähäisiä kokemuksia verrattuna tämän 89-vuotiaan kaverimme tarinoihin)
Kaakaon juonnin jälkeen saatoimme rouvan kotiinsa ja hän hyvästeli meidät kera halein ja pusuin. Oli kyllä upeaa huomata miten ihmisiin tutustuu jos on avoin mieli. Ei ystävän saaminen ikää katso.

Vietimme kyllä mukavan iltapäivän tämän iäkkään rouvan kanssa, ja se antoi niin paljon meille, kuten  kuulemma myös hänelle. Jäi hyvä mieli tuosta illasta 🙂

Sumuinen aamu Wilhemshavenissa. Oli vähän aavemainen tunnelma kun käveltiin kaupunkiin aamupalalle.
Sumuinen aamu Wilhemshavenissa. Oli vähän aavemainen tunnelma kun käveltiin kaupunkiin aamupalalle.
Wilhemshavenin linja-auto asema, sekä sen takana oleva ostoskeskus Nord sea passage.
Wilhemshavenin linja-auto asema, sekä sen takana oleva ostoskeskus Nord see passage.

Ollaan näiden muutaman viikon aikana ehditty kohdata aivan valtavasti ihmisiä laidasta laitaan. Johtuu varmasti osittain siitä, ettei kumpikaan meistä ole mitään perussuomalaisia juroja, vaan puhutaan paljon, välillä kovaa ja niin mielellään tutustutaan ihmisiin. Emmekä epäröi kysyä tuntemattomilta apua, jos emme paikkaa löydä jonnekin, siten olemmekin suurimman osan nykyisistä tutuistamme löytäneet. Osa taas on päätynyt matkaamme esimerkiksi ihan vaan kysymällä meidän ”hassun kuuloisen” kielen perusteella, mistä olemme kotoisin. Kuitenkin voimme myöntää, että monia ihmisiä täällä tulee kyllä jo tämän tuntemisen perusteella ikävä!

Tässä pientä tarttumapintaa meidän elämästä täällä, jospa ne jotakuta ilahduttaa, ja lisää kuvia ja tarinoita seuraa taas kunhan täällä ehditään. 🙂

Roosa ja Bea

Das Deutschland

Hallo alles!

Ei tässä varmaan auta kuin alkaa väsäämään postausta kännykällä kun ainakaan vielä ei ole tietokonetta saatika nettiä sattunut eteen.

Matka siis alkoi ennakkotietojen mukaisesti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 2:00 Jyväskylän matkakeskukselta Helsinki-Vantaan lentoasemalle bussilla. Tunnin sain itse nukuttua ennen sitä. Lentokentälle päästiin siis sujuvasti ja matkallakin ehdittiin kukin varmaan ainakin hetkeksi nukahtaa. Siellä ehdittiin juoda aamukahvit ennen lennon lähtöä. Tuli muuten tarpeeseen!

Ai kuinnii väsyttää?
Ai kuinnii väsyttää?

Frankfurtissa oli vaihto kun Bremen oli määränpäänä ja siellä saimmekin muutaman tunnin odotella. Iso oli kenttä, mutta hienosti sielläkin pärjättiin. Bremeniin saavuimme noin kello 13.30 ja saimme turvallisesti matkalaukut takaisin.
Matkan tuli jatkua junalla Bremenistä. Torstaina saimme siis tietää lopulliset määränpämme eli minun ja Bean kaupunki on Wilhelmshaven ja Helkan sekä Mimmin paikka on Esens. Matkaa näiden välillä on noin 43 kilometriä.

Turistit löysivät juna-aseman Helkan hermoilusta huolimatta ;)
Turistit löysivät juna-aseman Helkan hermoilusta huolimatta 😉

Junaliput saatiin ostettua mukavan saksalaisnaisen avustuksella ja Helkalla ja Mimmillä tuli junaan kiire kun taas minä ja bea odottelimme omaamme tunnin. Enempää en vielä Helkan ja Mimmin matkasta tiedä, he kirjoitelkoon itse kokemuksiaan. 🙂
Bean kanssa päästiin perille Wilhelmshaveniin ja opettaja Mark oli vastassa. Hän ohjasi meidät työpaikallemme, Pauline Ahlsdorff Haus -nimiseen vanhainkotiin, jonka pihapiirissä meillä on oma asunto. Paikka on ihan lähellä Wilhelmshavenin keskustaa ja juna-asemaa. Tapasimme siinä illalla vielä paikan johtajan ja toisen, ilmeisesti jonkun osaston johtajan ja he toivottivat meidät lämpimästi tervetulleiksi. Huoneessamme oli kaikki laitettu kivasti meitä varten.

Täällä me nukutaan. Peditkin oli valmiiks pedattu :)
Täällä me nukutaan. Peditkin oli valmiiks pedattu 🙂

Kuvanlaatu on melko surkea, kun kännykästä pitää laittaa ja nekin vielä pienentää, mutta jospa jotain sieltä näkyisi.

Ensimmäisen parin päivän aikana ollaan ehditty jo kiertämään tätä kaunista satamakaupunkia vähän. Eilen, keskiviikkona ehdin käydä rauhassa meren rannalla kun bea oli hauskassa tapahtumassa, josta kertoo itse lisää 😉 Tässä muutama kuva mereltä ja satamasta.

Täällä kelpaa lenkkeillä.
Täällä kelpaa lenkkeillä.

image

Ilmeisesti Wilhelmshavenin kuuluisa silta. Ainakin esitteissä oli tästä kuvia.
Ilmeisesti Wilhelmshavenin kuuluisa silta. Ainakin esitteissä oli tästä kuvia.

Paikkana tää vanhainkoti on viihtyisä, melko vanha mutta uudistettu rakennus, jossa on hieno puutarha. Siitä voidaan laittaa kuva myöhemmin.
Työskentely on alkanut hienosti ja minut on otettu lämpimästi vastaan dementiaosastolla. Se on ulkomaalaiselle siitä armollinen paikka, että vanhuksen vieressä voi istua, kuunnella ja ymmmärtää tajuamatta sanaakaan kieltä, sillä paikallisetkaan työntekijät eivät useinkaan heidän puhettaan ymmärrä.(SiTÄpaitsi oon pari sanaa välillä tajunnutkin!) Minun onnekseni osastolle tuli eilen uusi työntekijä, joka on vielä harjoittelija kanssa, ja osaa ainoana työntekijänä suurin piirtein englantia. Muutamia lauseita puhuvat muutkin hoitajat. :)Toisaalta saksan kieli alkaa pikkuhiljaa harjaantua, kun sitä täytyy käyttää vanhusten sekä joidenkin hoitajien kanssa. Työpaikasta, tavoista ja muusta sellaisesta kuitenkin lisää tietoa tulee sitten myöhemmin, ja toivottavasti myös kuvia, kunhan ollaan itse päästy paremmin perille asioista täällä. 🙂

Tällaista tähän alkuun, pahoittelen huonoja kuvia ja asettelua, mutta uskallan syyttää tästä kännykkää tällä erää. 😀 Jospa jatkossa pääsisin tietokoneelle postausta tekemään.
Jatkoa seuraa seuraa viimeistään ensi viikolla jonkun meidän neljän toimesta. Huomenna on minun ja Bean koulupäivä, joten pitää jo kohta kiirehtiä nukkumaan.

Terkkuja Suomeen, tschüß!
Liebe, Roosa