Suomi vs. Saksa

Meillä on päissämme herännyt ajatus tehdä postaus siitä, mikä Saksassa on erilaista kuin Suomessa. Täällä päivittäin törmää erilaisiin ja uusiin asioihin, jotka on Suomessa aivan toisin. Vaikka molemmat ovat länsimaita ja eurooppalaisia maita, on kuitenkin paljon eroavaisuuksia. Meitä välillä naurattaa ja hämmästyttää, vaikka toisaalta uusi ja erilainen on aina kiehtovaa ja kiinnostavaa.

Ensimmäisenä täytyy ottaa ruoka käsittelyyn. Roosa ja Bea kirjoittivatkin niistä säilykeperunoista ja todella pitkistä säilykehyllyistä. Siis oikeesti, ollaan järkyttyneitä kauppojen valikoimista. Säilykehyllystä löytyy vaikka mitä, justiin noita kuorittuja perunoita, säilykelihapullia, säilykebratwurstia, yleensäkin kaikenlaista säilykemakkaraa, siis sellasessa liemessä kaikkea mahdollista. Jogurtit on kanssa jotkut aivan outoja. Täältä saa jogurtteja kaikenlaisilla suklaapalloilla ja karkeilla höystettynä. Ja joo, saa Suomestakin epäterveellisiä jogurtteja, mutta täällä nää jotkut menee vähän liiallisuuksiin. Säilykkeiden ja herkkujogurttien lisäksi täällä on hyllyjen mitalta valmiskastike- ym. pusseja, kait nää tekee paljon niistä ruokaa. Tavallisia vehnäjauhojakaan ei yhdestä kaupasta löydetty, oli vaan kaiken maailman muffinijauhoja ja kakkujauhoja ym. jauhosekotuksia, sellasia mitä Suomessakin tosin on.
Ruokakaupoissa huomattiin myös, että kaikkeen on lisätty tosi paljon rasvaa ja sokeria. Onhan toki Suomessakin, mutta tuntuu että hyllyt on oikeesti täynnä epäterveellistä kamaa.

Ei siinä, kyllä mekin osattiin herkutella :P
Ei siinä, kyllä mekin osattiin herkutella 😛

Ruokailussa ollaan huomattu se, että salaattia ei aina lämpimällä aterialla ole. Jos sitä on, on se erillisessä jälkiruokakupissa, eli ei mitään puoli lautasellista. Ruokaa on meillä aina hirveen iso lautasellinen kun töissä syödään lounas.

Hheh, tähän tyyliin :D
Hheh, tähän tyyliin 😀

Keittoaineksiakaa ei meinattu löytää mistään. Sitten huomattiin että nehän on kaupoissa pakattu tähän tyyliin :D
Keittoaineksiakaan ei meinattu löytää mistään. Sitten huomattiin että nehän on kaupoissa pakattu tämmösiin 😀

Maistettiin myös perinteistä pohjoisen Saksan ruokaa Grünkohlia, eli lehtikaalista tehtyä mössöä. Ne syö sitä täällä talvella, koska se kypsyy syksyllä. Maku on kuulemma paras pikkupakkasten jälkeen, ei ole kuulemma niin kitkerää. Oli kyllä todella pahaa, ei oikein tykätty. Täällä kaikki kehuu sitä ja rakastaa sitä, se on niin lecker (=herkullinen, lausutaan muuten ’leka’). Itse asiassa maistettiin sitä just toisenkin kerran, eikä se ollut ihan niin pahaa, liekö pakkanen vaikuttanut 😉

Ei se loppujen lopuks ihan niin kamalaa ollutkaan.
Ei se loppujen lopuks ihan niin kamalaa ollutkaan.

Täällä teenjuonti on rituaali, niin kuin jo aikaisemmin kerrottiin. Täällä Pohjois-Saksassa juodaan erityistä mustaa teetä (Thiele Tee). Siihen laitetaan erikoista saksalaista sokeria (kandis), joka ei kai edes ole sokeria. Sitten laitetaan myös kermaa (sahne), joka nousee pintaan tehden ihania renkaita. Voidaan ottaa kuvaa ja näyttää. Teetä juodaan näteistä pienistä teekupeista. (Tosin kotona ei tehdä näin. :D) Täällä on erityisen tarkkaa, että tee juodaan teekupista ja teelusikan kanssa, kahvikuppi ja -lusikka on erikseen. Teetä juodaan sitten yleensä kolme kuppia, ja kun ei halua enää juoda, laitetaan lusikka tyhjään kuppiin merkiksi. Näin kukaan ei enää kaada sinulle lisää teetä. 😀 Se tee on muuten ihanaa, täytyy tuoda sitä ja kandista oikein urakalla kotiin, tulee muuten ikävä. (En juo teetä Suomessa, se on pahaa litkua, mutta täällä oon oppinut juomaan tuota mustaa teetä. 😛 – Helka)

Yksi monista tee hetkistä :)
Yksi monista teehetkistä 🙂

Ruokaan liittyen plussaa on se, että se on paaaljon halvempaa kun Suomessa. On ihanaa käydä ruokakaupassa, kun kaikki on niin halpaa. Ja sitä paitsi ei ainoastaan ruoka ole halvempaa kaupassa, vaan myös kahviloissa ja ravintoloissa kaikki on halvempaa.
Lisäksi kaikki kulutustavara, kuten hygieniatuotteet, on täällä niin halpoja. Kerran ostettiin siteitä, naamarasva, pumpulipuikkoja ja hammasvälilankaimia. Ne maksoi yhteensä sen verran, kun Suomessa joku vastaava sidepaketti, siis n.3,5€. Ja shampoot ja kaikki on niin halpaa, ollaan niin innoissamme ja mielissämme. :DD Vaatteet on aikalailla samaa hintaluokkaa kun Suomessa.

Tämmönen kuppi kaakota maksaa jonkun pari euroa.. Suomessa sais maksaa ainakin 5e!!
Tämmönen kuppi kaakota maksaa jonkun pari euroa.. Suomessa sais maksaa ainakin 5e!!

Liikennekulttuuri on täällä Esensissä varsin kummallista. Pyörillä ei saa ajaa kaupungin keskustan kaduilla klo 10-18 päivällä. Mitä ihmettä! Autot saa kuitenkin ajaa. Ei ymmärretä, mikä logiikka siinä on. Autothan siellä enemmän häiritsee. Ja kaupat menee kiinni klo 18, eli sen jälkeen saat kyllä ajaa pyörällä niin paljon kun sielu sietää. Mutta jos pitää mennä pyörällä kauppaan ennen kun kauppa menee kiinni, niin mitä siellä enää pyöräilee klo 18 jälkeen?! ;)) Ei vaan, on siellä pyörätelineitä kuitenkin joka nurkalla. Ehkä ne on kesäkauden (turistikauden) sääntöjä, koska silloin kadut on täynnä kävelijöitä.
Lisäksi suojatien yli ei saisi pyörällä ajaa, vaan pitäisi taluttaa. Muutaman kerran ollaan saatu kiukkuisia huutoja peräämme. 😀 Sillon vois vaan sanoa, että entschuldigung, Ich komme aus Finnland, Ich spricht nicht deutsch. ;D Lisäksi täällä on kävelyteitä, joissa ei saisi ajaa pyörällä. Kun mennään esim. kuntosalille, voidaan mennä joko pyörällä kävelytietä pitkin, tai sitten ajaa niitä keskustan katuja pitkin (joilla ei saa tietenkään aina ajaa). Tosin kyllä täällä ihmiset kulkee pyörällä kävelyteilläkin, ei ole muita vaihtoehtoja. On meille jotakin huudeltu kun ollaan kävelytiellä ajettu. Ei me vaan tajuttu mitä. 😀
Pyöräillessä vielä iltaisin ollaan saatu todella kiukkuisia huutoja. Täällä kun kaikki käyttää pyörässä lamppuja, se on kai pakollista. Meillä on lamput, mutta ne ei toimi. Ollaan saatu senkin takia kiukkuisia huutoja kävelijöiltä ja muilta pyöräilijöiltä. Yksikin herra huusi kiukkuisena perään, että pistäkää valot päälle! 😀 Sorry, en voi sille mitään että tää lamppu ei toimi, eikä ole edes mun pyörä, tää on vaan mulla lainassa. 😀

Siinä meidän uljaat ratsut, joilla aiheutettiin pahennusta pariinkin otteeseen :DD
Siinä meidän uljaat ratsut, joilla aiheutettiin pahennusta pariinkin otteeseen :DD
Tässä meidän "kotikatu". Tota tietä tuli kerran jos toisenkin pyöräiltyä.
Tässä meidän ”kotikatu”. Tota tietä tuli kerran jos toisenkin pyöräiltyä.
Pyöräilyreissuilla nähtiin kyllä upeita maisemia :)
Pyöräilyreissuilla nähtiin kyllä upeita maisemia 🙂

Ympäristön kanssa ongelmia ei ole ollut ainoastaan pyöräillessä. Ovet aukeavat täällä lähes poikkeuksetta sisään päin, eli kahvasta työnnetään, toisin kuin Suomessa yleensä vedetään kahvasta. Tämä on aiheuttanut hauskoja hetkiä ja ollaan naurettukin. Mentiin kuntosalille toista kertaa, oltiin edellisellä kerralla testattu Sali ja ostettiin jäsenkortit. Mimmi reippaasti kiskasi sisään mentäessä ovenkahvasta, ja kahva lähtikin irti. Ovea kun olisi pitänyt työntää. :’DD Naurettiin aivan kippurassa, ja kuntosalin työntekijät kattoivat vähän kummastuneina meitä. Saatiin onneksi se kahva takasin paikoilleen. Oli siinä vähän selittelemistäkin, että mites se nyt kahva irti lähti. Lähtiessä naurettiin, että mitä tältä reissulta jäi käteen. No, Mimmillä ainakin ovenkahva. :’’’D Siitä lähtien ollaan muistettu lähes aina, että ovet aukeaa SISÄÄN päin.
Myös mm. ovien lukot aukeavat ja menevät lukkoon eri suuntaan, siis pitää kääntää aina vastakkaiseen suuntaan kun Suomessa 😀
Täällä on muuten televisiossa kaikki amerikkalaiset tai yleensä ulkomaalaiset ohjelma dubattu saksaksi. Siis ihan kaikki. On todella outoa, että näin on. Ei Suomessa varmaan mitään dubata. Ootte varmaan myös kuullut, että Sunrise Avenuen laulaja Samu on the Voice of Germanyn yksi valmentaja. Täällä Saksassa niillä on paljon faneja (siis sillä bändillä) ja kaikki tytöt kuulemma tykkää Samusta. Eihän niitä Suomessa kukaan fanita, ja kun kerrotaan se näille saksalaisille ne on ihan ihmeissään. 😀

Täällä tapakulttuuri on todella erilainen kuin Suomessa. Täällä kohteliaisuus- ja käyttäytymissäännöt määrittävät todella paljon arkielämää. Tuntemattomia on parempi teititellä (sie, ei du=sinä). Lisäksi kielessä on formaalisia (muodollisia) ja epämuodollisia tapoja, joita myös noudatetaan. Joillekin sanoille on formaalinen muoto, jota käytetään tuntemattoman kanssa ja epämuodollista taas ystävien kesken. Töissä vaikeuksia tuottaa se, että täällä herroitellaan ja rouvitellaan. On vaikea oppia muistamaan ja ääntämään Frau sitä ja Herr tätä. Etunimellä ei saa asukkaita puhutella, ainoastaan työkavereita voi sinutella. Asukkaita myös teititellään kaikessa puheessa, esim. Haben sie gut geschlafen?=Oletteko nukkuneet hyvin? Sind sie färtig?=Oletteko valmis? ’

Tottakai Suomessakin on jonkin sortin formaalinen ja ei-formaalinen puhekulttuuri, mutta Suomessa ei ole kovin paha juttu sinutella. Täällä se taas on moka ja sitä pidetään todella epäkohteliaana.
Kohteliaisuuskäyttäytyminen näkyy myös ’kiitos’ ja ’ole hyvä’ sanojen käyttämisessä. Täällä sanotaan dankeschön ja bitteschön, bitte, danke, joka väliin. Bitteä käytetään samaan tapaan kun englannissa ’please’, mutta bitte tarkoittaa myös ’ole hyvä’. Danke on kiitos, paljon käytetään myös dankeschön (sanatarkasti kiitos kaunis). Sitten voi sanoa vielä ’vielen danke’ , jotakin kuin suuret kiitokset. Välillä tällaisista jäyhistä suomalaisista tuntuu jopa rasittavalta tämä vuolas kohteliaisuus, tuntuu että nää kiittelee jokaisesta sokeripalastakin. 😀 Onhan se toki mukavaa ja hieno tapa, ja kyllä Suomessakin kohteliaisuus kuuluu tapoihin. Mutta välillä tuntuu, että koko ajan pitää olla sanomassa dankea ja bitteä. 😀 Aina ei ehkä tajuakaan sanoa kun pitäisi, koska ei suomalaisessa tapakulttuurissa koeta ehkä niin tarpeelliseksi jatkuvaa kiittelyä.

Yksi kulttuuriero täällä on myös se, että henkilökohtainen ’reviiri’ on täällä paljon pienempi kun Suomessa. Kaikki tietää varmasti, että suomalaiset haluaa olla vähän etäämpänä kun juttelee muille. Nää tulee sillein puolen metrin päähän, jolloin tekisi mieli astua askel taaksepäin. 😀 Eihän siinä näe kuin puhujan naaman, ja jotta saisi kokonaiskuvan tilanteesta pitäisi nähdä toinen vähän etäämpää. En tiedä osaanko selittää sitä tähän, mutta oikeesti tulee sellanen pienesti ahdistava olo ja vastustamaton halu astua taaksepäin, jotta näkisi sen toisen vähän kauempaa eikä tarvitsisi tuijottaa sen sieraimiin. :’D Okei, tuo oli jo vähän liiottelua. Mutta kyllä te suomalaisina ymmärrätte, jos suomessa joku tuntematon tulisi kovin lähelle, varmasti haluatte ottaa askeleen taaksepäin. Sen lisäksi, että henkilökohtainen reviiri on pienempi, tuntuu että nää saksalaiset myös koskettelee enemmän, esim. olkapäälle, selkään, käsivarteen ym. puhuessaan. Välillä oikeesti suomalaisena tuntuu kauhealta kun ne tulee iholle kiinni. 😀 Vaikka olisikin mukava ihminen siinä lähellä, silti sitä omaa tilaa kaipaa. Ihanaa on kuitenkin oikeastaan se, että saksalaiset ovat todella ystävällisiä ihmisiä! Täällä meidät on kaikki ottanut lämmöllä vastaan! (Hehe, lukuun ottamatta niitä kiukkuisia huutelijoita pyöräteiden varsilla :D).

Ja tosta kohteliaisuudesta ja ystävällisyydestä vielä se, että kyllä hämmästytti alkuun kun pyöräiltiin tai liikuttiin ulkona tai missä millonkin ja jos sattui tulemaan vastaantulijoita niin he tervehtivät meitä.. mitä ihmettä, ventovieraita ihmisiä. Täällä on siis tapana ihan vaan kohteliaisuudesta tervehtiä kaikkia tai toivottaa esim. hyvää päivää. Ollaan vasta jälkeenpäin opittu tervehtimään takaisin, kun ei se todellakaan automaattisesti tule suomalaisesta suusta.

DSC_2205
Junat on täällä rautatieyhtiön Deutsche Bahn:n alaisuudessa. Junat menee täällä jopa pikkukaupunkeihin ja junaverkosto on paljon kattavampi kun VR:n verkosto. Junilla on todella helppo kulkea. Opasteet on yksinkertaiset. Lippuja voi ostaa junissa automaateista. Täällä saa ostettua lipun, jolla pääsee koko päivän klo 3 yöhön asti. Kahden hengen lippu on täällä Ostfrieslandissa (joka on vähän niinkun maakunta) 26€, ja sillä siis saa matkustaa koko päivän. Sillä lipulla pääsee vaikka meno-paluu siis Hampuriin tai Bremeniin asti. Jos ostaa taas vaikka 4 hengen lipun, tulee siihen vaan muutama euro lisää. 4 hengen lippu on 32€, joten ei todellakaan ole pahan hintaista, siinä kun oikeesti on meno-paluu ja vaikka vielä monet välipysähdykset muilla paikkakunnilla. Sanotaankin näistä lipuista, että ”ei maksa mittään”. 😀 En muista mitä maksaa esim. Jyväskylä-Tampere, mutta täältä pääsee siis 2hlö Bremeniin 26€ meno-paluu, ja matka on sentään 2,5h pitkä. Pääsiskö ehkä edes yksi henkilö tolla hinnalla Tampereelle Jyväskylästä? Ollaan tosi tyytyväisiä täällä, VR on niin surkea verrattuna tähän. Sitä paitsi täällä ei ole junat koskaan myöhässä, VR taas on saanut pilkkanimekseen VenaaRauhassa. Täällä ei tarvitse turhia odotella.


Vaikka täällä Saksassa on erilaista, ja osa asioista on paremmin kuin Suomessa, kyllä me silti Suomestakin tykätään. Täällä tuntuu siltä, että haluaisi jäädä tänne asumaan, eikä lähteä kotiin. Kuitenkin tuntuu kivalta ajatus siitä, että mennään jouluksi kotiin. Täälläkin on koti, oikeesti tuntuu siltä. Tulee olemaan vaikea lähteä, vaikka on myös ihana päästä kotiin Suomeen. Maassa maan tavalla ja erilaisuus on rikkaus. Erilaisuus tuo elämään aivan uudenlaisia ulottuvuuksia, ja koetaankin, että erilaisuuden kohtaaminen myös kasvattaa ihmisenä ja avartaa mieltä. Parasta tällä Saksan matkalla on oikeesti se, että täällä on niin erilaista. Tuntuu melkein lomalta vaikka ’töissä’ käydäänkin. Ja silti vaikka tuntuu lomalta olla täällä, tuntuu tää paikka samaan aikaan toiselta kodilta. Vaikea selittää, ei sitä ymmärrä jos ei koe itse. Kaikki vaan lähtekää pois pitemmäksikin aikaa, käykää maailmalla. Älkää pelätkö uutta ja outoa, yrittäkää rohkeasti vääntää kieltäkin, jota ette osaa. Siten oppii, ei ainoastaan kieltä vaan myös muuta tärkeää.
Noniin, tulipas syvällinen lopetus tälle, mutta niin se asia vaan on, että kannattaa nähdä ja kokea! Tuntuu hyvältä ja tekee hyvää olla välillä erilaisissa ympäristöissä!
Tschüss alles! 

Jää kyllä ikävä näitä mielettömän upeita rakennuksia!
Jää kyllä ikävä näitä mielettömän upeita rakennuksia!

One thought on “Suomi vs. Saksa”

  1. Ihana tää teidänkin postaus! Pystyin kyllä niin samaistumaan noihin tilanteisiin ja fiiliksiin ja nauroin jälleen kerran ääneen Mimmin ovenkahvan nappaukselle. 😀 Ei oo tarkotettu Saksan saleja noin vahvoille tytöille 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *