Yhteenvetoa vaihtoreissusta

Oli todella mahtavaa päästä käymään Suomen ulkopuolella seuraamassa musiikin opetusta. Reissu antoi perspektiiviä opetukseen ja sen tyyleihin, soittamiseen, treenaamiseen ja ehkä opimme jotain myös itsestämme.
Suomalaiseen musiikkiopetukseen verratessa, RDKS:n opettajat vaativat oppilailtaan ehkä hieman enemmän. Oppilailla oli enemmän asioita, joita heidän pitää tehdä eikä ole vain oman kiinnostuksen varassa. Esimerkiksi sävellystä ja solfausta heillä on vuodesta toiseen koko ajan. Meillä pop/jazz linjalla sävellystä ja sovitusta on yksi kurssi ja solfalaulantaa oli kahdella teoriatunnilla. Meidän mielestämme oli ihan hyvä juttu, että opettajat osaavat vaatia ja sitä kautta laittaa oppilaat tekemään töitä kehittyäkseen. Moni oppilas oli todella kovatasoihin heidän ikäänsä nähden.
Oppilaat kertoivat, että aina ei riitä aikaa treenaamiseen niin paljon kuin haluaisi, sillä he ovat kuitenkin lukiotasolla (high school) ja heillä on lukuaineita kuten matikkaa, englantia ynnä muuta. Kaiken kaikkiaan heillä vaikuttaisi olevan jonkin verran enemmän tekemistä kuin omassa koulussamme.
Latvian hieman rajallisempien jatko-opintomahdollisuuksien myötä todella moni opiskelija suunnittelee lähtevänsä ulkomaille jatko-opintojen perässä. Riiassa on myös oma musiikkiakatemia sekä pedagogiikan akatemia, mutta silti suuri osa lähtee muualle opiskelemaan ja kulttuuri koulussa ja opettajilla tuntui myös olevan sen suuntainen, että opiskelijoita kannustetaan lähtemään maailmalle.
Tämä oli sinällään innostavaa kuulla, koska meillä Suomessa taas on ehkä vähän enemmän opiskelumahdollisuuksia ja lisäksi opintotuki- ja muut edut houkuttelevat myös pysymään Suomessa. Omassa koulussamme meille ei ole ainakaan kovin isolla äänellä esitelty ulkomaisia musiikkikouluja joihin voisi hakea jatko-opintoihin, vaan niistä tiedon kerääminen on myös oman kiinnostuksen varassa.
Ainut juttu, mitä emme päässeet tekemään, oli soittaminen koulun oppilaiden kanssa. Kun meillä on ollut vaihto-opiskelijoita, heidän kanssaan on yleensä tehty joku yhteinen esitys/keikka tai projekti. Toisaalta, meidän tuloomme ei ollut suunniteltu mitään samankaltaista ja opiskelijoillakin oli kaikkein hektisimmät kouluviikot menossa ennen joulua. Emme kuitenkaan antaneet sen haitata, saimme kuitenkin runsaasti hyvää opetusta omiin instrumentteihimme sekä oppia muilla tunneilla.
Joten loppujen lopuksi reissu oli varsin mukava ja opettavainen sekä – vielä kerran – antoisa.
-Niklas, Senni, Marius

Viimeiset viisi päivää menivät kovalla ryminällä!

Aikaa blogin kirjoittamisen ei meinannut löytyä muutakun nyt kotiin päästyä.

Maanantaina treenasimme tulevaa tiistain keikkaa varten, päätimme ohjelmistoa ja jaettiin osuudet. Minä ja Senni soitimme vuorotellen pianoa ja lyömäsoittimia, Marius kitaraa. Kaikki lauloivat. Kävimme myös koulun lähellä Latvian ainoassa kissakahvilassa.

Tiistaina vierailimme keskustassa Latvian Musiikkiakatemialla itävaltaisen pianistin, Stefan Heckelin mestarikurssilla. Aiheena olivat pianonsoitto, jazz, improvisointi ja sävellys. Kurssi oli antoisa. Jatkoimme päivää hieman pyörien keskustassa eri paikoissa. Illan lähestyessä läksimme keikkapaikalle Hāgenskalna komūnāan soittimet mukanamme. Virittelimme pelit kuntoon ja yleisöä alkoi saapua ja keikan alkaessa paikka oli miltei täynnä. Keikka oli onnistunut, yleisö tykkäsi suomenkielisistä biiseistä. Encorena esitimme erään tunnetun Latvialaisen laulajan biisin, jonka kaikki tunnistivat ja lauloivat heti mukana.

Keskiviikkoa olin jo henkilökohtaisesti odottanut kovasti. Aamulla kävimme Mariuksen kanssa liikuntatunnilla hyppynarujen, koripallon ja kuntosalin merkeissä. Iltapäivästä olimme sävellystunnilla, jota piti Latvian tunnetuimpiin säveltäjiin kuuluva Uģis Prauliņš. Esittelimme muutamia omia pieniä sävellyksiämme ja keskustelimme niistä, kuinka kehittää eteenpäin yms.

Sävellystunnilta läksimme raitiovaunulla keskustaan kohti Dailen musiikkiklubia. Neljältä alkoi grammypalkitun jazzrumpalin, Antonio Sanchezin workshop. Tilaisuus oli keskustelupohjainen ja sopi kaikille muillekin kuin rumpaleille. Yleisö heitteli kysymyksiä ja Antonio vastaili. Aiheina oli mm. Pat Metheny (jonka kanssa Antonio soittaa), Birdman-elokuva johon Antonio teki soundtrackin rumpusetillä, soittaminen ja muusikkous, jazz ja muut musiikin genret, sävellys. Keskustelutuokio oli erittäin mieleenpainuva ja hieno kokemus.

Meillä oli pari tuntia aikaa ennen kuin Antonio aloitti konsertin klubilla bändinsä, Migrationin, kanssa. Suuntasimme paikallisten ystäviemme suosituksesta Lidoon, joka tarjoilee perinteistä Latvialaista ruokaa. Perinteinen ruokakulttuuri on raskasta, voita käytetään säästelemättä. Söimme kaikessa rauhassa maistellen erilaisia Latvian makuja. Sitten olikin konsertin aika ja se oli melkoisen täräyttävä kokemus, parhaita jazzkeikkoja joita olen nähnyt.

Keskiviikkoilta sinetöitiin Latvialaisella meiningillä, suuntasimme vanhaankaupunkiin isolle folkklubille, jossa on keskiviikkoisin perinnetanssi-ilta. Kansantanssit olivat vähän samantyylisiä kuin Suomessa ja niihin oli helppo lähteä mukaan. Varmasti yksi mieleenpainuvimpia kokemuksia tällä reissulla.

Torstaina treenailtiin omia juttuja, Sennin kanssa käytiin vielä Taliksen rumputunnilla ottamassa oppia rumpujensoittoon. Alkuillasta saimme seurata jazzosaston jokaisen neljän vuosikurssin bändien yhteistä konserttia, joka oli heille arvioitava tilaisuus, vähän niinkuin meilläpäin näytöt. Heillä sitä nimitettiin Combo examiksi. Oli mukavaa katsella ja kuunnella eri tasojen opiskelijoiden soittoa, varsinkin kolmos- ja nelosvuosikurssilla on todella kovatasoisia soittajia ja laulajia. Konsertin jälkeen suuntasimme ”nelosten” kanssa pyörähtämään kaupungilla ja jätimme jäähyväiset hyvissä tunnelmissa.

Perjantaina aamusta tungettiin matkalaukut täyteen, raivolla kiinni ja teimme lähtöä. Mariukselta olisi jäänyt kotiavaimet huoneeseen, jos en olisi tehnyt viimeistä ”jäikö mitään” tsekkausta! Yhteyshenkilömme, koulun projektimanageri Kristine heitti meidät ystävällisesti lentokentälle ja kotimatka alkoi.

Mukana kuvapläjäys.

-Niklas

kotia kohti
kotia kohti
koulun portti
koulun portti
senni pianon äärellä
senni pianon äärellä
koulu!
koulu!
keikkasetup tiistaina
keikkasetup tiistaina
arkistoluokka täynnä opetusmateriaalia, elokuvia, dvd:itä, kirjoja, levyjä.
arkistoluokka täynnä opetusmateriaalia, elokuvia, dvd:itä, kirjoja, levyjä.
rumpuluokkaa
rumpuluokkaa
eräs koululounas
eräs koululounas
koulun alumniseinä
koulun alumniseinä
Antonio Sanchez & Migration
Antonio Sanchez & Migration

Loppuviikon tunnelmat

Viikko alkaa olla takanapäin, aikamme Riiassa on mennyt mukavasti. Loppuviikosta jatkoimme tunneilla käymistä: rumputunteja, sävellystä, solfaa, historiaa, englantia… Torstaina olimme läheisessä Kekavan musiikkiopistossa kuuntelemassa kolmosvuoden opiskelijatovereidemme konserttia, joka oli pienimuotoinen promotilaisuus nuorille musiikinopiskelijoille. Keikalla kuultiin jazzia, neo-soulia sekä rnb:tä ja opiskelijat soittivat ja lauloivat todella korkeatasoisesti ottaen huomioon, että ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita.

Perjantaina olimme aamusta kaikki kolme rumputunnilla opettelemassa intialaista rytmisysteemiä, konnakolia. Sen jälkeen katsoimme elokuvan nimeltään The Intangible Asset n. 82. Se kertoi korealaisesta perinteisestä shamaanirummutuksesta ja oli todella mielenkiintoinen. Illalla vierailtiin paikallisessa panimossa ja katsastettiin vähän kaupungin menoa. Keli on ollut viileä ja kylmä tuuli puhaltaa mereltä päin, mutta sekin on vain pukeutumiskysymys.
Lauantaina olin vielä parilla rumputunnilla seuraamassa ja osallistumassa, iltapäivällä katsottiin Mariuksen kanssa kuuluisasta rumpalista, Ginger Bakerista, kertova filmi Beware Mr. Baker. Leffa oli hyvä lisä musiikilliseen yleissivistykseen ja oiva katsaus 60-70 lukujen rockin kehitykseen Englannissa. Illalla saimme buukattua itsellemme keikan erääseen baariin koulun lähistöllä tiistaille! Tänään sunnuntaina on kierrelty joulumarkkinoita keskustassa ja suunniteltu tiistain keikkaa. Vielä 5 päivää reissua jäljellä, ensi viikolle on luvassa vielä vaikka mitä jännittävää.
-Niklas
12304272_897629580290779_6274989883969250913_o

Tekemisen meininkiä

25.11.2015

Saavuimme Riikaan noin kymmenen aikoihin maanantaiaamuna. Meitä vastassa oli Kristine, joka kertoi että juuri samana aamuna oli satanut Latvian ensilumi. Kristinen kanssa kävimme hankkimassa kaikille omat matkakortit ja matkustimme bussilla kohti majapaikkaa. Majoituksemme löytyi kätevästi Riga Cathedral Choir Schoolista, jossa kaikki opetuskin tapahtuu. Täältä on myös hyvät bussiyhteydet keskustaan sekä vanhaankaupunkiin. Riika on hyvin kaunis kaupunki täynnä vanhoja, koristeellisia rakennuksia ja kauniita kirkkoja. Toisaalta löytyy myös rajuja vastakohtia, kauniin vanhan talon vieressä saattaa olla puoliksi romahtamassa oleva betonibunkkeri.

Kun oltiin saatu kamat huoneisiimme niin Kristine vei meidät tutustumiskierrokselle ympäri koulua. Jo hyvin alussa kierrostamme rumpuopettaja ja jazz-osaston johtaja Talis otti meidät luokkaansa ja alkoi pitää  rumputuntia. Mikäs siinä, heti alkuun kolmen minuutin rumpusoolot ilman säestystä. Täytyy sanoa että ainakin allekirjoittaneella oli hämmennys siinä vaiheessa melko korkealla. Talis on osoittautunut erinomaiseksi rumpuopettajaksi ja nyt jo ollaan Niklaksen kanssa saatu häneltä monta erittäin hyvää harjoitusta ja vinkkiä rumpujen soittoon ja harjoitteluun.

Eilen kävimme pyörimässä Riian vanhassakaupungissa ja ihailemassa nähtävyyksiä kuten Mustapäiden taloa ja Riian tuomiokirkkoa. Illalla Talis vei meidät myös katsomaan Latvian Blues Bandia jossa hän on joskus bändin alkuaikoina itsekin soittanut. Musiikki rullasi hyvin, mutta tilaisuus oli jäykkä. Laulaja teki vaikutuksen hyvällä soundillaan ja yhdessä biisissä vieraillut finger style –kitaristi oli yllättävä veto blues bandilta.