Aihearkisto: työelämä

Rohkeutta kokeiluihin

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – näin olemme tottuneet ehkä liikaakin ajattelemaan työelämässä ja usein etenkin opetustyössä. Uusia toimintatapoja pyöritellään pitkään ja hartaasti paperilla ja palavereissa. Monesti kuitenkin vasta käytännön toteutus paljastaa sen, mikä toimii ja mikä ei.

Jyväskylän aikuisopiston Pedagogiikka 2.0 -ohjelman yksi ensimmäisiä toimenpiteitä on ollut kannustaminen ja edellyttäminenkin siihen, että jokainen koulutusala toteuttaa tulevana syksynä jonkin pedagogisen pilotin. Pilotti voi liittyä esimerkiksi opintojakson uudenlaiseen toteuttamiseen (oppimismenetelmät ja ympäristöt), arviointiin tai synergiat huomioivaan koulutussuunnitteluun. Pilottien tavoitteena on sekä parantaa asiakas- ja oppimiskokemusta että kehittää toimintaa entistä resurssiviisaammaksi. Pilotit on esitelty kesäkuussa ja toteutusten jälkeen kokemuksia jaetaan koordinoidusti. Pilottitoimeksiannossa on kannustettu rohkeisiin kokeiluihin ja julkisesti on annettu lupa myös ”epäonnistua”. Taloudelliset raamit määrittävät sen faktan, ettei pilotin toteuttaminen saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, mieluummin päinvastoin. Vähemmällä enemmän on näin pilotointimme varsin ajan hengen mukainen tavoite.

Tärkeää on reflektoida kokeilu ja jakaa kokemukset toisten kanssa yhteiseksi opiksi. Kouluttajan autonomisesta asiantuntijatyöstä pyritään näin tekemään entistä läpinäkyvämpää, niin onnistumisten kuin niiden toisenlaistenkin kokemusten jakamisen kautta. Ettei enää mentäisi niin kuin joku perusasteen opettaja taannoin osuvasti totesi: ”koulussa ollaan tosi hyviä peittelemään jälkiä – ei kai kukaan (kollega) nyt vaan huomannut, ettei tämä juttu mennytkään ihan putkeen”.

Kokeilukulttuurin vaikeastakin omaksumisesta ja virheiden pelosta suomalaisessa työelämässä voi lukea lisää tästä Työelämä 2020 julkaisemasta artikkelista http://tyoelama2020.fi/uutishuone/tapahtumakalenteri/totta_vai_tarua/myytteja_tyosta/suomalaiset_pelkaavat_virheita.2612.blog

Tietoa vai innostusta?

Työelämä muuttuu nopeasti mm. digitalisaation kehittymisen myötä. Monella alalla opintojen alussa opiskeltu substanssi ja käytänteet saattavat pahimmassa tapauksessa olla jo ainakin osin vanhentuneita siinä vaiheessa kun tutkintotodistus on kädessä.

Sisältöosaamisen rinnalla entistä tärkeämmiksi työelämätaidoiksi ovatkin nousseet ns. metataidot kuten tiedonhaku, ongelmanratkaisukyky, vuorovaikutus- ja tiimitaidot, sisäinen yrittäjyys sekä muutokseen sopeutumiskyky, resilienssi.

Pedagogisilla teoilla, mm. oppimismenetelmien ja -ympäristöjen monipuolisilla valinnoilla voidaan tietoisesti tukea näiden metataitojen ja samalla oppijan oman vastuun ja itseohjautuvuuden kehittymistä. Ettei kävisi niin kuin eräs opiskelija totesi: oppilaitokset ja kouluttajat ovat tosi hyviä jakamaan tietoa, mutta eivät välttämättä ollenkaan niin taitavia innostuksen ja oppimisen palon sytyttäjiä.