Aihearkisto: Yleinen

Motivaatio – Emilia Hilden 18.9.2018

 

Pienet askeleet ovat tulevaisuudessa suuria

Heräsin 8.38. Koulu alkoi 9.15. Koulumatkaa 2km. Ajattelin, että en ehtisi millään. Juoksin. Kenkäni ja vaatteeni kastuivat. Olin ajoissa. Näytin kärsineeltä, rekan alle jääneeltä. Enkä ollut vieläkään oikein hereillä. Viikonlopulta oli jäänyt paljon univelkaa. En olisi uskonut herätessäni, että ehtisin ajoissa.

Kuvaaja (Vili Lehtisalo)

En tiedä mitä minulle on tapahtunut. Ihmiselle joka on ollut aina myöhässä. Ihmiselle jota vähät kiinnosti opiskelu. Koulun alettua, olen yhtäkkiä opintojeni kanssa ajan tasalla ja aina ajoissa. Olen ajatellut, että en valmistuisi koskaan. Uskomatonta, että kuitenkin valmistun kohta. Ja oikeasti todella uskon siihen. Uskon itseeni, päivä päivältä enemmän.
Mitä tapahtuu ihmiselle joka motivoituu ja alkaa uskomaan itseensä. Tuloksia. Ei ihminen tule valmiiksi koskaan. Elämä on elinikäistä oppimista. Joillekin nämä asiat ovat itsestään selvyyksiä. Mutta minulle ne eivät ole olleet koskaan. Kuinka typerältä voi kuulostaa, mutta saan olla ylpeä itsestäni. Että, jaksan joka aamu nousta ylös. Tehdä koulutöitä, jopa vapaa-ajalla. En varmaan koskaan ole elämäni aikana sellaista harrastanut. Olen osannut ajatella tavoitteita, aloitta ne ja epäonnistua.

Kaikesta huolimatta, olen nyt kehittynyt lyhyessä ajassa todella paljon. Asiassa joka on ollut minulle todella vaikea. Motivaatio tekee ihmiselle ihmeitä. Tällä motivaatiolla on tällä kertaa oikea pyrkimys ja asenne tavoitteeseen.

Minulla on oikeasti mahdollisuuksia, vaikka mihin. Meillä kaikilla on. Se vain, että oikeasti tarttuu niihin tilaisuuksiin ja uskoo itseensä. Ja, että saavuttaa ne tavoitteet. Se palkitsee ja siten kasvat suuremmaksi. Pienet askeleet ovat tulevaisuudessa suuria.
Kiitos, olen taas puhunut suuni tyhjäksi (hetkeksi).
Em i l i a

Caribbean

 

Moi kaikille !

Lupauduin kirjoittamaan blogia lomamatkastani Karibialle Dominikaaniseen tasavaltaan.

Ooon koko elämämäni unelmoinut ja haaveillut että, pääsisin johonkin aurinkoon lomalle.  Euroopassa  olen kyllä kiertänyt kaupunkeja , mutta eihän se vedä vertaa ranta lomalle, eikö??

Vihdoin unelmani oli käymässä toteen.. Ja kaikenlisäksi sopiii vielä opiskeluunikin.  Varattiin matka kaksi kuukautta sitten ja laskin joka päivä aamuja, viimeinen kaksi päivää olin niin shokissa etten voinu tajuta onko tämä kaikki totta??

Tänään se VIHDOIN oli totta, itkin kotoa lähtiessäni silmäni päästä usempaan kertaan…. Minulla on kaksi koiraa ja hevonen he ovat  minulle koko elämä. Matkalla kanssani on ystävä, joka on eläinlääkäri ja hän sai minut ymmärtämään, että kyllä ne tytöt pärjää hienosti mummolassa.. 🙂

Rautatieasemalla en vieläkään tajunnut koko asiaa, enkä vielä edes lentokoneessa. Vasta kun laskeuduttiin alkoi valjeta TÄMÄ ON TOTTA !!! Kello on 6 tuntia jäljessä suomen ajasta, saavuimme yöllä yhdeltä Cabaretteen. Olimme ottaneen aurinkomatkoilta pakettimatkan ja lentokenttä kuljetujsen hotelliin.

Nyt viimein hotellissa olen niin innoissani etten pysty nukkumaan yhtään, tässä kirjoittelen ekoja ajatuksia. Kaverini nukkuu vieressä, kohta räjäytyän sen tajunna ja herätän sen tavalla millä tuskin monesti herännyt ;))) En malttanut kuitenkaan olla käymättä rannalla, hotellimme siis sijaitsee meren rannalla. Pimeää on niin ettei mitään juuri näe, mutta aallot ovat hurjan kokoisia. Odotan että aamu valkenee ja lähdemme tutkimaan kuuluisaa surffareiden suosikki rantaa 😛

Aamupala oli erinnomainen, sai valita mitä ottaa jokaiselle tehdään oman maun mukaaan omeletti. Munia, juustoa, kinkkua, tomaattia ja paprikaa , sipulia itse sai valita mitä haluaa siihen. Lettuja myös sai ja paistettuja munia. Pannukakut ja muut herkut oli toteutettavissa.  Erillaisia vaihtoehtoja, kinkkua juustoa ja levitteitä, muroa, mysliä ja puuroo löytyi myös. Itselleni se maukkauin aamiainen oli vesimmelooni. Rakastan vesimeloonia suomessa ne vaan harvoin on sit mitä toivoo. Täällä oli oikein maistuva ja makea.

Jo aamulla aurinko 9 aikaa tuntuu siltä miltä Suomessa parhaimpina hellepäivinä. Rantaviivaa on n.10km käytyiin kävelemässä ja tutustumassa hotellin lähiympäristöön. Vesi on lähemmäksi 30 asteista eli kelpaa uida ja uinkin koko päivän . Aallot ovat hurjia siitä syystä surffarit suosii tätä paikkaa saa hyvillä aalloilla surffata. Aallot ovat jopa vaarallisen suuria toisinaan kyllä Laaksosen tyttö lenteli kun märkä rätti ennenkuin ymmärsin joko sukeltaa aallon alta tai yrittää hypätä yli. Merivesi oli suolaisempaa kuin missään muualla missä olen meressä uinut. Meri on kuin paratiisi elokuvista aivan turkoosia. Jos paratiisi on olemassa se löytyy Karibialta. <3

 Hinta taso on kohtalainen. 500 pesoa on n. 10 €Ravintolassa illalla syötiin pitsaa ja hampurilaisateria, yksi olut ja yksi coca cola maksoin 1150Pesoa.Kaksi olutta rantabaarissa maksoi 300 pesoaKaksi Mojitoa oli n. 500 pesoa eli 250pesoa yksi. Kun taas mentiin rannalta pois kaupunkiin kaikki oli puolta halvempaa. Mojiton 120pesoa

Maantapoihin kuuluu jättää dippiä ja onhan se kohteliasta, suomessa vaan ei sitkään harvemmin jätetä. Mailmalla dippi kuuluu kaikkiin kulttureihin suomessa sitä vaan harvoin näkee vai olenko väärässä? Paratiisi saarella missä käytiin oppaat kertoi että se on heidän suurin elinkeino.

Viikonloppuna ei tehty mitään nautittiin kerrankin lomasta, ai että oli ihana tunne kun sai vaan olla eikä kukaan ole vaatimassa mitään tai jotain pitäisi tehtä, AI ETTÄ MÄ NAUTIN!! Rakastan merta voisin tuijottaa sitä loputtomasti , meri on erittäin voimakas jota pitää kunnioittaa mutta, kauneinta mitä olen nähnyt. Ensimmäisen kerran elämässäni tunsin vapauden ja sielun rauhan. Sanoin  kuvailematon tunne sisälläni.

Ihan rauhassa loppujen lopuksi ei saannut olla, jonkun verran kauppiata ympärillä pyöri. Ostimme Ramod nimiseltä kauppiaalta matka paratiisi saarelle. Saari oli muutaman tunnin ajomatkan päässä Cabaretesta Punta Ruciassa Los albinales saarella.

Matkalla saarelle oli ihanaa nähdä minkälainen maaseutu siellä oli ja sehän oli silmiä sokeeraavan kaunista vuoristoa. Eläimet lehmät ja hevoset, ankat , kanata, lampaat, kilit kaikki maaseudun eläimet mitä nyt voitte kuvitella……. Oli irti siellä pitkin teitä, motarilla hevoset ja lehmät syö tienpientareella. Alku oli shokki järkytys, mut matkalla huomasimme miten onnelliselta eläimet siellä näytti ja huomasi että viihtyy. Onko se niilläkin aurinko ja vapaus mikä tekee onnen, niinku minulla ja muilla ihmisillä.?Siellä ihmiset olivat kaikki onnellisen näköisiä ja iloisia ,ystävällisä ihan päin vastoin mitä suomessa.

Oli meilläkin alkuun vaikeaa luottaa heihin, ajateltiin että ystävällisyyden takana on kusetus tai meitä käytetään hyväksi.!!! Emme totisesti olleet edes ainoat. Meidät haettiin paratiisi saarelle henkilöautolla. Matkaa myynyt Reimod ei ihan englantia täydellisesti puhunut saattoi vähän meillekkin jäädä pieniä epäilyksiä että mikähän ”murha reissu tää on” No ei nyt ihan, mutta oli meillä omat epäilykset mikähän ”paratiisi se on” Raymod sanoi että saarelle lähdetään  50 henkisellä ja 25 henkisellä bussilla. ….. No aamun koittaessa lähdettiin 6.45 saarelle, kuljetus hakee meidät hotellin pihasta. Sieltä kaahaa kirjaimellisesti KAHAA pikkuauto ja sehän oli meidän ”bussi paratiisi saarelle” JEP JEP… No me hypättiin kyytiin ja mies hoki koko ajan kaikki on hyvi… Kaverini tokasi minulle siinä ”onks tää nyt se 50 vai 25 hengen bussi 😀 ” Ei muuta kun kyytiin ja lähdettiin matkaan! M,uutaman kilomertin päässä oli hotelli minkä pihassa seisoi kaksi japanilaista, tyttö ja poika, Jos heidän ilmeensä olisi saannut kameralle olisin onnellinen. Siinä oli käsinkosketeltavaa kauhua silmissä , ehkä hekin miettiä oliko tää se 25 ´vai 50 hengen bussi .. Revettin nauruun vaikka itsekkin epäiltiin koko reissua. No matkalla menimme kaupungista vähän syrjemälle juurikin ”hiekka tien päähän” 😉 Sielä oli talo jonka piha oli kokonaan aidattu. Aidan taakse tuli mies jolle kuski antoi kaikki rahat mitä olimme matkasta maksaneet….. .Pihan takana meitä  odotti meitä yllätys, 25HENKINEN BUSSI!!! Ehkä paratiisi oli totta sittenkin? Bussiin hyppäsi sieltä opas .Otimme sieltä isomman bussin ja jatkoimme matkaa, matkan varella poimittiin eri hotelleista kyytiin ihmisä ja kohta bussi oli täynnä. Matka kesti saarelle pari tuntia ehkä vähän yli muutaman pysähdyksen taktiikalla mentiin sielläkin. Opas joka tuli matkaamme oli ensimmäistä kertaa selkeä. Kaikkien englannin kielentaito ei ole siellä aina kovin selkeää. . Nyt kerrankin joku puhui selkeästi englantia,  saksaa ja espanjaa sujuvasti. Alkoi valjeta enemmän matkasta. Raymondin vastaukset kun kysyttiin aina oli ” se on ihana paikka” vaikka olisimme kysyneet kauan matka kestää sinne. Vaikka ei ollu kovin selvillä itsekkään koko matkasta ja se maksoi 150 Dollaria. Kannatti luottaa!!

Sen jälkein alkoi luottamusta kasvaan heitä kohtaan.

Muutaman päivän päästä huomasime, että jokainen on sellainen huoleton ja ystävällinen. Shokeeraavaa ja avaavaa, huomata että on sellaisia ihmisiä tosiaan olemassa jotka ovat aidosti vilpittömiä. Erillaisesta kulttuurista huomaa suuria eroja, en väitä ,että suomessa kaikki olisi päin persettä, mutta olemme hyvin naamanorsarin……….  Itse olen hyvin sosiaalinen ihminen ja yritän olla helposti lähestyttävä ihmisille olemalla itsekkin ystävällinen tai yritän parhaana ainakin . …………..

Saarelle matka meni vuoristossa erillaisten pikku kylien ohi. Paljon maatiloja ,kauniita vuoristoja isoineen palmuineen.

Erittäin kaunista ja niin erillaista mitä täällä näkee metsänä ja maatilana ja peltoina. Siellä palmuja jokapuolellla ja muuta rehevää puuta ja banaani puita. Muuleilla ja aaseilla ratsasteltiin ja vetivät kärryjä perässään.

Bussi ajoi Punta Rucian rannalle jossa opas sanoin ettei kenkiä, eikä pyyhkeitä saa ottaa saarelle mukaan. Jos me kaikki turistit ottaisimme groksien täydeltä hiekkaa sieltä päivittäin pois, kohta saarta ei enää olisi. Kengät jätettiin bussiin. Jopa tämä 50 henkinen bussi josta meille oli selitetty tuli samaan aikaan rannalle. Eli matkoja myydään ympäri saarta eri hotelleista. Rannalla oli useita veneitä jolla meidät kaikki vietiin saarelle .

 Venematka saarelle kesti noin 15min vene meni kyllä kyytiä että, luulin olevani särkänniemessä ilman turvavyötä 😀 Mutta, kokemuksena TÄYDELLINEN!!!!!!  Meri oli ihanan turkoosia kaikkialta. Sen väri yllättää joka päivä vaikka ,olin jo nähnyt sen monta kertaa jo joka aamu ja päivä , joka hetki. <3<3<3333

Esitteessä millä matkaa myytiin luki ,että juomat ja ruuat kuuluu pakettiin ja ilmoituksessa luki baari on saarella. Veneet lähestyy 5 Bungalovia keskellä merta. Ensimmäisenä tietenkin me suomalaiset ”eiks siinä lukenut baari”? No mutta sekin lupaus pidettin ja veneissä oli kaikki baari ja ruoka tarvikkeet. Bungaloveista  tuli baareja.  Kaikki juomat oli ilmaisia paitsi kalja. Dominikaanisessa-tasavallasssa Cubalibre on kansanjuoma. Rommia cocacolaa ja lime. Ja niillä ei viinaa mittailla mitoilla. Eli jälleen kerran Cubalibre nousi päähäni ja ilmaiseksi? Kalja maksaa , oppaalta kysyimme miksi kalja maksaa ja kunnon viinaa saa vetää kaksin käsin? Kaljaa ihmiset juo niin paljon enemmän kun viinaa . Ja kaljaa saisi raahata mukana niin paljon että veisi veneestä liikaa tilaa. Kalja on muutenkin yllättävän kallis dominikaanisessa. Oli siellä muutakin kun viinaa, HAH tuoreita hedelmiä banaaneita, kookosta, bassionia ja ananasta. Kaikki on niin tuoreita sitä makua ei voi verrata lähimarketin ananakseen tai mihinkää.

 Ei muuta kun snorklaamaan ja katteleen mitä ihanuuksia siellä näkyy. Vesi oli ihan kirkasta, taas sydämmen pakahdus. Miten kaunis voikaan olla.? Näin siellä kaloja jonka päässä oli miekka, sellaisen tiikerin värisiä ja läpinäkyviä kaloja kaloja. Kalat kulki isoissa parveissa. Koralleista varoitettiin ettei niitä saa vahingoittaa, koska henkin elävät. Olihan se ihan mieletön kokemus -sekin niinkun näköjään kaikki tähän asti koko reissulla. Eikä meitä vieläkään oltu kusetettu tai tehty mitään muuta järkyttävää. Sanat ei kuvaamaan riittäneet. <3

 

Tutustuin paikalliseen  joka lupautui näyttämään meille Sosuan rataa. Ranta oli noin 15km päässä Cabaretesta. Sanottin ottakaa siitä vaan bussi meette seisoon ja heiluttaa ne pysähtyy jos pysähtyy näin sanottiin 😀 Käytiin kaupassa ennen lähtöä seisoskelin kaupan pihalla siihen tuli nainen juttelemaan kysyin, mistä bussi lähtee Sosuaan ja miten tiedetään mihin pitää jäädä? Nainen tuli auttamaan viittomaa bussin meille. Ja taas kerran…….. B U S S I ???????????????????  Teinivuosien ratsu Toyto corolla tummilla takalaseilla ja poppivehkeillä varustettu BUSSI?  Jonka repsikasta löytyi tietysti tyttöystävänkin. Noh ei muutakun matkaan. Matkalla muutaman kerran poimittaan lisää väkeä kyytiin ”bussikuskin” tyttyöystävä joutui ottamaan otti asiakkaan syliin … Totaa mitä tämä on 😀 Taas kerran valkoinen nainen yllättyi. Olen ajatellut bussin aina erillaiseksi, mutta joka tapauksessa tämä teinivuosien päiväuni vei meidät perille eli kaikki hyin 😀 Kyyti maksoi yhdeltä 17 pesoa. Eli ei mitään. Ilman naisen apua seisoisin siellä vieläkin ja odottaisin BUSSIA. Kiitos taas ystävällisen paikallisen.

Sosuan rantas oli erillainen mtä Cabaretessa. Cabarette on rauhallinen ranta sen suhteen siellä ei ole myyntikojuja ollenkaan. Ranta on täynnä hotelleja asuntoja ja ravintoloita. Surffi liikkeitä paljon ja surffaus kouluja. Sosuassa taas koko ranta viiva oli varustettu kojuilla ja pienillä baareilla.

Sosuan rannassa oli veneitä ja mahtavat kallio maisemat ja kallioiden päälle rakennettuja hotelleja. WAAAAUUUUU!! Sosuassa oli helpompi käydä uimassa ,Cabarette on tuulinen rantaa ja rannalla totisesti on kovat aallot, sosuassa ei ollut niin pahat mutta sielläkin oli kyllä.

Vietimme uuden ystävämme kanssa mukavan päivän Sosuan rannalla ja tutustuttiin taas uusiin ystävällisiin ihmisiin, Uimme ja otimme aurinkoa nautimme seurasta ja söimme .Ihanaa kanaa ja ehkä parasta dippiä mtä oon ikinä syönyt, nam! Ystävämme tarjoitui autolla näyttämään lähellä olevia kauniita paikkoja. Kävimme katsomassa kallioiden päältä ihanaa rantaa. Hmmm. Liian kaunista,

 Suomi 100 vuotta päivänä olimme ajatelleet että, käymme vähän hienommin syömässä juhlan kunniaksi. Kävimme rannalla surffi baarissa buffetissa. Oli kanaa monessa muodossa, riisiä, frideerattua perunaa. Ja vieläkin mietin mikä se yksi frideerattu pallero oli ?Oli niinn hyvää.,että Luulen että se oli kaalia sisältä tai jotain sinnepäin mutta oli hyvää, salaatteja oli ja pastaaa, kaikki oli hyvää. Mojitokin tuotiin kannussa pöytään, huh huh…

Buffetti maksoi 300pesoa.

Paljon emme rannalta poistuneet kaupungin puolelle, mutta kyllä sielläkin tuli pyörittyä. Huomaaa eron miten rannalla kaikki on kalliimpaa. Nolo ottaa nyt ees puheeks taas nissä hinnoissa mikä viina makso mitäkin, mut niiiiin….. Cubalibre oli rannalla 150pesoa ja baarissa kaupunginpuolellla Cubalibre 80pesoa. On siinäkin iso ero. Jotkut kaupat olivat huomattavasti kalliimpia, mutta oli myös laadukkampiakin liikkeitä. Missä huppari oli 25 dollaria toppi 19 dollaria. Taas kojuissa oli varaa näköjään paljon. Pysähdyin yhdessä käymään, kun etisin joain tuliaisa vanhemmille. Ostin 4 mangneettia kaks peltitaulua. Pyysi 1800pesoa. Sanoin että unohdetaan kaupat 1000pesoan on maksimi minkä maksan, yritti vielä kovasti ja loputa sanoin 1000pesoa on ok ja antoi vielä kaupan päälle nilkkakorun lahjaksi ilmaiseksi.!!. Eli löysää on, älkää ihan kaikkeen suostuko.  Liikenne kaupungissa on ihan sairasta. Saa kyllä henkensä edestä taistella. Ei nyt sentään, mutta kaikki painaa pilliä ajaaa mopolla pyyttää kyytiin ihmiset viheltelee ja kaikki tervehtii menee valkoinen nainen sekaisin. Hermostuttavaa koko ajan miettii yrtittääkö varastaa laukun.

Kysyin uudelta ystävältämme, että tarviiko niitä pelätä vai olenko vain vainoharhainen? Pankki automaatilla seisoo mies jumalaton tykki kädessä kyllä siinä miettii hetken et minkälaista??? Mutta tämä pyssysankari oli ystävällinen HÄNKIN ,mitä ystävällien? Hah kyllä tykki toisessa kädessä ja minä vieressä. Auttoi minua käyttämään pankkiautomaattia :D. On vaan outoa nähdä miehiä kadunkulmilla kunnon teurastusaseet käsissä ja niitä pidellään kun kitaraa käsissä.  Kovin on erillaista kaikki miten suomessa….

 Päästiin kattoon miten paikallinen asuu siellä. Meidät pyydettiin illalliselle uusien ystävien kanssa, heidän kotiinsa .Talosta jäi mieleen mieletön paratiisi, Hienot keittiöt,parvekkeet makuuhuoneet ja pihat ja uima-altaat ja ne maisemat. Ai ai ai….. Ystävämme oli ehkä hieman paremmin taloudellisesti pärjäävä kun keskiverto? Hän on valokuvaaja, joka kuvaa surffareita ammatikseen. Asuu puolet vuodesta Kaliforniassa kuvaamassa ja nyt kotona lomallla nauttimassa kauniista saaresta.  Mutta siitä talosta vuokraa 400e kk tuntuu uskomattomalta. Maksan suomessa 600 ja se ei oo mitään niinhin verrattuna. ÄÄH Amerikkalaisissa elokuvissa näkee sellasia asuntoja huh. Tällänen talo ja tollanen surffari….. ….. …….

On ollu kyllä MAAAAAILMAAAAAANNNN PPPAAARAS LOOOMMAA!!!!! En pysty sanoin sitä kauneutta ja viehättävyyttä kuvailemaan minkä sieltä saa. Oon kauhee ressaaja ja kerrankin mulla oli vapaa olo ja sielussa rauha . Merestä saan mielettömiä inspiraatioita. Iltaisin istuin rannalla pimeässä ja tuijotin vain kun aallot lyö rantaan.  Se näky ja tunne. ………..  Pitihän mun jostain yrittää ressata, siitä et täältä pitää lähtee pois???? EI IKINÄ!!! EN LÄHDE! :(((

Viimeisenä päivänä huone piti luovuttaa 13 ja meidän lento lähti vasta kahdelta yöllä. Lentokenttä kuljetus tuli puoli kaksitoista noutamaan meidät.

Jätettiin tavarat respaan ja loikoiltiin rannalla ja mietittiin miten ihana loma meillä on ollu, kaikki oli yliodotusten ja meillä oli ihan mielettömän UPEAMAHTAVAPARASSS reissu kaikinpuolin.!!!!!!!!!! Oikeen rinnasta puristaa kun miettii. Se pitää kokea omin silmin tietää mitä yrtiän kertoa….  Sellasia huolettomia ihmisiä, mutta kuitenkin järkeviä. Kaikki iloisia ja ystävällisiä. Aurinko olet ihmeellinen ?! <3

Käytiin illalla vielä syömässä rannalla . Hyvät oli taas ruuat, meidän kanssa tuli muutama ystävä viettää läksiäisiä . Syötiin hyvin muisteltiin miten meillä oli ollu kivaa ja kuinka täältä on vaikeeta lähteä. Silti yritti nauttia kaikista hetkistä siinä hetkessä.

Vikan kerran rantaa kävelen hotellille päin kyllä tippa on linssissä….Sielu ja sydän itkee verta………

Bussi tuli hakemaan meidän lentokentälle, bussia odotellessa kyllä mahasta repi ja oksetti, mikä tämä tunne on? Paikan kauneus on jotain niin uskomatonta ,ettei se pysty olemaan repimättä lähtiöiden sielua…….

Lento Suomesta Puerto plataan oli myöhässä suomessa oli lumimyrsky ollut niin kova et lennot myöhästy. Siellä istuessani olin aivan masentunut sanaton haluton. Koko pakka romahti. Ja menihän se lähtö tosiaan tunteisiin ja itkin vuolaasti , en tiennyt että mitään noin kaunista on olemassa? Siellä on ihmisillä hyvä olla <3

Aikaero vähän raastaa voimia ja töihin pitäis mennä taas kengät ja sukat märkänä ,taas kylmässä EI KÄY!!!!

Parasta tässä oli se että nyt mä tiedän mitä mä haluan elämässä tehdä, kierrän joka mahdollisen kolkan ja tutustun uusiin kulttureihin ja ihmisiin ja niiden tapoihin elää. Kylmät väreet menee kun miettii mitä maailma mulle vielä tulee näyttää! <3 Tää todellisesti avas mun silmät ja sielun aivan eritavalla miten ennen. Nyt on tärkeä syy säästää rahaa. Mua vähän hirvitti ja olin varuillani, kun lähdin maailman toiselle puolelle ihan vieraaseen paikkaan ja kaukana kaikesta tutusta ja turvallisesta. Sanon vaan teille , et reppu selkään  ja maailmalle siellä sillä on eniten annettavaa ja ehkä meilläkin voi olla jotain sille !!!!????

             PEACE   &   LOVE   &   ROCKNROLL   <3<3<3333

CARIBE DOMINIKAANINENTASAVALTA <3<3<3<3<3333

10.12.2017

Annika Laaksonen

Hämeenlinnan vierailu

Jokavuotisen perinteen mukaisesti Jämsän sekä Tavastian Ammattiopiston matkailualan opiskelijat järjestävät toisilleen erilaisia tapahtumia sekä mahdollisia retkiä omilla paikkakunnillaan. Tavastian opiskelijat olivat vastuussa tämän syksyn ohjelmasta, joten Jämsän opiskelijat pakkasivat auton täyteen tavaroita sekä positiivista energiaa ja suuntasivat kohti Hämeenlinnaa. Tavastian opiskelijat olivat järjestäneet mukavan vastaanoton Jämsäläisille ja hienosti järjestetyn opastuskierroksen ympäri Tavastian koulualuetta, jonka jälkeen oppilaat pääsivät syömään ja oleskelemaan hetkeksi. Iltapäivän aktiviteetiksi oli suunniteltu ”Amazing race Hämeenlinna”, joka kokonaisuudessaan onnistui todella hyvin! Oppilaat näkivät paljon Hämeenlinnaa juostessaan rasteilta rasteille ja saivat nauttia auringonpaisteesta sekä yhdessäolosta jaetuissa joukkueissa. Rasteilla arvuuteltiin esimerkiksi salakielellä kirjoitettua tekstiä, piirrettiin paperille kopioita, etsittiin kirjastosta kirjoja sekä muita hauskoja tiimitehtäviä! Kilpailu loppui Verkatehtaalle ja opiskelijat pääsivät tutustumaan tehtaaseen opastetulla kierroksella. Illalla koululla syötiin päivällinen ja Tavastialaiset olivat järjestäneet erilaisia leikkejä leikittäväksi yhdessä oppilaiden keskuudessa, jonka jälkeen Jämsäläiset majoittuivat leirintäalueelle mökkeihin! Aamulla toiminta alkoi leirintäalueelta ja Jämsäläiset pääsivät tutustumaan Aulangon Hotellin historiaan sekä näkemään hotellia sisältäpäin. Viimeisenä Tavastialaiset veivät Jämsäläiset opastetulle kierrokselle Hämeenlinnaan ja siitä koululle suoraan syömään! Retki oli hyvin toteutettu ja kaikki viihtyivät todella hyvin. Kiitokset Tavastialaisille! @Miisa Anttonen

Toppipaikkoihin ja seutuun tutustumassa 29.8.2017

Matkailualan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa lähdimme kiertämään mahdollisia Jämsän työssäoppimispaikkoja ja saimme kaksikymmentäkuusi paikkaa  kokoon neljässä tunnissa. Potentiaalisia toppipaikkoja olivat esimerkiksi Himos, Villa Hiidenmäki, hotelli Jämsä, Jämsän Gasthaus ja Matkahuolto. Ajelimme pitkin Jämsää ja opastimme kauempaa tulleita opiskelijoita.Osa paikoista tuli paikallisillekin hieman uusina. Saimme myös erikoiskierroksen Partalassa Saanan opastuksella, jolloin näimme paikallista asuinaluetta ja luontoa mm. Juvenin kosken. Osassa yrityksistä kävimme tutustumassa joko piha-alueella tai sisätiloissa ja kuuntelimme ammattilaisten avausta heidän työstään. Onneksemme tämä oli mielenkiintoa herättävä kokemus, sillä kaikki ryhmän jäsenet saivat havainnollistavan kuvan tulevasta toppipaikastansa ja nyt puuttuu enää vaan sen toteuttaminen eli paikan hankkiminen hyvissä ajoin. Himos oli monipuolisesti hyvin suosittu ryhmässämme, mutta saa nähdä minne sitten lopuksi päädymme!

 

 

Ryhmäytymis(=yö)retkellä Isojärvellä 16.-17.8.2017

Matkailualan opiskelijat yöpyivät ryhmäytymispäivänä Isojärvellä sijaitsevalla Lortikan mökillä. Retken tarkoituksena oli tutustuttaa uudet ja vanhat oppilaat keskenään sekä nauttia kauniista luonnosta erilaisten aktiviteettien kautta!

Retkelle lähdettiin puolenpäivän aikoihin ja Lortikan mökille saavuttiin hieman jälkeen puoli kahden, jolloin retkeilijät pystyttivät teltat ja asettautuivat grillipaikan ääreen syömään sekä juomaan kahvia. Ensimmäisen aktiviteetin järjestäjä oli Keijo, joka tarjosi oppilaille mahdollisuuden tutustua Lortikan ympäristöön opastuksen avulla! Osa oppilaista jäivät valmistelemaan pyttipannua päivälliseksi muulle ryhmälle. Syömisen jälkeen koko ryhmä pääsi kuuntelemaan erään aikuisopiskelijan tuotteistamis tilaisuutta, joka oli erittäin mielenkiintoinen! JMAMO16 järjesti iltaohjelmaa halukkaille ja osallistujat päättivät pelata purkkista. Pelaaminen oli hauskaa koska myös aikuisopiskelijat innoistuvat liittymään nuorten seuraan!

Illemmalla halukkaat pääsivät saunomaan ja paistamaan makkaraa sekä lettuja yhdessä nuotion ääressä ja keskustelemaan mistä milloinkin. Puolenyön jälkeen suurinosa retkeilijöistä oli mennyt nukkumaan mutta muutamat valvoivat melkein jopa aamuun asti! Yöllä muutamat oppilaat kokivat pientä jännitystä erilaisten äänien ja muiden sattumusten takia, mutta muuten kaikki nukkuivat todella hyvin. Aamulla ensimmäisten herätessä huomattiin muutaman oppilaista siirtyneen kummallisiin nukkumapaikkoihin hakemaan lämpöä –> nuotin ääreltä löytyi eräs oppilas kääriytyneenä makuupussiin sekä esimerkiksi saunan lattialta löytyi myös oppilas!

Aamupalalla Sirkku paistoi oppilaille kananmunia ja osa oppilaista pisti tarjolle aamupala tarvikkeita, joita sai omatoimisesti ottaa! Syömisen jälkeen teltat purettiin ja kamat kasattiin autoihin, jonka jälkeen autot starttasivat kohti ammattiopistoa!

Retki onnistui todella hyvin koska ilmapiiri oli rento ja eri ikäryhmät tulivat loistavasti toimeen keskenään. Plussaa oli myös isot mustikat metsässä, joita moni kävi keräilemässä!

Miisa Anttonen MaMo16