Lahti MM 2017

Vartija nappas kuvan..

Täällä  Suomen Lahti ja Tiina, aikusopiskelija matkailupuolelta.. Löytyipä minulle mieleinen ja myös opintoihini sopiva työpaikka Lahden kisoista Luhdan juhlateltasta. Ravintolan pitoa, lounasbuffettia ja janojuomia. Ollutkin alunperin minulla vastaavanlainen työ ammattina, ennen kuin tähän laajempaan matkailuun hurahdin. Saavuin paikkakunnalle jo eilen. Kiitos Laakson Sirpan, joka antoi hyvän vinkin kysyä asumusta Salpaus-koulutuskeskukselta. Kaksio koulun rakennuksessa, hyvät näkymät ja 5 minuutin kävely työpaikalle. Tuloiltana tein kävelylenkin, jolla varmistin työpaikan sijainnin ja pieni sightseeing myös keskustaan. En ole muistaakseni Lahdessa aikaisemmin vieraillut, muutaman kerran  läpi ajanut. Kaupunki näyttää ainakin näin kisojen kynnyksellä sykkivältä ja monenkielistä puhetta ja kansallisuuksia sisältävältä paikalta. Liikennejärjestelyt ja ajokiellot ovat astuneet voimaan jo viime viikon perjantaina. Haastattelin liikenteenohjaajia, jotka kertoivat, että alueen rakentaminen ja varustaminen alkoi jo silloin.                                                          

Työpaikkani iltavalaistuksessa

Kaupungin keskustaankin nousee monenlaisia baareja ja keitaita.

 

 

 

Tänään ensimmäisenä työpäivänä siis sananmukaisesti rakensimme meille varattuun isoon telttaan (asiakaspaikkoja 200) ravintolan. Baaritiski oluthanoineen, kassakoneineen: buffet-linjasto, liinoitetut pöydät.  Olen itse yksi kolmesta vastaavasta , huomenna työntekijöitä tulee lisää alan kolmannen vuoden opiskelijoista. Tapahtumissa ennenkin mukana olleena aina aistii tekijöissä arkisesta työstä poikkeavan innostuksen.                                                                                                      Kaikilla tekijöillä sama tavoite: huomenna                                                                                                    avajaisissa kaiken oltava valmiina!

Wanhan Ajan Joulu 10.12.2016

Kauan odotettu ja pelätty päivä koitti.

Stressitason ja unettomien öiden perusteella voisin väittää, että jonkinasteista jännitystä on ilmassa.

Olen toiminut tässä projektissa projektipäällikkönä. Ensimmäinen kerta kun tällaisen vastuun otin harteilleni.

Tapahtuman suunnittelusta itseni lisäksi on vastannut aikuisopiskelijat Ekaterina Perflilyeva, Tiia Niemelä, Noelle Ruuhinen, Riina Piiroinen ja Daniela Jurgens.

Olemme saaneet tehdä saumatonta yhteistyötä yhdessä nuorisopuolen opiskelijoiden kanssa.

Nuoret osallistuivat valmisteluvaiheessa mm. muistolahjojen askarteluun.

 Tapahtumapäivän aamu alkoi jännittävissä merkeissä. Yksi merkittävässä osassa oleva opiskelija oli sairastunut. Järjestelmällisen tehtäväjaon muokkaamisen myötä saimme puuttuvat aukot täytettyä. Onneksi meidän tekijäporukka on valmis hyppäämään tehtävään kuin tehtävään jos tilanne niin vaatii. Se on suuri vahvuus.

Olimme edellispäivänä jo käyneet valmistelemassa Aarresaareen niin valmiiksi kuin vain mahdollista, joten tähän aamuun ei jäänyt kauheasti ennakkovalmisteluja.

Ainut paniikinlietsoja oli näytelmä, jota emme olleet ehtineet ennakkoon harjoitella juuri yhtään ja käsikirjoitukseenkin tuli vielä viimehetken muutoksia tapahtuma-aamuna.

Ensimmäisten asiakkaiden saapuessa olimme vielä harjoittelemassa näytelmää, sen yhden ja ainoan kerran ennen H-hetkeä.

Itse tapahtuma-aika sujui ongelmitta ja sujuvasti. Kaikki hoitivat roolinsa vastuullisesti ja hymyissä suin.

Vieraat pääsivät seuraamaan näytelmää, kuuntelemaan joulumuorin kertomia satuja, vapauttamaan tontun vankilasta aidolla joulunhengellä, askartelemaan kortteja, ajelulle ponin vetämällä kärryllä ja kasvomaalaustakin oli saatavilla.

Asiakasmäärän kuulimme lähes tuplaantuneen edellisvuoteen, suuri kiitos siitä kuulunee loistavalle markkinointitiimille. Tapahtuma on ollut hyvissä ajoin esillä niin sosiaalisessa mediassa kuin mainosmuodossakin.

 Saimme nauttia TAIANOMAISESTA illasta. Tähtitaivas, kuun loiste, pimeys, jätkänkynttilät, lyhdyt, vieraiden iloiset kasvot ja nauravat suut…se onni..

Tunnelma oli kuin aika olisi pysähtynyt. Sanoinkuvaamatonta. Tunnelma sai varmasti juroimmankin henkilön hieman herkistymään.

Kerroinkin opiskelijoille loppuillasta, että kun kerran tunnelma on tällainen, ei edes malttaisi lähteä pois. Mutta sekin aika koitti.

 Tapahtuman purku tapahtui erittäin sujuvasti ja tunti tapahtuman päättymisen jälkeen olimme jo palauttaneet tavarat paikoilleen ja valmiina kotiinlähtöön.

 Kotiin ajellessa ajatukset kokosivat tätä koko projektia kasaan, kuinka suuri työ tehtiin ja kuinka suuri palkinto siitä saatiin. Väitän, että paremmin ei olisi voinut mennä.

Me tehtiin se mihin pyrittiinkin, paras Wanhan ajan joulu ikinä!

 Koko projekti alusta loppuun saakka sujui ongelmitta ja käsittäisin että se on aika harvinaista kun isossa porukassa tehdään töitä.

Näin projektipäällikkönä en voi kun koko sydämestäni kiittää kaikkia mukana olleita.

Teitte todella mahtavaa työtä ja jokaisen pieninkin työpanos oli merkittävä. Meillä oli todella loistava tiimi.

 Palaute, mitä ollaan tapahtuman jälkeen saatu, niin asiakkailta, kotiseutuyhdistykseltä ja opettajiltakin, on ollut niin ylipositiivista että kyllä se laittaa hymyilemään seuraavat viikot kuin Naantalin aurinko.

Onnistumisen tunne on hieno tunne.

KIITOS!.

 Aino Lepola

WAJ-Projektipäällikkö

aakun-tupa-2 aakun-tupa joulupolku kirppu muori pukki-ja-muori pukki-ja-tontut ryhma tontut tyomiehet  

 img-20161209-wa0010

 tulet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MaMo14:n pakkaspäivä Patapirtin laavulla

Tänään totesimme, että alkuhankaluuksista huolimatta retkipäivästä voi tulla tosi mukava!

Aurinko paistoi, pakkasta -11 astetta ja lettujen paisto muurikalla onnistui jokaiselta! Opimme, miten lappilaiset pesevät muurikkapannun oikeaoppisesti ja miten vaatimattomaltakin näyttävällä tulisijalla onnistuu ruuan valmistus joukolle. Saimme maistaa muurikalla paistettua soijaa – joku taisi kutsua sitä pienen eläimen kieleksi…. 😉

Löysivätpä kolme onnellista metsästä aarteenkin! 🙂

Upea, harvinainen marraskuun pakkasperjantai!  kuva9kuva8kuva7kuva6kuva5kuva4kuva3kuva2kuva-1

Tampereella nääs…… 28.10.2016

Perjantaina 28. lokakuuta luokkamme, JMaMo14, suuntasi kohti Tamperetta. Minä, Jack ja Remu suunnittelimme luokallemme opastetun reissun Tampereelle. Tampereelle päästyämme ensimmäinen ongelma oli edessä: mihin pysäköidään autot? Parkkipaikan etsiminen oli aluksi yhtä tuskaa, mutta sitten löysimme sopivan paikan, josta lähdimme kävelemään kohti Tampere-taloa.

Tampere-talolla mitä oli vastassa oppaamme Pekka Mäkisalo. Hän kierrätti meitä ympäri rakennusta ja esitteli paikkoja. Hyvän ja tiedon täyteisen kierroksen jälkeen kiitimme opasta ja lähdimme Finlaysonille. Siellä minä, Jack ja Remu pidimme oman opastuksen Finlaysonista.

Oman opastuksemme jälkeen pidimme pienen tauon, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Vakoilumuseoon. Siellä meidät otti nuori mies vastaan ja toimi oppaanamme. Hän esitteli meille vakoilun menetelmiä. Itse menin ihan kananlihalle kuullessani, että museoon on lähetetty käytössä olleita vakoiluun tarkoitettuja esineitä nimettömänä. Hänen todella mielenkiintoisen, sekä mieleenpainuvan opastuksen jälkeen jokainen luokkalaisistamme sai viettää omaa aikaansa valitsemallaan tavalla melkein pari tuntia.

Lähdimme Tampereelta noin kahden aikaan takaisin Jämsään. Palautetta kysellessäni luokkalaiseni kehuivat meidän suunnittelemaa Tampere-päivää.

* Milla

tpe-1 tpe-2 tpe-3 tpe4 tpe5 tpe6

Ysiluokkalaisten markkinointipäivät 26.-27.10.2016

Oppilaitoksellamme järjestettiin yhdeksännen luokan oppilaille vierailupäivä, jonka aikana vieraat pääsivät tutustumaan kahteen valitsemaansa ammattialaan. Meillä matkailun puolella tutustujia kävi noin 160 oppilasta opettajineen.

Oma ohjelmamme alkoi Powerpoint- esityksellä, johon oli koottu alamme tärkeimpiä asioita. Teemanamme oli ”Halloween”, jonka perusteella loimme kolme eri pistettä vierailijoille. Koristelimme kaksi luokkatilaa itse tekemillämme koristeilla sekä rekvisiitoilla.

Ensimmäisellä rastilla oppilaat pääsivät kokeilemaan ja arvailemaan mustien laatikkojen sisältöä. Tehtävästä oli mahdollisuus voittaa palkinto, mikäli oppilas kykeni arvaamaan kaikkien laatikoiden sisällön. Toiselle pisteelle olimme suunnitelleet Alias- pelin, johon olimme itse valinneet matkailuaiheisia sanoja suomeksi ja englanniksi.

Kolmannella pisteellä oppilaat pääsivät leikkimään ”Trick or Treat” -peliä, jossa jokaiselle osallistujalle jaettiin lappu, jonka mukaan tuli toimia. Lapuissa oli erilaisia tehtäviä ja muutamissa oli myös karkkipalkinto.

Koko ryhmämme mielestä onnistuimme hyvin ensimmäisessä isossa omassa projektissamme – yhteistyömme sujui erinomaisesti ryhmän kesken!

JMAMO16 (Aatu&Miisa)

halloween-1 halloween-2 halloween-3 halloween-4

Finnmetko 2016

Aloimme kaikki matkailualan opiskelijat aikuisia myöten suunnitella viikkoja etukäteen opastusta FinnMetko-messuille. Työjärjestelyihin meni oma aikansa, kirjoittaessamme käsikirjoituksen bussioppaille ja käydessämme bussireitin ja messualueen läpi pariin kertaan. Osa meistä toimi messuilla alueoppaana, osa bussioppaana ja jotkut molemmissa työtehtävissä. Messut kestivät kolme päivää ja työpäivät olivat pitkiä. Useimmiten päivät kestivät yhdeksän tuntia, mutta siitä me selvisimme kunnialla. Saimme ruoka- ja kahvitauoilla itsekin kierrellä alueella vapaasti ja tutustua messujen tarjontaan.

metko bussin edessä

metko mamo16

Busseissa huonona puolena oli mikrofonien puute. Onneksi suurin osa bussikuskeista ja asiakkaista oli oikein mukavia. Saimme käyttää ääntämme paljon, ja tehdä kuulutuksia kovaan ääneen, varsinkin kun bussit olivat täynnä messuvieraita. Ongelmatilanteita ei onneksi hirveästi ilmennyt, vaikka asiakkaita oli paljon. Saimme paljon kehuja työpanoksestamme bussikuskeilta sekä asiakkailta. He olivat hyvin tyytyväisiä työhömme.

metko milla ja jack metko Rasmus

Me opiskelijat saimme Finnmetko-messuilta uusia työkokemuksia, niin asiakaspalvelussa kuin opastamisessa ja hauskojakin tilanteita ilmeni. Esimerkiksi jotkut humaltuneet asiakkaat alkoivat leikkimään opasta ja kertoivat kaikenlaisia hauskoja tarinoita.

* Jack ja Milla

Nightwish Himos Park 20.8.2016

Matkailualalta meitä oli kahdeksan opiskelijaa roudaamassa Himoksella Nightwishin keikkaa varten. Hommat alkoivat torstaina screenin kasaamisella. Homma vaati suurta tarkkuutta, sillä screenin osat olivat todella herkkiä.

Perjantaina työt jatkuivat aamulla yhdentoista aikaan. Saimme työpaidat ja staff-passit. Aloitimme konttien tyhjentämisellä ja lavan valmistelulla Nightwishin harjoitussoittoa varten. Täytimme paperitykit mustalla ja valkoisella paperisilpulla, jotka räjäytettiin keikan aikana yleisön päälle. Kokosimme raisereita eli korokkeita rummuille, kosketinsoittimille ja kitaralle. Asettelimme lavasteet ja rekvisiitat paikoilleen.

Lauantaina jännitys tiivistyi. Osa porukasta aloitti työt jo kello yksi päivällä, loput tulivat iltayhdeksään. Aikaisempi porukka roudasi lämppäreiden tavaroita ja valmisteli heidän keikkojaan. He veivät setlistit paikoilleen, hakivat täydennystä vesipulloihin ja siivosivat hikipyyhkeet pois. Keikkojen välissä he tyhjensivät edellisen bändin tavarat lavalta ja roudasivat uudet tilalle. Ennen Nightwishin keikkaa neljä opiskelijaa saivat perehdytyksen seurantavalojen käyttöön. Nämä neljä onnekasta kiipesivät ennen keikkaa mikseritorniin harjoittelemaan käytännössä. Sillä aikaa muut auttoivat satunnaisissa tehtävissä backstagella.

NW keikka2

Seurantavalojen ohjaaminen oli mahtava kokemus. Mikseritorniin kiipesimme rautapalkkia pitkin ilman turvavaljaita omien voimien varassa. Se oli kieltämättä aika jännittävää. Päästyämme torniin omille paikoillemme, saimme headsetit, joista ohjaajamme opasti meitä koko keikan ajan. Vastuu oli suuri, sillä 9000 ihmistä näki valokeilamme, jotka olivat oleellinen osa Nightwishin esitystä.

Keikan jälkeen me kaikki roudasimme tavarat takaisin kontteihin sekä purimme lavaa ja screeniä. Tekemistä oli paljon, sillä pääsimme lähtemään kotiin vasta puoli kolmelta yöllä. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä kokemus oli ehdottomasti sen arvoinen. Muut roudarit olivat ystävällisiä ja auttoivat aina, jos apua tarvitsimme.

NW keikka 1

Kiitämme Nightwishiä ja Himosta tästä mahtavasta kokemuksesta. Tämä ei hetkessä unohdu!

Remu ja Suski