Syystalven napsuja

Energiatsekki

Marraskuu, ikävistä ikävin. Niin ainakin, mikäli hyvinvointianalyysin tutkimusten yhteenvetoa katsotaan. Firstbeat:n tekemien hyvinvointianalyysien perusteella nimittäin suomalainen on heinäkuussa täysin eri voimissa kuin sydäntalvella. Me olemme valon kansaa ja siis juuri nyt liu´ussa alaspäin jaksamisen suhteen.

Miten tämä syystalven tummuus käännetään energiaksi. En tiedä vaikka kaiketi pitäisi sanoa, että valmis vastaus tulee seuraavassa lauseessa. Aurinko ja lomat tuovat kesällä niin paljon virtaa, että on täysin mahdoton päästä syystalven tummuudessa samaan kukoistukseen. Kesällä kunnon auringonpaiste tuottaa 20 minuutissa D-vitamiinia ihon kautta enemmän kuin voi pimeänä aikana purkista yhtäkkiä mitenkään saada. Lisäksi kaikki muu kesäinen on energisoivaa monille. Lähteä sydäntalvella kaukomatkalle, se olisi mielestäni kaikista paras vastaisku pimeydelle.

Syksyllä energiatasojen laskeva vuosisyklin vaihe täytynee jollakin tavalla hyväksyä normaaliksi asiaksi pohjoismaissa. Tänä aikana tummuudella kynttilänvalossa herkuttelevat löytävät suoraan pimeydestä energiaa. Onneksi olkoon heille! Meille muille tehokurssi syyspimeyden ihanuudesta olisi paikallaan. Sitä odotellessa ei kuitenkaan tarvitse jäädä laakereille liukuun vaan kannattaa ruveta pikkuaskelin haravoimaan esiin omia pieniä käyttämättömiä energialatauksia. Niitä, joista saa melko helposti extravoimaa kaikenlaisten tärkeiden ja vähemmän tärkeiden juttujen pyörittämiseen. Tässä en tarkoita nyt, että lähdetään etsimään perjantaisin snapseja – jotka toisinaan hyvässä seurassa varmasti hetkellisesti virkistävät – vaan tarkoitan sitä, että lähdetään tutkailemaan omia elintapoja ja valjastamaan huomaamatta ehkä vuosikausia ”tapahukattua” energiaa hyötykäyttöön. Pelkkien syömisten, juomisten ja nukkumisten tsekkauksella ei välttämättä koluta kovin laajaa kenttää, joten kannattaakin miettiä vähän isommin.

Oma tsekkilistani on tällä hetkellä seuraavanlainen:

Tsekki 1: Syö säännöllisesti ja laadukkaasti, lisää vähintään D-vitamiinia 50-70 mikrogrammaa vuorokauteen (talvella), muista juoda joka päivä vettä.

Tsekki 2: Nuku 7-9 tuntia yössä.

Tsekki 3: Rajoita työn ulkopuolella ruutuaikaa, varsinkin netti pois nukkumaanmenoa edeltävältä tunnilta.

Tsekki 4: Liiku luonnossa lähes päivittäin niin, että tulee hiki – kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja päivittäin taukojumppaa.

Tsekki 5: Anna itsellesi omaa aikaa päivittäin miten tahansa, päivitä ajatuksiasi ja tunteitasi sopivassa määrin.

Tsekki 6: Älä väännä vääntämisen takia – hyväksy tyynesti ne asiat, joihin et voi vaikuttaa.

Tsekki 7: Kunnioita toisten elämää ja ajatuksia.

Tsekki 8: Seiso tekojesi takana.

Tsekki 9: Ole niin hyvä ihminen, että voit arvostaa itseäsi.

Tsekki 10: Uskalla.

Tämä tsekkilista toimii minulle kohtuullisen hyvin. Niinä aikoina, kun minulle tulee tunne, että poltan kynttilää molemmista päistä, katson onko jotain yksinkertaista siirtoa tehtävissä. Tosin kohdan 10 vuoksi saatan olla välillä vähän ”purjeissa”. Elintavat ja toisten ihmisten kanssa eläminen ovat siitä jännittäviä asioita, että ne ovat tavallaan tosi helppoja asioita, itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin lähes aina, kun tulee jaksamisen kanssa ongelmia, palaan etsimään ratkaisuja juuri näiden asioiden äärelle. Aina ei asioihin voi itse vaikuttaa, mutta omiin valintoihin, omaan suhtautumiseen ja tekemiseen voi vaikuttaa.

Mikä on sitten liikunnan rooli hyvinvoinnissa? Liikunta-alan ihmisenä en usko siihen, että liikunta parantaisi kaikki elämän kolhut ja ratkaisisi kaikki ongelmat, mutta siihen uskon, että liikkumalla ja liikuntaan liittyvillä hyvillä hetkillä voidaan saada lisää energiaa elämään ja voimavaroja erilaisten asioiden käsittelyyn. Lisäksi liikunnalla voidaan ottaa haltuun monia elimistön vaivoja, jotka saattavat aiheuttaa ”turhaa” kuormitusta.

Liikunnasta tulee tutkitusti kahdenlaista hyvää. Ensimmäinen energisoiva komponentti on välitön liikunnan jälkeinen hyvä olo, mikä seuraa varsinkin pitkäkestoisesta kestävyystyylisestä liikunnasta mm. endorfiinitasojen nousun vuoksi. Myös joogan on havaittu stimuloivan hormonitoimintaa hyvää oloa lisäävästi. Osaltaan liikunnasta tuleva välitön hyvä olo on seurausta mukavasta liikuntatuokiosta, ja siitä, että liikkuja on tyytyväinen itseensä. Toinen energisoiva komponentti liittyy säännöllisyyteen ja kunnon kohoamiseen. Hyvässä kunnossa olevalla ja riittävästi liikkuvalla on enemmän energiaa ja aineenvaihdunta toimii paremmin. Kunnon kohoamisella ja voimien lisääntymisellä, sekä elimistön tottumisella suurempiin liikuntamääriin on vaikutusta myös itsearvostukseen ja itseluottamukseen, mikä ei olekaan enää mikään pikkujuttu.

Energistä marraskuuta!

Katja

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *