Opiskelijan oppimispäiväkirjan ohjaus

Jyväskylän ammattiopiston hiuskillan opettajan ajatuksia oppimispäiväkirjan ohjaamisesta.

Opiskelijoille on hyvä tehdä oppimispäiväkirjan tarpeellisuutta ymmärrettäväksi, etenkin jos tekeminen ei jostain syystä motivoi. Pohdin ja tutkin opettajaa tätä asiaa ja löysin muutaman hyvän pointin, joiden kautta aion avata koko oppimispäiväkirja asiaa opiskelijoilleni. Laitan sen teille myös, jos olette saman ongelman kanssa painineet.

Oppimispäiväkirjat ( blogit)

Mikä/ mitä varten?

Oppimispäiväkirja on kurssilla tapahtuvan oppimisen arviointikalu. Oppimispäiväkirja kuvaa kunkin opiskelijan oppimisen yksilöllisiä puolia, joten sille ei myöskään voi asettaa tiettyä mallia. Tiettyjä suuntaviivoja ja yleisohjeita kuitenkin voidaan antaa.

Oppimispäiväkirja ei ole ” mitä ajattelin tänään”- päiväkirja tai kokoelma puhtaaksikirjoitettuja luentomuistiinpanoja, vaan olennaista siinä on itsereflektio, oman oppimisprosessin hahmottaminen, oman osaamisen ja oppimistavoitteiden analysointi. Oppimispäiväkirja antaa mahdollisuuden miettiä missä ollaan ja mihin pitäisi päästä.

Oppimispäiväkirjana opiskelija yhdistelee uutta kurssilla oppimaansa aiempiin tietoihinsa ja kokemukseensa.

Ohjeita kirjoittamiseen

Oppimispäiväkirjaa on tarkoitus kirjoittaa säännöllisesti, viikottain. Oppimispäiväkirjaa ei siis voi kirjoittaa kurssin lopussa juuri ennen palautuspäivä, koska sen on tarkoitus olla oppimisprosessin kuvaus.

Arviointi

Oppimispäiväkirjanprosessin tarkoituksena on oppia esittämään/ kuvaamaan asioita omin sanoin, yhdistelemään kurssilla opittua aiempaan tietoon, soveltamaan, analysoimaan, pohtimaan ja arvioimaan tietoa.

Ajattelua voisi kuvata käyttäen verbejä, jotka kuvaavat ajattelua eri tasoilla.

Tieto. Näytä, että tiedät.
Ymmärrys. Näytä, että ymmärrät.
Sovellus. Näytä, että pystyt käyttämään oppimaasi.
Analyysi. Näytä, että pystyt löytämään olennaiset asiat.
Synteesi. Näytä, että pystyt luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia.
Arviointi. Näytä, että pystyt arvioimaan ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja.

Oppimispäiväkirjan hyötyjä

– asioiden säännöllinen käsittely edistää oppimista-oppimispäiväkirjan teko kannustaa tähän, (vertaa kirjatentin pänttääminen edellisenä iltana).
– itsereflektiotaito kehittyy – tärkeä työelämätaito

Ammattiopistossa opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan. Tämä edellyttää mm. Itsereflektiokykyä, kykyä seurata ja arvioida omaa oppimistaan, tunnistaa kehittämiskohteita ja paikata niitä. HOPS- prosessi lähtee tästä samasta ajatuksesta, joten oppimispäiväkirja voidaan nähdä tavallaan fokusoituneena, kurssikohtaisena HOPSina.

Hiuskillassa oppimispäiväkirjan muodoksi on valittu blogi, joka toimii arvioinnin työkaluna. Blogi toteutetaan blogger-pohjaan, jotta sitä voi hyödyntää myös opiskelun päätyttyä. Blogi toimii erinomaisena oman osaamisen ja oppimisen markkinointi työkaluna esim.töitä haettaessa valmistumisen jälkeen. Hyvin perusteltuna oppimispäiväkirjan voi tehdä vihkoon, käsin jonka palauttaa viikottain opettajalle.

Etutorin kokemuksia kiltailusta

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo.

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen tai omiin salaisiin arkistoihin.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala

Videointikokemuksia

Alkuvaiheessa omat videointikokeiluni ja -kokemukseni olivat melko minimaalliset, joten päätin lähteä liikkeelle tutkailemalla ryhmäni vuosisuunnitelmaa. Halusin nostaa esille sellaisia, olennaisia oppisisältöjä, jotka ovat merkityksellisiä vaatteen valmistuksen onnistumisen kannalta.

Testikäytössä olivat Windows-tabletti ja kolme Ipadia. Windows-tabletin testaaminen jäi henkilökohtaiselle tasolle, koska vempele oli uusi eikä yhdellä Windows-tabletilla vielä kovin pitkälle pötkitä, sillä ryhmässä oli lähes 20 opiskelijaa. Ongelmana oli myös se, että tablettiin kirjautuminen edellytti henkilökohtaisia tunnuksia, mikä vaikutti etenkin siihen, että kirjautumiseen kului melkoisesti aikaa. Etsin sopivia ilmaisappseja kuvien käsittelyyn ja videoiden muokkaamiseen. Kuvien käsittelyssä näppäriä olivat Phototastic, KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express sekä Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Movie Maker osoittautui melko nopeasti parhaaksi ja monipuolisimmaksi köyhän miehen videoidenkäsittelyvaihtoehdoksi.

Suunnittelun lähtökohdaksi valitsin vuosisuunnitelman ja opintojen jaksotuksen. Vaatetusalan opinnot painottuvat tuotteiden valmistukseen, joten valmistusprosessin hallinta on yksi opintojemme ydin. Toinen merkityksellinen seikka on mittojen oton onnistuminen, sillä vaatteen valmistus perustuu useimmiten asiakkaan mittoihin. Kolmanneksi opintoihin olennaisesti sisältyväksi osioksi nousi näytön dokumentointi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyyn valitsin Ipadit, koska niitä oli useampi kappale tarjolla opiskelijoiden testattavaksi. Jaoin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin ja valitsin aiheiksi mittojen ottamisen ja näytön dokumentoinnin. Joka ryhmässä oli vähintään yksi opiskelija, joka oli aiemmin käyttänyt Ipadia. Käsikirjoituksena toimi moniste, johon oli koottu eri mitat ja mittojenottojärjestys. Opiskelijat valitsivat kuvauspaikat ja kuvakulmat sekä sen, miten tarkkaan he dokumentoivat mittojen oton eri vaiheet. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva videointi kokeilu. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä. Mittojen ottoon verrattuna näytön dokumentoinnissa korostui tuotteiden valmistusprosessi.

Mittojen oton dokumentointia:

Videoiden koostaminen perustui still-kuviin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon. Osa videoista vietiin YouTubeen ja myöhemmin myös Moniviestimeen, jonka Jyväskylän ammattiopisto otti käyttöön keväällä 2014. Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta.

Kokeilujen aikana huomattiin, että valokuvat ja videopätkät kannattaa tuottaa samalla välineellä, jolloin vältytään tiedonsiirto-ongelmilta. Välillä tiedostoja kierrätettiin läppärin kautta, koska muutoin ne eivät siirtyneet mutkattomasti laitteesta toiseen. Tämä vei jonkin verran aikaa, mutta en kokenut sitä kovinkaan työlääksi toimintatavaksi. 3-4 opiskelijan ryhmäkoko oli sopiva. Videoiden editointi ja äänitys sujuivat aluksi ryhmätyönä, mutta jotkin opiskelijat turhautuvat siihen, ettei heillä ollut muuta tehtävää kuin editoinnin seuraaminen. On myös tarkoituksenmukaista, että kaikki opettelevat editoimaan ja koostamaan videon sekä viemään sen alustalle kuten YouTubeen tai Moniviestimeen.

Ompelun perusosaamisen näytön dokumentointia:

Etutorina olen päässyt opastamaan hius- ja kauneusalan opettajia Ipadien käytössä ja videoiden toteuttamisessa. Käsikirjoitus on tuotettu usein alusta alkaen, mutta lähtökohtana on ollut myös jokin valmis opetusmoniste tai oppikirja, jonka tietosisältö on muokattu videointiin soveltuvaksi. Seuraavassa listassa esimerkkejä videointiaiheista:

  • tuotteen valmistusprosessi
  • yksityiskohdan valmistus
  • yksittäiset, keskeiset oppisisällöt
  • tietosisältöjen kertaus
  • koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
  • näytön dokumentointi
  • kauneus- ja hiusalojen palvelut
  • koe
  • virheiden upottaminen videoon
  • alakohtainen oppimateriaalin tuottaminen

Näiden kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tällöin opiskelijat kertaavat oppisisällöt useaan otteeseen. Oppimisen tukemisen kannalta on olennaista, että opettaja poimii videoihin olennaiset oppisisällöt ja määrittää reunaehdot videoinnille. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Videointiin liittyvät haasteet ovat liittyneet pääasiallisesti tekniikan toimivuuteen ja saatavuuteen sekä henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Haasteita ovat tuottaneet:

  • langattoman verkon hitaus
  • Ipadien määrä ja lainattavuus
  • Ipadien apps-valikoima
  • videoiden säilytys ja siirrettävyys
  • opettajien ennakkoluulot ja asenteet

Langaton verkko on toiminut paikoitellen melko hitaasti, joten  esimerkiksi videoiden siirtäminen on ollut vaivalloista. Verkkoa kuormittaa se, että videoita siirretään lähes samaan aikaan.  Tilanne on ratkaistu usein niin, että tiedostojen siirtämiseen on käytetty läppäriä tai kiinteää työasemaa. Alkuvaiheessa tiedostot siirrettiin YouTubeen, mutta nykyisin alustana käytettään yhä useammin Moniviestintä.

Ipadit ovat useimpien ryhmien käytettävissä, joten joku toinen ryhmä voi poistaa niistä appseja. Appsien saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen jokaisesta laitteesta.  Suurimpana videointiin liittyvänä haasteena pidän kuitenkin opettajien asennetta ja tekniikan pelkoa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vie oman aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkiin teknisiin ongelmiin ei aina löydy ratkaisua edes etutorin tai muiden tekniikka paremmin hallitsevien taustatoimijoiden takataskusta.

Sirpa Vauhkala

Vaatetin-blogin sisällön suunnittelua

Sosiaalisen median testailun aloitin jo vuonna 2009, joten blogien ja Facebookin sekä tablettien käyttö oppimisen tukena olivat jo tuttua tavaraa. Kiltaresurssi tuntui aluksi melko runsaalta, mutta kovin nopeasti se näytti hupenevan hius-, kauneus- ja vaatetusalan opettajien tukemiseen, Vaatetin-blogin (http://blogit.jao.fi/vaatetin/) sisällön muokkaamiseen, joista muodostui henkilökohtaiset pääkehittämiskohteeni.

Vaatetin-blogi luotiin keväällä 2014, mutta sen rakenteen pohtiminen jäi silloin kesken. Ideana oli tuottaa oppilaitoksen hallinnoimaan WordPressiin blogialusta, jonne kootaan vaatetusalan opiskeluun liittyvää aineistoa. Syksyn aikana vaatetusompelijoille ja vaattureille luotiin omat sivut.

Samoin omat sivut saivat oppilaiden oppimisblogit, työssäoppimispaikat, alan kirjallisuus, lisätarvikkeiden hankintapaikat, skills-toiminta ja yrittäjyys. Kaikille vaatetusalan opettajille luotiin käyttö- ja sisällöntuottamisoikeudet Vaatettimeen.

lv2

 

——————————————————–

Ohjaan toisen vuoden peruskoulupohjaista ryhmää, jonka oppisisältöjä päätin ladata ja koostaa jaksoittain blogiin (http://blogit.jao.fi/vaatetin/vaatetusompelija-pk/2-vuosi/).

Opiskeluvuoden pääasiallinen sisältö on tuotettu pää- ja alasivuille. Pääsivuille on koottu virallisia suunnitelmia, ja jaksojen alasivuille oppisisältöjen teemoja ja sisältöjä, tavoitteita ja arviointiin liittyvää aineistoa sekä viikoittainen lukujärjestys. Molempia sivutasoja höystävät teemaan soveltuvat valokuvat.

Pääsivun sisältö:

  • Jyväskylän ammattiopiston lukuvuoden loma- ja työpäiväsuunnitelma
  • Opintovuoden toteutussuunnitelma
  • Lukuvuoden jaksotus
  •  Henkilökohtainen oppimissuunnitelmapohja (HOPS)
  •  Lukuvuotta kuvaava valokuva

Alasivujen sisältö:

  • Jakson teemakuva
  • Jakson teemat
  • Viikon oppisisällöt
  • Lukujärjestys viikoittain
  • Oppimistehtävät
  • Etätehtävät
  • Lähteet

——————————————————-

————————————————————

Pää- ja alatasojen sivut linkitettiin toisiinsa niin, että valikkorakenne oli mahdollisimman selkeä ja helposti luettavissa myös mobiililaitteilla. Useat tiedostot tallennettiin pdf-muotoon, ja osaa rajattiin leikkaustyökalulla, joka nopeutti tiedostojen käsittelyä ja tallentamista. Lähes kaikille Vaatettimen sivuille on tuotettu jonkin verran sisältöjä.

Vastaavat blogisivut luotiin vaatetusalan lisäksi hius- ja kauneusalan opettajille. Mielenkiinnolla odotan, miten muiden alojen opettajat hyödyntävät valmista blogipohjaa, sillä yksi kiltamallin ydinideologioista on oppiaineiston vapaa jakaminen. Mitenkähän tässä mahtaa käydä: jaetaanko kiltakokeilujen aikana tuotettu aineistot ja ideat vai jäävätkö ne edelleen opettajien omiin ”komeroihin”?

Sirpa Vauhkala

Uusia tuulia opetusmenetelmiin

Lue juttu  hius-kauneus ja vaatetusalojen kiltamallisen kehittämisen askeleista vaatetuksen opettajan ja eTutorin Sirpa Vauhkalan sekä alojen esimiehen Sirpa Kuikan näkökulmasta:

http://blogit.jao.fi/eope/2014/10/07/etutorin-kokemuksia-kiltailusta/

Hienoa opetuksen kehittämistä, opettajat!

Opettaja blogimuotoisen oppimispäiväkirjan ohjaajana

Innostuin sosiaalisen media välineistä Verkko-oppimisympäristöjen kehittämiskoulutuksessa, jonka aikana tutustuin myös blogityöskentelyyn. Aloitin ensimmäiset blogikokeilut oppilaitteni kanssa vuonna 2009, jolloin neljä innokasta ilmoittautui testiajoon mukaan. Muutama heistä oli kirjoitellut blogia jo aiemmin.

Jyväskylän ammattiopiston vaatetusalan opetussuunnitelmaan on sisällytetty yhtenä oppimistehtävänä portfolion työstäminen. Käynnistysvaiheessa keskusteltiin paremminkin portfolion toteuttamisesta joko digitaaliseesti tai manuaalisesti, ei niinkään blogityöskentelystä. Lähtökohtana oli, että blogi olisi julkinen.

Annon oppilaille melko vapaat kädet blogialustan valintaan. Useimmille heistä oli selvää, että he toteuttaisivat kokonaisuudet joko Bloggeriin tai Weeblyyn, sillä oppilailla oli kokemuksia näistä molemmista. Alustoja vertailtiin yhdessä. Myöhemmin käyttöön otettiin myös oppilaitoksen tarjoama WordPress-alusta.

Oppilaat saivat suunnitella blogin visuaalisen ilmeen omien mieltymystensä mukaan, mutta kuitenkin niin, että se kuvaisi jotenkin vaatetusalaa. Visuaalista ilmettä on muokattu matkan varrella useampaan kertaan, joten maisema muuttuu matkaa tehtäessä. Haasteellisinta blogin luomisessa oli sopivan nimen keksiminen. Nimen pitäisi olla yksilöivä, mutta silti napakka ja ammattialaan liittyvä. Vaihtoehtoisia nimiehdotuksia kannattaa miettiä jo etukäteen, sillä esimerkiksi suositummissa blogipalveluissa yleisimmät nimet ovat jo varattuja.

Blogin perustamisen jälkeen alkoi sisällön tuottaminen. Kovin vähän oli kättä pidempää käytettävissä eikä netistäkään löytynyt soveltuvaa aineistoa. Loppujen lopuksi valitsin lähtökohdaksi vaatetuksen toteutussuunnitelman, josta määritin ne kokonaisuudet, joista päivitys toteutettaisiin. Selkeitä kokonaisuuksia ensimmäisen opintovuoden aikana olivat pientuote, hame, pusero, puvustusprojekti, korjausompelu ja työssäoppiminen.

Blogipäivitys integroitiin osaksi tuotteiden palautusaikataulua. Koostin oppilaille kokonaisuudesta seuraavan monisteen:

Nimetön

Blogien sisältö koostuu testistä ja kuvista sekä diaesityksistä, joiden toteuttamisen Weebly mahdollisti. Edellä mainittujen tuotteiden valmistus kestää useita viikkoja, joten opiskelijoita piti muistutella eri työvaiheiden valokuvaamisesta, jotta aineistoa olisi riittävästi tarjolla blogipäivitystä varten. Oppilaita oli myös opastettava verkkoaineistojen tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista, sillä etenkin alussa useilla opiskelijoilla oli taipumus ladata netistä myös muita kuin itse ottamiaan kuvia, logoja ym. materiaalia.

Tehtävien edetessä, mielessä alkoi rullata ajatus siitä, miten blogiohjaus sujahtaisi sujuvaksi osaksi perusarkea. Ohjaus ei saisi vielä paljon lisäaikaa etenkään silloin, kun ohjattavia on paljon. Nopean mindmappauksen jälkeen sain tiivistettyä ohjauksesta seuraavaan kuvaan:

ohjaus2

  • Yksi luonteva ohjaustilanne on tuotteen valmistuminen. Palautteen yhteydessä on näppärä vilkaista myös blogia oppilaan kanssa.
  • Toiseksi blogeja voidaan katsoa luokassa aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Opiskelija voisi vaikkapa esitellä oman päivityksen koko ryhmälle.
  • Kolmanneksi nostaisin esiin vertaisarvioinnin. Oppilaat voisivat tutustua toistensa blogeihin ja kommentoida niitä kannustavassa hengessä esimerkiksi pareittain.
  • Neljäs ohjaustilanne liittyy blogin palautukseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Silloin on luontevaa antaa palaute koko blogin sisällöstä eli lähinnä siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi.

Henkilökohtaista palautetta annoin lähinnä tuotteen palautuksen yhteydessä. Lisäksi blogeja katseltiin luokassa, ja oppilaat antoivat palautetta toisilleen. Opiskelija voi myös esitellä itse postauksensa koko ryhmälle. Ohjaus tutuisi luonnistuvan parhaiten niissä tilanteissa, kun annan palautetta muutoinkin oppimisesta ja osaamisesta. Blogeja voidaan katsoa myös yhdessä aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Blogien tarjoamaa kommentointimahdollisuutta ei juuri käytetty, vaikka sekin tarjoaisi yhden vaihtoehdon vertaispalautteen antamiselle.

Vaatetusalan opiskelijat ”palauttavat” blogi ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa, jolloin on luontevaa hetki antaa palaute koko blogin sisällöstä. Esimerkiksi siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi. Kaiken tavoitteena on, että viimeisen vuoden blogi on ammatilliselta sisällöltään kompakti, esittelyvalmis kokonaisuus, jota opiskelija voi hyödyntää jatko-opintoihin hakeutuessaan tai työpaikkaa hakiessaan. Osa valmistuneista opiskelijoita on jatkanut blogin työntämistä myös opintojen jälkeen.

Blogi voi integroida opintokokonaisuuksia toisiinsa, ja siten edistää luontevaa, eri ammattialoja edustavien opettajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Jatkavat opiskelijat voivat tutoroida aloittavien ryhmien opiskelijoita blogien luomisessa. Samoin opettajat voivat tutoroida tosiaan.

Eri ammattialojen välinen yhteistyö korostuu erilaisissa projekteissa, teemapäivissä ja muissa tapahtumissa, joista voidaan tuottaa monialaisia, näyttäviä päivityksiä blogeihin. Opettajat voisivat myös valita oman alansa parhaan postauksen kuukausittain ja linkittää aineoston esimerkiksi alansa yhteiseen blogiin. Lisäksi voitaisiin valita ala- tai osastokohtaisesti esimerkiksi vuoden paras blogi.

Blogityöskentelyn yhdistäminen valinnaisiin opintoihin ja atto-aineisiin laajentaa blogin käytettävyyttä. Esimerkiksi äidinkielen opinnoissa voitaisiin tarkastella blogin kieliasua, kielten opinnoissa tuottaa vaikkapa henkilökohtainen esittely englanniksi ja ruotsiksi, matematiikan opinnoissa pohtia tuotteiden hinnoittelua eri näkökulmista jne. Blogi taipuu siis moneen.

Sirpa Vauhkala

Kilta -mallilla opetusta kehittämään!

Valtakunnallisesti palkittu, ammatillisen koulutuksen opetuksen ja oppimisen kehittämiseen keskittynyt Kiltakoulut -toimintamalli rantautuu Jyväskylän ammattiopiston aloille. Useat alat lähtevät kehittämään opetusta Kiltakoulut -malleja mukaillen.

Jyväskylän ammattiopistossa jokainen mukana oleva ala soveltaa malleja omiin olemassa oleviin hyviin käytänteisiinsä alalle sopivalla tavalla. Kehitystyötä tehdään syksystä alkaen opetustyön lomassa. Kilta -mallien mukainen kehittäminen tuo opetuksen tueksi erityisesti kaksi asiaa

  • modernin, opiskelijoita aktivoivan tavan oppia, sekä
  • mobiilit työvälineet (älypuhelimet, tabletit) ohjauksen ja oppimisen tueksi.

Opettajan ammatti- ja opetustaidoilla on väliä! Taitavasti opiskelijoitaan ohjaava ja nykypäivän ohjausvälineet tunteva opettaja on oppilaalle tärkeä tuki   ja oppimisen mahdollistaja.

Käytännössä opettajat ja opiskelijat sitoutuvat seuraaviin kehittämiskohteisiin

Tämän blogin kautta pääset seuraamaan, miten aloilla askelletaan kohti uuden ajan oppimista!