Aihearkisto: seuranta

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä kansainvälisesti

Iso joukko ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyyden kanssa tekemisissä olevia ihmisiä kokoontui Jyväskylään 19.1.2018 esittelemään em. teemoihin liittyviä hankkeita ja kehittämistoimia.  Tilaisuus oli erittäin keskusteleva, siitä kiitos kaikille oppilaitosten sekä mm. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen edustajille.

Seminaarissa esiteltiin useiden  oppilaitosten toteuttamia yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä yhdistäviä hankkeita. Yksi esillä olleista hankkista oli pohjois-irlantilaisen Norther Regional Collegen koordinoima VITAL – vitality, innovation, teamwork, achievement and leadership, jossa Gradia on myös mukana. Hankkeen toimijat Mari Seppänen (sote), Ahti Tunturi (kone- ja tuotantotekniikka) sekä opiskelijoiden työpajaan 2017 osallistunut ensihoidon opiskelija Niko Laakso kertoivat hankkeen tavoitteista ja toiminnasta.

Päivän antia tarkalla korvalla kuunteli  myös Jyväskylän Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikkö Juha Hautanen. Hän summasi päivän päätteeksi antia seuraavasti:

Mitä on yrittäjyys? Se on ympäristön aktiivista seuraamista, mahdollisuuksien havaitsemista ja niiden hyödyntäminen. Yritys on vain yksi tapa toteuttaa sitä. Siihen tarvitaan rohkeutta ja erityisesti sitä. Pitää ottaa vastuu omasta elämästä. Yrittäjyys on aktiivista toimintaa. Siksi myös sen opiskelu on sitä.

Leave the building (Steve Blank):  Luokkahuoneessa on vaikea oppia yrittäjyyttä.  Siellä on asiakkaat. Meidän tulee tarjota turvallisia paikkoja yrittäjyyden harjoittelemiseen sekä siinä onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Vähän kuin vauvaa tuetaan kävelemään oppimisessa. Tunne asiakkaasi. Mitä he tarvitsevat, mutta myös mitä sellaista he haluavat, mutta eivät osaa sanoa.

Keskity oppimisen suunnitteluun opetuksen suunnittelun sijaan. Oppilaan tavoitteiden saavuttaminen on kaikkein tärkeintä ja opettajien tehtävä on auttaa siinä. Jos hän ei tiedä mitä hän haluaa, niin meidän tehtävä on auttaa sen määrittelemisessä. Siinä voi käyttää hyväksi mm. Guy Kawasakin Sweet Spot määritelmää.

Yrittäjyys on matka omien unelmien saavuttamiseksi. Oppilaitokset auttavat tulkitsemaan sen, mitä maailma tarvitsee, mutta ennen muuta kehittymään hyväksi osaajaksi.

Yrittäjyys on osa nykyistä ja tulevaa opettajuutta. Se on valmentavaa  ohjausta. Oppija vastaa omasta tulevaisuudestaan ja oppimisestaan ja opettaja tukee sitä. Silloin myös opettajan tulee yrittäjähenkinen. Se tarjoaa mahdollisuuden myös opettajalle matkustaa kohti omia unelmia. Silloin voi vaikuttaa omaan työhönsä vaikuttaviin päätöksiin, voi käyttää ja kehittää omaa osaamistaan sekä tehdä todella merkittävää työtä tukemalla toisten haaveiden toteutumista.

Yrittäjyys on kansainvälisyyttä, sillä se ei tunne maantieteellisiä eikä poliittisia rajoja. Sitä tehdään siellä missä asiakkaat ovat. Sitä tehdään monipuolisten osaajien kanssa. Heidän kansalaisuuksien kirjo on enemmän rikkaus kuin rajoitus.

Kansainvälisyys on myös rohkeutta. Rohkeutta kansainvälistyä, kohdata ja kokea uusia ihmisiä ja kulttuureja. Kansainvälisyys on myös reitti uusiin innovaatioihin kuten Richard Florida todistaa. Kansainvälisyys on myös osa uteliaisuutta. Ilman uteliaisuutta ei mitään uutta synny.

Yrittäjyys, kansainvälisyys ja oppiminen luovat hyvinvoivan tulevaisuuden.

Lisätietoja: Rea Tuominen, kv.suunnittelija p.6159

 

Digitalisation in Northern Ireland

Money is tight and in all our development work the motto is ”more for less” – there is an increased need to find new, efficient ways in organizing VET provision with the help of ICT and learning technology and all supportive services around them.

VET qualifications in Finland are fully competence based and in no way linked to any input elements anymore. With the exception of comprehensive school leavers for whom there is a targeted, national joint application process, also intake is now more or less non-stop which means that new learners can start their studies basically every week. This also means that VET providers are required to make learning plans for each learner individually.

With the above in mind, a team of Jyväskylä Educational Consortium staff members – including  Hanna Rajala, Chief Information Officer & Quality Manager, Jaana Virtanen, Learning Technology Expert, Vesa Pulkkinen, IT designer, specialized in student information systems and learning technology and Minna Ahokas, Programme Manager, guidance counselling, libraries – set out to investigate how our partners in Norther Ireland are using digital tools to improve and make their processes more effective.  The visit took place at three of the six NI VET providers, all members also of The Network of Networks (NoN) led by The Dutch Alliance (TDA).

Keith Kilpatrick, Assistant Director for ILT Development and ILT Systems

The group had with them a long list of question such as

  • How are ICT services organised; what is done internally, what is co-created with partners and what services, if any, are bought from a third party? Where client-software / cloud-software are used and what kind of support services are provided for college staff and (VET) learners?
  • Virtual learning policies and strategies; what is the procedure, how are decisions on eLearning tools used/ supported made? How is the support for teachers organized so that they can efficiently use learning technology in their teaching? What kind of virtual learning tools are used and how and how is the use monitored?
  • Guidance; how are guidance and career counselling processes organised? Who are responsible for various stages of guidance and career counselling (recruitment, student admission, guidance during and at the end of the studies? What kinds of digital or other tools are used in guidance?

Glen McMahon, International Manger, Belfast MET

More often than not, we find out that there are more similarities than differences between our practices and those of our partners, and this is also the conclusion of this benchmarking visit. In some areas we are a little bit behind, in others perhaps a step or two ahead. Although all hosts, Southern Regional College, Belfast Metropolitan College and Northern Regional College are operating in a relatively similar context, they had all solved some of the issues in slightly different ways or started their implementation process from a slightly different angle. These contrasts made the 3-day visit very interesting and not repetitive in the least.  Having said that, perhaps the most important outcome of the visit was the message of cooperation. Although all VET providers have their own processes and various things are created and provided for local use, they also benefit greatly from cooperation not just on regional but on national level as well.

The Northern Irish VET providers are all members of Jisc – the UK higher, further education and skills sectors’ not-for-profit organisation for digital services and solutions. Jisc champion the importance and potential of digital technologies for UK education and research; and do three main things: operate shared digital infrastructure and services, negotiate sector-wide deals with IT vendors and commercial publishers and  provide trusted advice and practical assistance for universities, colleges and learning providers. The research and development work done by Jisc is integrated across these three areas.

A relatively cheap Jisc annual membership provides its members a significant advantage by pooling resources and sharing expertise nationally.

Discussions on this issue will continue at the Network of Networks Annual Meeting in the UK in September 2017.

Jaana Virtanen, Hanna Rajala, Damien Caldwell, Minna Ahokas, Vesa Pulkkinen and Irvine Abraham at NRC Ballymena campus.

The JEC team wishes to thank the hosts Southern Regional College, Belfast MET and Norther Regional College. Hopefully we can return the favour to you all sometime in the not too distant future!

1357 viikkoa maailmalla

Tietoa ja tilastoja 2016

Parhaillaan taas laitetaan kirjoihin ja kansiin mennen vuoden toimintaa. Tulosten analysointi on vielä osin kesken, mutta jo nyt voidaan raportoida, että viime vuodelle asetetut tavoitteet vähintään jakson mittaisista ylitettiin Jyväskylän ammattiopistossa selvästi. Yhteensä 217 opiskelijaa  hankki osaamista Suomen rajojen ulkopuolella 6 -10 viikon ajan. Vaihdoista 205 oli pääasiassa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja 12 oppilaitosvaihtoja tai top- ja oppilaitosjakson yhdistelmiä. Talousarviossa (TA2016) asetettujen opiskelijaliikkuvuden tavoitteet ylitetiin täten 12 liikkujalla. Vuonna 2016 palattiin myös jälleen ns. nollarivittömään aikaan eli jokaisesta tutkinnosta lähti vähintään yksi opiskelija vaihtoon.


image-1-1024x768

WP_20160831_005

Saapuvien opiskelijoiden osalta määrä puolestaan laski hieman ja putosi alle 100 saapujan. Saapuvien opiskelijoiden lukumäärään emme toki voi vaikuttaa yhtä paljon kuin lähtevien määrään  koska se on kiinni lähettävien organisaatioiden rahoitustilanteesta. Vaikuttavuuden kannalta saapuvat  opiskelijat ovat kuitenkin meille merkittävä voimavara koko opiskelijakunnan ja henkilöstön kv-osaamisen kehittymisessä. Integroimalla saapuvat opiskelijat osaksi omia opetusryhmiämme useammat opiskelijat kuin vain itse maailmalle lähtevät tulevat kosketuksiin toisten kulttuurien kanssa. EMEU -toimintamallia onkin pilotointien jälkeen levitetty jo 7 koulutusalalle ja tätä määrää tullaan kuluvana vuonna kasvattamaan.

Lisää tietoa sekä lukumääristä, että vaikuttavuudesta on saatavilla maaliskuun aikana kun koko kuntayhtymän seurantatiedot on saatavilla.

Rea Tuominen p.6159

 

 

Vaikuttaako vaihto?

IMG-20160525-WA0018IMG-20160525-WA0016

Kuvissa kenties Liverpoolin tunnetuin nelikko pronssiin ikuistettuna sekä opiskelija Janika Höysniemi, opinto-ohjaaja Kirsi Nerg ja koordinaattori Jeanette Leigh arviointi- ja palaute keskustelussa 19.5.2016

Vaikuttavuuden arviointi korostuu kaikessa oppilaitoksen toiminnassa näinä niukkenevien resurssien aikana. Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sen mittaamista onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan niitä vaikutuksia tai muutoksia, joihin on pyritty. Avainkysymyksiä vaikuttavuuden arvioinnissa ovat mm. onko ajan mittaan tapahtunut yksilö tai organisaatio tasolla (haluttua) muutosta, kuinka merkittävä muutos on ollut, keitä kaikkia muutos on koskettanut ja onko muutos kestävää?

Opiskelijaliikkuvuuden osalta pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi oppilaitoksessa on vaikeaa ellei mahdotonta. Tämä tehtävä jääkin pääosin erilaisille tutkimuslaitoksille, jotka pystyvät erilaisten tietokantojen, tilastojen ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten avulla selvittämään esim. ammatillisten opiskelijoiden vaihtokokemusten vaikutusta ja hyötyjä suomalaiselle työelämälle. Oppilaitoksessa tapahtuva vaikuttavuuden mittaaminen kohdistuu siten pääosin lyhyen aikavälin, osittain jopa välittömien, vaikutusten mittaamiseen.

image-1-1024x768image

Kuvassa lähihoitajaopiskelijat Moona Sundmand ja Tiia Kukkonen työntouhussa Portsmouthissa toukokuussa 2016.

Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa mm. nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Osaaminen ei siten enää vuosiin ole ollut ainoastaan oman erikoisalan hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia ryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Kansainväliset kokemukset kerryttävät taitoja, joita tarvitaan kaikissa työpaikoissa: sosiaalisia taitoja, kykyä pärjätä uusissa tilanteissa, kulttuurien ymmärtämistä, oma-aloitteisuutta sekä uskallusta, kielitaitoa unohtamatta.

kvosaaminen

 Lukuvuoden 2016-2017 aikana opiskelijapalautteiden mukaan vaihdoilla on ollut merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus oma-aloitteisuuten, itseluottamukseen, yhteistyötaitoihin, erilaisuuden ymmärtämiseen sekä ongelmanratkaisutaitoihin. Kaikki tämän päivän ja tulevaisuuden ammattilaisen ydinosaamista alalla kuin alalla! Englannissa pilottivaihdoissa keväällä olleiden opiskelijoiden mukaan lisäksi parasta vaihdossa oli niinkin arkinen asia kuin säännöllinen päivärytmi. Vaikuttavuuden mittareita ovat myös vaihdon vaikutus työllistymiseen ja verkostoituminen omalla alalla. Keväällä Englannissa olleiden valokuvausalan opiskelijoiden kannalta vaikutus ainakin oli positiivinen sillä he palaavat Liverpooliin juhannuksen jälkeen oman alansa kesätöihin ja lisäksi heillä on kontaktit nyt yhteen Britannian merkittävimmistä valokuvagallerioista sekä suora kontakti nimekkääseen valokuvaajaan, joka on luvannut jatkossakin mentoroida heitä.

IMG-20160525-WA0032

Kuvassa Jyväskylän ammattiopiston opettaja Keijo Salonen ja sähköalan opiskelja Santeri Nikkinen arviointi- ja palautekeskustelussa Liverpoolissa 20.5.2016.

Haasteena nyt ja jatkossa on miten ohjaamme opiskelijoita reflektoimaan –  kertomaan omasta osaamisestaan ja siitä mitä heidän vielä tulee oppia. Kova kilpailu työmarkkinoilla edellyttää potentiaalisilta työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa, mutta ammattitaitoisia hakijoita samaan tehtävään saattaa olla paljon. Erottautuminen työnhaussa voi tapahtua vähemmän konkreettisten asioiden kautta – esimerkiksi ulkomailla hankittujen taitojen avulla. Se nuori työntekijä, joka on kartuttanut kansainvälistä kokemusta esimerkiksi vaihdossa, voi olla strategisesti keskeinen. Hän voi avata näillä globaaleilla markkinoilla aivan uusia verkostoja yrityksen hyödynnettäväksi.

 

Lisätietoja: Rea Tuominen kv-koordinaattori p. 6159

Tietoja ja tilastoja 2015

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälinen vuosi 2015 on ollut taas toimintaa ja tapahtumia täynnä.

IMG-20151204-WA0005

Kuva: Puitesopimuksen allekirjoitustilaisuus 3.12.2015 Wilhelmshavenissa, Saksassa. Keskellä edessä rehtori Pirjo Kauhanen  sekä IBJ -verkoston edustaja, rehtori  Elke Schnitker.

Jyväskylän ammattiopistosta lähti vuonna 2015 vähintään 6 viikon vaihtoihin 168 opiskelijaa, joista 159 työssäoppimisjaksolle ja 9 oppilaitosvaihtoon tai top- ja oppilaitosjakson yhdistelmälle.  Talousarviossa (TA) asetettujen opiskelijaliikkuvuden osalta näytti vielä syyslukukauden alussa, että tavoitteista jäädään reilusti, mutta lopulta yhteysopettajien, koordinaattoreiden ja yhteistyökumppaneiden joustavuuden ja ponnisteluiden ansiosta tavoitteesta jäätiin lopulta vain 12 liikkujan verran.

Joiltain osin pystytään jo sanomaan miksi tavoitteeseen tältä osin ei täysin päästy (mm. ongelmat  ja muutokset vastaanottavien organisaatioden päässä). Lisävalaistusta asiaan löytynee myös opiskelijapalautteita analysoitaessa. Tämä työ on vielä kesken, mutta siihen palataan helmi-maaliskuun aikana vielä mm. yksiköiden johtoryhmissä sekä yhteysopettajien kv-kahveilla.

Saapuvien opiskelijoiden osalta tavoitteet vastaavasti ylitettiin reippaasti ja lisäystä oli jopa 49 opiskelijan verran (2014 /114, 2015/ 159).  Vaikuttavuuden kannalta saapuvien opiskelijoiden merkitystä kv-osaamisen kehittymisessä ei kannata väheksyä. Integroimalla saapuvat opiskelijat osaksi omia opetusryhmiämme useammat opiskelijat kuin vain ne itse maailmalle lähtevät tulevat kosketuksiin toisten kulttuurien kanssa.

Kv-toiminnan kehittämisen ohjenuorana on ollut ja tulee olemaan pyrkimys kehittää toimintatapoja  resurssiviisaalla tavalla mm. suuntaamalla resursseja TA -tavoitteiden toteuttamiseen ja seuraamalla tavoitteiden ja resurssien käyttöä puolivuosittain. Lisäksi lukukauden 2015-2016 alusta yhteysopettajien tehtävistä se osa, joka on ns. yleisluontoista, siirrettiin kv-toimistolle, jotta yhteysopettajien on mahdollista enemmän panostaa lukumäärien kasvuun ja jotta lähtevät opiskelijat saadaan paremmin sitoutettua vaihtoon.

Yksi ’koneiston’ osa, josta ei vielä ole otettu kaikkia ’tehoja’ irti on eurooppalainen kumppaniverkostomme. Tältä osin kehittämisen ohjenuoraksi onkin sovittu, että emme lähde merta edemmäksi kalaan vaan liikkuvuusvolyymien kasvaessa tai entisten kumppaneiden jäädessä pois verkostosta, selvitetään aina ensin muun jo olemassa olevan verkoston tarjoamat mahdollisuudet. Pyrkimys on muutaman vuoden sisään päästä tilanteeseen, jossa vain enää osa vaihdoista on ns. räätälöityjä uniikkitapauksia, jotka helposti syövät ison siivun toimintaan varatusta resurssista.

Osana tätä verkoston tiivistämistä on jo 2014 käynnistetty ECVET -suosituksenmukaiset puitesopimusneuvottelut muutamien monialaisten yhteistyökumppanien kanssa. Joulukuun alussa 2015 saatiin päätökseen neuvottelut saksalaisen Jever-Wilhelmshavenin alueen IBJ -oppilaitosverkoston kanssa. Ko. verkoston kanssa yhteistyötä on ollut jo pian 10 vuotta useilla eri aloilla. Puitesopimus siten tavallaan sinetöi pitkän kihlauksen.  Parhaillaan valmistelussa on puitesopimus Arnhemissä, Hollannissa sijaitsevan Rijn Ijssel -oppilaitoksen kanssa. Tämä sopimus tullaan allekirjoittamaan Jyväskylässä toukokuussa 2016.

WP_20160113_0012015_08-Erasmus-VET-webbanner-transparentblue

Kuva: Akkreditoitujen organisaatioiden yhteyshenkilöiden koulutustilaisuus 13.1.2016

Vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle myönnettiin ns. liikkuvuusperuskirja eli akkreditointi osoituksena liikkuvuustoimintojen laadusta ja pitkäjänteisestä, strategisesta kehittämisestä. Lukuvuoteen 2020-2021 voimassa olevan akkreditoinnin turvin on hyvä jatkaa niin opiskelija- kuin henkilöstöliikkuvuudenkin kehittämistä.

Tarkempia tilastoja ja seurantatietoja ilmestyy intran suunnittelu ja seuranta -sivulle maaliskuun 2016 aikana. Lisätietoja myös allekirjoittaneelta.

https://intra.jao.fi/Meidan-ao/Kansainvalisyys/Jyvaskylan-ammattiopisto/Suunnittelu-ja-seuranta

Rea Tuominen, kv-koordinaattori, Jyväskylän ammattiopisto