Aihearkisto: Gradia Jämsä

Ethän jää junasta?

WP_20150531_077

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on hakukierroksella 2016 myöntänyt rahoituksen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän liikkuvuushankkeelle Promo 6. Hankkeen toimintakausi on 1.6.2015-31.7.2017 ja hanketuki on tälle ajalle enintään 182 500 eur. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattiopisto. Promo 6 hanke on suoraa seurausta sertifioiduille Promo 1-5  -hankkeille (2009-2014).

Hanketuen avulla 93 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattiin opiskelevaa nuorta ja aikuista opiskelijaa saa mahdollisuuden suorittaa vähintään 6 viikon mittaisen jakson ulkomailla. Jaksot ovat pääsääntöisesti työssäoppimisjaksoja, mutta myös joitain oppilaitosjaksoja tai top- ja oppilaitosjakson yhdistelmiä tullaan toteuttamaan. Toteutustavasta riippumatta vaihtojen tavoitteena on kehittää osallistujien yleisiä työelämä- ja avaintaitoja.

Hankkeessa toteutetaan myös 18 henkilöstön liikkuvuutta. Niiden avulla pyritään vastaamaan sekä osallistujien että organisaation kehittymistarpeisiin. Henkilöstön vaihdot ovat joko lyhyempiä, opiskelijavaihtojen laadunvarmistusmatkoja tai 1-2 viikon mittaisia opetus- tai täydennyskoulutujaksoja toisessa Euroopan maassa. Henkilöstön jaksojen tuloksena syntyvän osaamisen jakaminen organisaatiossa on myös keskeinen kehittämisen kohde. Niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin osalta erityistä huomiota tullaan kiinnittämään myös vaikuttavuuteen.

Hankkeelle on myös haettu akkreditointia eli ammatillisen koulutuksen liikkuvuusperuskirjaa keväällä 2015. Jos syyskussa 2015 saatava päätös on myönteinen, turvaa se liikkuvuudelle ulkopuolisen rahoituksen vuoteen 2020 asti.

Myös sinulla voi olla mahdollisuus hypätä tähän junaan!

Kiinnostuneet opiskelijat saavat lisätietoa oman koulutusalansa yhteysopettajalta ja/ tai kv-koordinaattorilta sekä oman oppilaitoksensa kansainvälisyyssivuilta (www).

Kiinnostuneiden  henkilöstön edustajien kannattaa ensin olla yhteydessä omaan lähiesimieheen, joka laittaa ’pallon pyörimään’.

Lisätietoja Rea Tuominen, kv-koordinaattori p.6159

Oppisopimuksella maailmalle – ”toispuolel palloo”

Teksti: Reija Kivelä ja Minna Kamberg

Opiskellessaan puutarhuriksi Jämsän ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ympäristöalalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan työssä oppimisesta ulkomailla. Hän kiinnostui Uudesta Seelannista, koska eräs vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siellä työssä oppimassa edellisenä vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden järkeviin työtehtäviin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan töitä.

Minna otti yhteyttä oppilaitoksen kansainvälisten asioiden yhteysopettajaan Jari Järvenrantaan. Keskusteltuaan hänen kanssaan Minna otti edelleen yhteyttä oppisopimustoimistoon, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston välillä sovittiin, että käytännön järjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan työssä oppimista apurahalla.

 

Opiskelija löysi työssäoppimispaikkansa WWOOF-järjestön Uuden-Seelannin yksikön kautta. Jäsenmaksun maksettuaan pääsee selaamaan jäsenyrityksiä; Minna laittoikin sähköpostia muutamaan eri paikkaan.

Ensimmäisenä Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan työpaikkaa Suomessa, joten tilaisuus päästä tekemään jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – työtä kiehtoi ja houkutti erittäin paljon.

Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viestiä, että he ottavat Minnan mielellään kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.

Työhön taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki tehtävät, joita suinkin työnkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja käsittelemään jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille käytetään eri multaseosta kuin useimmille muille, sillä ne eivät kestä ollenkaan fosfaattia. Lisäksi Minna kouli, purkitti, säkitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen tästä melko arkisen kuuloisesta työstä teki se, että eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sillä se auttaa niitä muodostamaan mahdollisimman tiheän juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa ääripäässä taas hebet tulee laittaa mahdollisimman väljään purkkiin, koska ne tekevät juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksikön liian pieneen purkkiin.

Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenjärjestelyä, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmiä, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myymään kasveja tietämyksensä perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdetyö, jota sai tehdä aina ja kaikkialla. Myös näytepuutarhan kunnossapito oli tärkeä osa työtä, joten päivät kuluivat siellä(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja jäniksiä karkottaen. Mutta varsinaisen yllätyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun isännät ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimistä ainetta, joka näytti aivan kuivahiivalta. Tämä aine nimittäin esti rikkaruohojen siemeniä itämästä! Uskomatonta! Mutta tietenkään esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sitä ei voinut käyttää, koska se olisi vahingoittanut myös itse kasvia.

Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn löytyi varmaankin kastelujärjestelmästä, sillä siinä missä Suomessa ongelmana on järjestelmän kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan levättymistä vastaan. Eli suuttimet irrotetaan säännöllisin väliajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lisäksi kastelujärjestelmässä kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa leväitiöitä. Ruokasoodaa sekoitetaan myös suoraan kasvualustaan ennen kylvöjä /istutuksia, jotta levän muodostuminen saadaan minimoitua.

Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat myös äärimmäisen mukavia ihmisiä ja ottivat asiakseen viedä Minnaa eri paikkoihin ja ”sivistää” suomalaista Uuden-Seelannin elämästä yleensä. Heidän mukanaan hän pääsi myös tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: ”Jotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, että minulle varatun puolen tunnin sijaan päädyimme tuotannosta vastaavan henkilön kanssa kiertämään paikkaa puolitoista tuntia! Ja pääsin heidän uutiskirjeeseensä!”.

Vapaat viikonloput Minna käytti yleensä joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla käymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja eläimistö. Matkoillaan hän tapasin upeita, uusia ihmisiä (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei elämässään pääse tekemään, kuten syömään mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!

Minna toteaa matkan jälkeen: ”Kaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat elämää suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsestään, paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, erilaisista tavoista (työ- ja käytös-) ja saa parhaassa tapauksessa elinikäisiä muistoja ja ystäviä. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei hätää! =)”

 

Lisätietoja: Reija Kivelä

 

Ammatin- ja kielenopetuksen integroiminen sähkötekniikan koulutuksessa

Teksti ja kuva: Jussi Ahonen ja Reija Kivelä

1

Sähkötekniikan opetukseen on nyt saatavilla englanninkielinen opetuspaketti, joka on tehty kuntayhtymälle Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen kehittämistehtävänä. Sitä voidaan käyttää rinnan suomenkielisten oppikirjojen ja oppimateriaalin kanssa tai miksei sellaisenaankin opettaen pelkästään englanninkielellä.

 

Sähköalan ammatinopettaja Jussi Ahonen kertoo: ”Tekemässäni opetuspaketissa käytetään valmista englanninkielistä nettimateriaalia sähkötekniikan yhden osa-alueen opetuksessa. Valmista materiaali on netistä saatavilla vaikka kuinka paljon, joten uuden sisällön kirjoittaminen ei ole mielekästä. Vaan nyt valmiiseen materiaalin on tehty englanninkielinen ammattisanasto ja oppimista ohjaavia kysymyksiä liittyen tekstin sisältöön.”

 

Oppimateriaalia voi käyttää kaikilla koulutusaloilla, missä tätä sähköopin aluetta opiskellaan. Nettimateriaali soveltuu parhaiten käytettäväksi netistä, koska siinä on kysymyksiä, joihin netti antaa vastauksen.

 

Opetuspaketissa käydään lävitse seuraavat sähkötekniikan osa-alueet

  • Two Types of Connections (Sarja- ja rinnankytkentä yleensä)
  • Series Circuit (Vastusten sarjakytkentä)
  • Parallel Circuit (Vastusten rinnankytkentä)
  • Compination Circuit (Vastusten sekakytkentä).

Opetuspakettia testattiin erikseen osana normaalia ammatinopetusta sähkötekniikan kurssilla. Opettaja Ahonen kävi ensin opiskeltavan asian läpi suomenkielisestä oppikirjasta, jonka jälkeen siirryttiin kertaamaan opittua nettiin englannin kielellä tukimateriaalin (sanasto, kysymykset) ja tehtävien kanssa.

 

Opiskelijapalautteen mukaan näyttää siltä, että opiskelijan englanninkielen valmiudet ja pohjaosaaminen vaikuttavat paljon siihen, miten ammatin opiskeleminen vieraalla kielellä koetaan.

Samassakin opetusryhmässä osa opiskelijoita pitää englanninkielistä opetusmateriaalia hyvänä ja helposti ymmärrettävänä ja toivoo lisää tällaista opetusta. Osa opiskelijoita kokee opiskelun haastavana, etenkin puutteellisen ammattisanaston ymmärtämisen vuoksi, mutta on kuitenkin katsonut selviytyvänsä haasteesta. Osa opiskelijoista on kokenut materiaalin vaikeana. Erityisesti vieraskielisen ammattisanaston ja oppimateriaalin yhteisen läpikäynnin arvioidaan olevan välttämättömiä kielitaidoltaan heikommankin opiskelijan auttamiseksi vieraskielisessä ammatin opiskelussa.

 

Sähkötekniikassa on haluttu laatia opetusmateriaalia englanninkielen integroimiseksi ammatinopetukseen, koska sen ajatellaan toisaalta parantavan opiskelijoiden valmiuksia lähteä ulkomaan työssäoppimiseen ja toisaalta opiskella yhdessä ammattiopistoon saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Ammatillisen kielitaidon parantuminen saattaa olla myös etu työllistymiseen kotimaassa. Ahonen avaa: ”Juuri tänään kävin työssäoppimispaikassa, jossa toivottiin lisää englantia opetukseen. Myös työelämässä tarvitaan yhä enemmässä määrin englannin kielen taitoa.”

 

Jämsässä on myös tehty englanninkielisiä tuotekortteja soveltuvista kursseista, joille toivotaan kansainvälisiä opiskelijoita; niiden avulla ammattiopiston koulutusta voidaan markkinoida kansainvälisille kumppaneille. Ehkäpä tämäkin sähkötekniikan englanninkielen integroinnin opetuspaketti tulee olemaan käytössä ammattiopiston kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhteisellä kurssilla tulevaisuudessa!

 

Lisätietoja: Jussi Ahonen, sähköala, Jämsän ammattiopisto.