Aihearkisto: aikuisopiskelijat

Uusia mahdollisuuksia Kanadassa

Neljän suomalaisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän (Ammattiopisto Lappia, Kainuun ammattiopisto, Turun kaupunki ja Jyväskylän kky) kv. toimijat vierailivat Kanadassa 24.5.-1.6.2015.

Kanadan ammatillisen koulutuksen johto kokoontui Winnipegissä (Manitoba) vuotuiseen CICan -konferenssiin (Colleges and Institutes of Canada), jossa saimme esiintymisaikaa kertoaksemme oman maamme koulutusjärjestelmästä ja erityisesti toiveistamme vastavuoroisen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden suhteen.

Opetushallitus on rahoittanut Kanada-verkoston opinto- ja työssäoppimisjaksoja muutaman vuoden ajan. Tähän mennessä on ollut haasteellista löytää kumppaneita Kanadasta, sillä kansainvälisyys siellä merkitsee maksullista, tutkintotavoitteista koulutusta, johon rekrytoidaan ulkomaisia opiskelijoita.

Toukokuun lopun konferenssin myötä saimme verkostolle useita, hyviä oppilaitoskontakteja, joiden kanssa neuvotteluja vastavuoroisista vaihdoista voidaan jatkaa. Koulutusaloja on tarjolla useita: kaupan ja palvelun, hyvinvoinnin ja kulttuurin, tekniikan ja liikenteen alat sekä metsä- ja puutarha-alat ovat kaikki mukana. Tähän mennessä opiskelijoitamme on ollutkin jo Winnipegissä (auto- ja IT-alat), Thunder Bayssa (puutarha-ala) ja Calgaryssa (hierojaopiskelija) sekä ravintola-alan opettaja Québecissä.  Syksyllä palataan näihinkin!

Alla muutama kuva seitsemän ruokalajin illalliselta. Tällaista oppia voivat ravintolakokkiopettajamme ja -opiskelijamme saada Buckingham, Relais de la Lièvre-Seigneurie, Ècole hôtelière de l’Outaouais -oppilaitoksessa opettaja Gaëtan Tessier’in johdolla.

Quebec_1 Quebec_2 Quebec_3

 

 

 

 

Englanninkielistä kurssitarjontaa liiketalouden opiskelijoille

Sanna Nummela

Jyväskylän aikuisopiston merkonomi- ja myynnin ammattitutkintojen englanninkielisen kurssitarjonnan suunnitteleminen ja kehittäminen tuli ajankohtaiseksi kun arvioimme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Suunnitelmaksi kiteytyi rakentaa yksittäisistä liiketalouden kursseista yhtenäinen englanninkielinen opintopolku. Kehitettäviksi kursseiksi valikoituivat asiakaspalvelunperusteet, markkinoinnin perusteet, myyntityö sekä asiakassuhdemarkkinointi. Näillä kursseilla on jo entuudestaan paljon englanninkielistä, markkinointiin liittyvää termistöä käytössä, joten englanninkielinen opetus sopii aihealueisiin hyvin.

Tarkoituksena ei ollut vain kääntää olemassa olevaa kurssimateriaalia, vaan muokata sitä helppolukuisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi, jotta opiskelu olisi entistä keskustelevampaa ja osallistavampaa. Jokaiseen kurssikokonaisuuteen oli valmiina paljon erilaisia harjoitteita ja tehtäviä joita muokkaamalla saimme toimivia kokonaisuuksia. Kurssitehtäviä suunniteltaessa halusimme painottaa erilaisia pari- ja ryhmäharjoituksia. Näiden harjoitusten avulla pyritään madaltamaan kynnystä keskustella englanniksi. Opiskelumateriaalin ja harjoitustehtävien lisäksi jokaiselle kurssille rakennettiin oma Optima-työtila, josta materiaalit löytyvät ja joka on hyödynnettävissä niin opiskelijoille kuin kouluttajillekin.

Tavoitteena on, että syksyn 2014 aikana yksi merkonomi tai myynnin ammattitutkintoryhmä testaisi englanninkielisen kurssiosion ja kevään 2015 aikana englanninkieliset kurssit olisivat useammankin ryhmän lukkarissa. Kursseja suositellaankin erityisesti ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun lähteville opiskelijoille, jolloin kurssit vahvistavat kielitaitoa ja sanavarastoa. Kursseista rakentuvaa opintopolkua voidaan tarjota avoimen aikuisopiston opintotarjonnassa sekä jatkossa myös ulkomaalaisten partnerikoulujen opiskelijoille. Yksittäisten kurssien ketjuttaminen takaa sen, että oppilaitoksella on tarjota laajempi kokonaisuus englanninkielisiä opintoja.

Edellä esiteltyjen kurssikokonaisuuksien avulla vahvistetaan liiketalouden opiskelijoiden kansainvälisyystaitoja ja madalletaan opiskelijoiden kynnystä opiskella ammattiaineita vieraalla kielellä. Hankkeen tuloksellisuutta pääsemme mittaamaan vasta ensimmäisten kurssitoteutuksien jälkeen. Jatkossa kurssien sisältöä kehitetään ja jatkojalostetaan opiskelijapalautteita peilaten.

 

Maahanmuuttaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden yhteisoppimismenetelmiä

Jyrki Veistämö

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen aikana on kehitetty käytännön työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten ja lähihoitajaopiskelijoiden ammatillisia yhteistyö- ja oppimistilanteita varten. Toteuttamissuunnitelmat on laadittu seuraaviin tutkinnon osiin:

  • Kasvun tukeminen ja ohjaus
  • Hoito ja huolenpito
  • Kuntoutumisen tukeminen
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, valinnainen tutkinnon osa
  • Osaamisalat / Ammatillinen kasvu

Toistaiseksi on pilotoitu joitakin ensiksi mainittuja suunnitelmia: lähihoitajaopiskelijat tutustuivat kasvatukseen ja varhaiskasvatusjärjestelmään eri kulttuureissa maahanmuuttajaopiskelijoita haastattelemalla. Kuka sinua hoiti kun olit alle kouluikäinen? Minkä ikäisenä mennään kodin ulkopuolelle hoitoon? Osoitettiinko lapsille tunteita? Miten? Yhteisoppimistunnit herättivät paljon keskustelua ja avarsivat maailmankuvaa kovastikin.

jyrki1

jyrki2

Terveyden edistämisen  teeman äärellä työpareina perehdyttiin diabetes- ja sydänliittojen verkkosivuihin ja tehtiin erilaisia riskiryhmätestejä. Lähihoitajaopiskelija auttoi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa tämän omien terveysriskien kartoittamisessa ja neuvoi sairauden riskitekijöiden vähentämisessä. Diabetes tuntui olevan maailmanlaajuinen ongelma, vaikka se suomalaisiin kansansairauksiin helposti yhdistetäänkin.

Kaikilla osaamisaloilla työssä oppimiseen liittyy ammatillisen kasvun kurssi, ja kotikansainvälisyysopintojen on suunniteltu olevan osa näitä opintoja, koska muualta kotoisin olevia on nyt jo runsaasti sekä työtovereina että potilaina. Lähihoitajaopiskelija tekee työtä omassa työssä oppimispaikassaan vieraasta kulttuurista tulleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa ja tutustuu häneen. Hän havainnoi, selvittää ja arvioi, miten vieraan kulttuurin edustaja tekee työtään; mitä hän siitä ajattelee, miten hän kohtaa asiakkaita, miten ammattieettiset periaatteet ohjaavat hänen työtään, miten hän ohjaa, kasvattaa, hoitaa, pitää huolta asiakkaistaan ja miten hän tekee yhteistyötä.

Yhteisoppimistyötapojen suunnitelmat on laadittu realistisin tavoittein sellaisiksi, että ne ovat toteuttamiskelpoisia suhteellisen keveillä järjestelyillä ja etukäteissopimisilla. Syksyllä 2014 päästään jatkamaan yhteistyötä tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

 

 

Tiukkoja lettejä ja hiusmajoneesia

Ulla Koukkari-Anttonen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeessa on suunniteltu ja kokeiltu uusia kotikansainvälisyyttä edistäviä yhteistoiminnallisia työtapoja tutkintoon opiskelevien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kesken. Ammattiopiston hiusala Anne Naaralan johdolla kiinnostui yhteistyöstä aikuisopiston maahanmuuttajaryhmän kanssa. Tavoitteena oli paitsi tuoda eri kulttuurien edustajia yhteen ja madaltaa kynnystä yhteisen tekemisen aloittamiseksi, niin myös saada tietoa hiusten hoidosta ja käsittelystä Afrikka-Suomi –akselilla.

 

Ensimmäisellä opiskelijoiden tapaamiskerralla hiusalan opiskelijat saivat tietoa afrikkalaisesta hiustenhoidosta ja -käsittelyistä. Afrikkalaiset opiskelijat näyttivät kuvia heille tutuista kampauksista ja hoitotuotteista, jotka poikkeavat joskus paljonkin pohjoismaiselle ohuelle hiuslaadulle suunnitelluista. Oletko koskaan kuullut hiusmajoneesista? Keskusteltiin myös siitä, mitä opiskelijoiden hiuksille saa tehdä toisella kerralla: Voiko leikata? Pestä? Värjätä? Suoristaa? Laittaa letit? Jokaiselle tehtiin oma suunnitelma. Suomenkielistä sanastoa hiusalaan liittyen kerrattiin ja opeteltiin. Jää oli murrettu, konkreettiset suunnitelmat laadittu ja voitiin ryhtyä odottamaan varsinaista toimintapäivää. Sähköpostitse varmisteltiin vielä mieltä askarruttavia asioita ja sovittiin yksityiskohdista.

 

Toisella tapaamiskerralla päästiin toimeen. Erityisen kiinnostuneita hiusalan opiskelijat olivat hiusten suoristamisesta ja letityksestä. Pienet tiukat letit ovat tyypillinen osa huolella työstettyä afrikkalaista kampausta, mutta niille löytyi sovellus suomalaiseenkin tarpeeseen: hiustenpidennykset ommellaan vastaaviin letteihin, ja afrikkalaiselle osaamiselle löytyi saman tien käyttöä. Virkkuukoukkukin löysi uuden käyttötarkoituksen letitystyökaluna.

kuva1

Maahanmuuttajaopiskelijoita kokemus palautteen mukaan rohkaisi käyttämään suomen kieltä pelottomammin ja käyttämään kampaamopalveluja muutoinkin. Monikaan ei kotimaansa ulkopuolella koskaan ollut käynyt kampaajalla. Hiusalan opiskelijatkin pitivät kokemusta innostavana ja arvostivat erityisesti tietoa afrikkalaisten hiusten erityistarpeista, käsittelystä ja kampauksista. Näyttää siltä, että yhteistyölle on odotettavissa jatkoa!

kuva2       kuva3

 

Voiko Intiaa ymmärtää?

intia

Kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta, Kaisa Terhosalo ja Janna Turunen olivat työssä oppimassa Pohjois-Intiassa Amritsarissa 14.10-8.11.2013. Amritsarin kaupunki on sikhien pyhä kaupunki ja siellä asukkaista suuri osa on sikhejä. Siellä sijaitsee sikhiläisyyden pyhin paikka, Kultainen temppeli.

Työssä oppimispaikkanamme Amritsarissa oli lahjoitusvaroilla ja vapaaehtoisvoimin toimiva avustuskeskus All India Pingalwara Charitable Society. Avustuskeskus tarjoaa hoitoa, huolenpitoa ja kodin monille köyhille, orvoille, hylätyille sekä vammautuneille ihmisille. Siellä toimii myös koulu slummien lapsille, erityiskoulu sekä kuurojen koulu.

Ensimmäisellä viikolla työskentelimme naisten osastolla. Siellä kaikki tarrautuivat kiinni ja vaativat paljon huomiota jokainen. Kaikki olivat todella iloisia siitä, että olimme siellä. Osastolla oli kyllä todella meluisaa ja paljon naisia, reilut 200, myös muutama lapsi äitinsä kanssa. Osastolla on paljon mielenterveysongelmista kärsiviä ja vammaisia. Myös esimerkiksi tuberkuloosipotilaita oli asukkaina.

Silti oli ihana asia kuinka asukkaista pidettiin huolta, toinen toisistaankin huolehtivat. Myös yhteishenki näkyi osastolla. Ylläolevassa kuvassa isosisko pitämässä huolta pikkusiskostaan. Kummatkin olivat naisten osaston asukkaita.

intia2

Tässä yhdeltä osastolta asukkaiden sairaus- ja vammalista. Jokaisella osastolla oli omanlaisensa, mutta hyvin samantyyppisiä sairauksia ja vammoja oli niiden kaikkien asukkailla.

Naisten osastolla kaikki mitä näimme ja mitä koimme ei ollut aina mukavaa. Yksi asia mikä aiheutti meille totaalisia vilunväristyksiä ja jota oli hirvittävän vaikea hyväksyä oli se, että osa naisista tai lapsista oli sidottuja/kahlittuja, kuka mistäkin syystä. Koska osastoilla puhuttiin hirvittävän huonosti englantia niin emme saaneet oikein kunnollista selitystä siihen miksi osa asukkaista kahlittiin paksuilla kettingeillä kiinni kaltereihin.

Harjoittelun aikana työskentelimme myös fysioterapiassa, jossa polion runtelemat ihmiset ja muut vammautuneet saivat paljon hoitoa ja jumppausta. Osa hoidosta voisi olla näin länsimaalaisittain kyseenalaisia, kuten lämpöhoito kuumalla vahalla/parafiiniöljyllä, tai ultraäänihoidot. Toisaalta lämmöllä voi olla paljon suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi kipuun… eikä koskaan voi aliarvioida plasebovaikutusta.

Kuitenkin on hyvä, että asukkaat saavat erilaista hoitoa ja joku yrittää heidän puolestaan tehdä jotakin. Tämän tyyppiset paikat ovat kuitenkin monelle asukkaalle lottovoitto, koska kun köyhyys on suurin, niin inhimillisyyskin voi olla joskus kallista.

Kävimme työssä myös miesten osastolla sekä kouluissa. Koulujen arkea häiritsi työssä oppimisemme aikana lähestyvä juhla Diwali. Pääsimme myös itse viettämään Diwalia paikallisen perheen luokse,  ja ilta kului syöden hyvin sekä ilotulitusraketteja ampuen. Diwalia voisikin verrata suomalaisittain johonkin joulun + uudenvuoden juhlaan. Diwali on lamppujen, kynttilöiden ja valon juhla.

intia4

Diwalin juhlintaa.

Lähdön hetki koitti 6.11. ja kaikilla asukkailla sekä meillä oli kyyneleet silmissä.

Kaiken kaikkiaan työssä oppimisemme oli ihana matka, ja nyt ollaan monia kokemuksia rikkaampia. Lähdettiin reissuun tyhjän repun kanssa ja takaisin Suomeen palattiin reppu täynnä kokemuksia. Suurin opetus mikä matkasta tuli, varmasti selkenee myöhemmin, mutta tällä hetkellä se tuntuisi olevan se, mitä opimme Intiassa maasta, ihmisistä, työskentelystä ja kulttuurista.

Saimme myös paljon kotiin viemistä, mm. sen kokemuksen että Intiassa osataan kohdata ihminen. Intiassa asiakasta kohdatessa on pikemminkin sääntö, että jutustellaan mukavia alkuunsa. Esittäydytään ja kysytään päivän kulusta, saatetaan jopa suomalaisittain ajateltuna jutella ”jonnin joutavia”, mutta tämä jutustelu on tärkeä asia! Siinä potilas huomattavasti rentoutui, ja small talk rikkoi jäätä ja sai asiakkaalle varmasti tunteen että häntä kohdataan tässä tilanteessa ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita! Hetken juttelun (ja teekupillisen) jälkeen siirryttiin itse asiaan.

Suomalaisessa kulttuurissa tämä ei ole kovin tavallista,  jos miettii vaikka asiointia terveyskeskuksessa; asia kerrotaan vastaanottoluukulla kaikkien tietoisuuteen, siirrytään odottamaan lääkärin/sairaanhoitajan vastaanottoa, missä sitten käydään suoraan asiaan ja tutkitaan ja hoidetaan asia mahdollisimman tehokkaasti heti alta pois! Tehokkuutta voi toisaalta ulkomailla myös kaivata, mutta toisaalta tällaisten sosiaalisen tekijöiden merkitys voi olla suuri, varsinkin jos asiakas on Suomeen tullut ihan eri kulttuurista.

Mielestämme ei olisi ollenkaan hurja ja väärä ajatus, että Suomessakin voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan asiakaspalveluun. Toivottavasti osaamme säilyttää tämän kokemuksen ja siirtää sen omaan työhömme.

Intia ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Se on täynnä värejä, makuja, hajuja, tunteita, hallittua kaaosta. Intiasta sanotaan, että sitä joko rakastaa tai sitä vihaa. Voimme vaan todeta, että Me Rakastuimme Intiaan!

Kaisa ja Janna

Ammatillisen koulutuksen Intia-verkoston sivut: http://www.aasiaverkostot.net/intia/intia.htm

Lisätietoja Intia-verkostosta: Auli Bister ja Aino Malin

intia5