Avainsana-arkisto: Gradia-lukiot

Lukiot Gradiassa – mistä tulemme ja minne menemme?

Jyväskylän lukioiden taival on ollut tiukan talouden paineessa tehtyjen suurten muutosten aikaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Lukioiden siirryttyä koulutuskuntayhtymään syksyllä 2010 kävi selväksi, että lukioiden toiminnasta pitäisi puristaa miljoonaluokan säästöt. Valtakunnallinen yksikköhintarahoitus on nimittäin mitoitettu oletuksella, että lukion sijaintikunta rahoittaa yksikköhinnan lisäksi osan toiminnasta suoraan kunnallisverotuloistaan, ja koulutuskuntayhtymällähän ei tällaista verotusmahdollisuutta ole. Useissa kiinteistöissä oli myös akuuttia peruskorjaustarvetta, joten oli luonnollista aloittaa lukioiden määrän ja sijainnin selvittäminen tavoitteena löytää ratkaisu, jossa yhdistettäisiin terveet tilat ja toiminnallinen tehokkuus.

Värikkäiden vaiheiden ja kiivaasti lainehtineen julkisen keskustelun jälkeen päädyttiin yhdistämään keskustassa sijainneet neljä noin 600 opiskelijan päivälukiota pareittain siten, että silloinen Cygnaeus-lukio ja Voionmaan lukio muodostivat uuden Schildtin lukion sekä Lyseon lukio ja Sepän lukio muodostivat uuden Lyseon lukion. Pienemmät lukiot Korpilahdella ja Tikkakoskella tulivat myös liitetyiksi näihin – Korpilahti ensin Voionmaahan heti ensimmäisen koulutuskuntayhtymässä toimitun lukuvuoden jälkeen ja Tikkakoski Seppään muutama vuosi myöhemmin. Kun muistetaan, että Sepän lukio oli muodostettu entisistä Palokan ja Vaajakosken lukioista vuonna 2009, havaitaan, että kaikki kolme entisen Jyväskylän maalaiskunnan lukiota ovat nyt osana uutta Lyseota. Schildtin lukion historiaan taas kuuluu useita kuntaliitosta edeltäneen Jyväskylän kaupungin lukioita, koska Cygnaeus-lukio muodostettiin vuonna 1995 Kesyn, Kilpisen ja Viitaniemen lukioista ja toisaalta Voionmaan taustalla on maamme ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu Jyväskylän tyttölyseo. Toivottavasti niin Lyseo kuin Schildt voivat pitää aiempien lukioiden historiaa jossain muodossa esillä ja tarjota niiden alumneille mahdollisuuksia kokoontua muistelemaan menneitä kouluvuosia ja kenties myös juhlia niiden riemuylioppilaita.

Vuonna 2015 aloittaneet uudet Lyseon ja Schildtin lukiot eivät päässeet heti muuttamaan uusiin tiloihin, vaan molemmat toimivat aluksi hajallaan eri kampuksilla entisissä tiloissaan ja vanha Lyseo vieläpä väistötiloissa Viitaniemessä. Tämä aiheutti tietenkin lisähaasteen henkilöstölle ja opiskelijoille uuden yhteisen toimintakulttuurin luomisessa, mutta toisaalta uusien tilojen suunnittelu toi myös mielekkään yhteisen tavoitteen ja toimi siten yhdistymistä auttavana tekijänä.

Lyseon muuttaessa uusiin upeasti peruskorjattuihin tiloihinsa Harjulle vuoden 2017 alussa henkilöstön yhteishenki oli jo silmiinpistävän pitkälle kehittynyt yhdistymisen alkutaipaleen epävarmuuteen ja epäilyksiin verrattuna. Koulunpito yhteisen katon alla alkoikin varsin mutkattomasti, vaikka toki monen monia käytännön asioita oli vielä yhdessä sovittava ja uusi oppimisympäristökin kaipasi lukuisissa kohdissa hienosäätöä. Yhteistä opettajainhuonetta piti odottaa vielä vuosi ammatillisen koulutuksen käyttöön tulevien tilojen valmistumiseen asti, mutta odotus palkittiin ja uusi opettajainhuone toimii hienosti kaikkien Harjulla opettavien ja opetusta tukevien henkilöiden kohtaamispaikkana. Harjun opettajainhuone ja opetustilat ovat hyötykäytössä myös iltaisin Jyväskylän aikuislukion väen ahkeroidessa omassa maakunnallisesti merkittävässä tehtävässään Keski-Suomen ainoassa aikuislukiossa.

Schildtin lukion väki pääsee vihdoin yhteisen katon alle ensi syksynä, kun Viitaniemi 1B:n tilojen uudistustyöt valmistuvat. Schildtin lukion käyttöön jäävät myös Wilhelm Schildtin katu 2:n luonnontieteen ja musiikin opiskelutilat. Merkonomi- ja datanomikoulutuksen aiemmin käyttämistä tiloista syntyy mainio oppimisympäristö Schildtin lukiolle, kun uudistuksessa on tehty upeita uusia pedagogisia mahdollisuuksia tarjoavia oivalluksia. Schildtin lukiosta rakentuukin osaavan henkilöstön yhteistyöllä varmasti opiskelijoita innostava ja houkutteleva opiskelupaikka.

Lukioiden yhdistämisillä ja kurssitarjonnan tiivistämisellä onnistuttiin saavuttamaan merkittäviä säästöjä jo ennen yhteisiin tiloihin muuttamista. Valitettavasti matkan aikana maali karkasi: valtiovalta päätti pienentää lukioiden yksikköhintoja, minkä seurauksena rahoitusvajeen pienentämisessä palattiin lähtöruutuun. Tämän seurauksena keinot ja vitsit alkoivat olla vähissä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi aloittaa laajat lukioiden henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoiteltiin kymmenien henkilöiden palvelussuhteiden heikentämistä. Palvelussuhteiden heikentäminen, eli opetus- ja hallintotyön vähentäminen, olisi huonontanut merkittävästi lukioiden opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia: kurssien valintamahdollisuudet olisivat vähentyneet, opetusryhmien koot kasvaneet ja itsenäinen opiskelu lisääntynyt. Tämän seurauksena lukiolaisemme olisivat saaneet muiden suurten kaupunkien lukiolaisiin verrattuna selvästi heikommat lähtökohdat lukion päättötutkintoon ja korkeakouluopintoihin. Niinpä lukioiden opiskelijakunnat ryhtyivät aktiivisesti viestittämään ongelman vakavuutta päättäjille ja Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättikin tukea lukioidemme rahoitusta suoralla kaupungin vuosittaisella avustuksella vuodesta 2017 alkaen. Tämän avustuksen portaittainen kasvaminen mahdollistaa lukioiden rahoitusvajeen poistamisen vuoteen 2020 mennessä ja samalla myös kurssitarjonnan maltillisen kasvattamisen, kun samaan aikaan lukiot edelleen tehostavat toimintaansa hallinnon ja tukipalvelujen sekä tilankäyttönsä osalta. Tämän onnistumiseksi lukioiden on osattava tehokkaasti käyttää Gradian uudistettuja yhteisiä palveluita.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän uudistaminen Gradiaksi ajoittui vuoden 2018 alkuun muun muassa ammatillisen koulutuksen suuren valtakunnallisen reformin vuoksi. Tuo reformi merkitsee suurta muutosta siihen, miten ammatillista koulutusta käytännössä järjestetään yhdessä työelämän kanssa merkittävästi aiempaa pienemmillä resursseilla. Ammatillisen koulutuksen väki on ihailtavan tomerasti tarttunut tähän haasteeseen ja lukiot ovat mielellään mukana etsimässä uuteen tilanteeseen sopivia yhteistyömalleja. Yksi merkittävä yhteistyöalue lienee lähitulevaisuudessakin kahden tutkinnon opinnot, jotka jatkunevat suunnilleen entisessä laajuudessa reformin jälkeenkin.

Lukiolakiakin ollaan parhaillaan uudistamassa ja mikäli uudistus hyväksytään eduskunnassa, lukioille tarjoutuu aiempaa suuremmat mahdollisuudet tehdä paikallisia ratkaisuja siitä, miten lukioiden kursseja yhdistellään monioppiaineisiksi opintojaksoiksi lukion sisällä sekä mahdollisesti muidenkin oppilaitosten kanssa. Mielenkiintoisia uudistuksia on siis lukioväenkin näköpiirissä lähivuosina ja nämä uudistukset tarjonnevat luontevia mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen Gradian ammatillisen koulutuksen kanssa.

Yksi kiintoisa yhteinen kehittämiskohde on yhteisen verkko-oppimisosaamisen kerääminen eGradia-konseptin alle. Verkko-oppiminen on jo nyt välttämätön taito sekä korkeakouluopinnoissa että työelämässä, joten kaikkien opiskelijoiden on syytä harjoitella verkko-opiskelua jo lukion aikana. Aikuislukiossa verkko-opintoja on jo pitkään ollut laajasti tarjolla, koska aikuisopiskelijoilla on erityisen monimuotoisia tarpeita ajan ja paikan suhteen joustaville opiskelutavoille. Niinpä aikuislukion osaaminen muodostaa luontevan perustan lukioidemme yhteisen verkko-opiskelun kehittämiselle sekä yhteistyöhön ammatillisenkin koulutuksen kanssa eGradia-konseptin siipien suojassa.

Lukioiden näkökulmasta Gradian uusi imago tukee hyvin koulutuskuntayhtymän kasvua ammatillisen koulutuksen järjestäjästä yleissivistävänkin toisen asteen koulutuksen järjestäjäksi. Gradia on nyt sekä ulkoisesti että sisäisesti tasapuolinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa lukioille erinomaiset koulutuksen tarpeita ymmärtävät tukipalvelut ja luonnollisen yhteistyöalustan ammatillisen koulutuksen kanssa.

Toisen asteen koulutuksen ja erityisesti lukioiden tärkeänä tehtävänä on valmistaa opiskelijoitaan korkeakouluopintoihin. Uusi lukiolaki tullee velvoittamaan lukioita ja korkeakouluja aiempaa laajempaan yhteistyöhön esimerkiksi siten, että kaikille lukiolaisille pitää tarjota selkeämpiä ja konkreettisempia mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin tutustumiseen. Korkeakoulukaupunki Jyväskylässä lukioilla on toki jo ennestään monenlaista yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja lukiolaisilla on ollut pitkään mahdollista sisällyttää opintoihinsa tiettyjä korkeakoulujen opintojaksoja. Reilu vuosi sitten aloitettu EduFuturaksi nimetty oppimisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Gradian kesken tarjoaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen yhteistyönäkymän toisen ja kolmannen asteen kesken. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Gradian ylin johto on tähän yhteistyöhön erittäin aktiivisesti ja vahvasti sitoutunutta, mikä luo uskottavan näkymän opetushenkilöstön ja opiskelijoiden käytännön yhteistyömahdollisuuksien voimakkaalle kasvulle lähivuosina.

Yliopistoissa maailmaa hahmotetaan perinteisesti eri tieteiden kautta ja lukioissa vastaavasti oppiaineiden kautta. Tieteiden välinen yhteistyö ja kyky hahmottaa maailmaa yhden tieteen näkökulmaa laajemmin on yhä tärkeämpää, koska ihmiskuntaa rikastuttavat oivallukset syntyvät enenevästi eri tieteenalojen rajapinnoissa. Vuorovaikutus toisten alojen ammattilaisten kanssa ja työskenteleminen monialaisissa tiimeissä ovatkin olennaisia työelämätaitoja, joihin meidän jo lukiossa pitää opiskelijoita valmentaa. Tämä asia on tunnistettu tulevassa lukiolain uudistuksessa, ja Jyväskylän lukioissa olemme tiimitoiminnan  kehittämisessä valtakunnan lukioiden eturintamassa. Ihmiskunnan satojen ja tuhansien vuosien aikana keräämä valtava tietopääoma ja tapa hahmottaa maailmaa eri tieteiden näkökulmista ei varmasti hetkessä katoa, joten lukiossa lienee jatkossakin useita oppiaineita ja niihin syvällisesti perehtyneitä opettajia. Kun nämä huippupedagogit tuovat omat vahvuutensa monialaisiin tiimeihin, opiskelijat saavat entistä paremmat eväät jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijoiden osallistaminen opiskelun ja lukion muun  toiminnan kehittämiseen tapahtuu myös luontevasti tiimien kautta.

Nuoret – ja monet varttuneemmatkin – opiskelijamme ovat herkässä kasvun vaiheessa hakemassa suuntaa elämälleen. Tietojen ja taitojen lisäksi he tarvitsevat meiltä aikuisilta ammattilaisilta turvallista tukea ja uskon vahvistusta elämän ilon ja tarkoituksen löytämiseen. Siksi työmme laadun ratkaisee jatkossakin yksi asia: se, miten opettajat ja muut ammattilaiset päivittäin kohtaavat opiskelijat oppitunneilla, koulun käytävillä ja verkossa. Kun näissä päivittäisissä ihmisten kohtaamisissa innostuksen liekki syttyy ja kasvaa isoksi roihuksi, olemme saavuttaneet kaikkein tärkeimmän tavoitteemme. Yhdessä onnistumme varmasti!

Antero Hietamäki
Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja ja
Jyväskylän aikuislukion rehtori