Avainsana-arkisto: Gradia Jyväskylä

Palvelualat murroksessa

Eräs ystäväni on ketjuihin kuulumattoman kirjakaupan kauppias Pirkanmaalla. Olen tilannut tyttärelleni oppikirjoja hänen ”verkkokaupastaan”, joka yksinkertaisuudessaan toimii siten, että lähetän hänelle sähköpostilla listan tilattavista kirjoista ja muutaman päivän päästä saan postiin kirjapaketin ja laskun. Hän muistaa aina viestittää tilauksen etenemisestä. Homma hoituu ystävällisesti, pilke silmäkulmassa, nopeasti ja joustavasti, ja hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Hänen toiminnastaan välittyy jotenkin aito luottamukseen, iloisuuteen ja positiivisuuteen pohjautuva asiakaspalvelu, joka huipentuu asiakkaan odotusten ylittämiseen.

Onko tällainen perinteinen asiakaslähtöinen toiminta kuitenkaan enää tulevaisuudessa mahdollista, kun digitaalisuus muokkaa toimintaympäristöä ja palvelualojen arkipäivää? Asiakkaat hankkivat entistä enemmän tavaroita ja palveluita verkon välityksellä, kilpailu pitää toimijat hereillä, kun myyntikanavat ovat aina auki ja asiakkaiden tarpeisiin pitää reagoida entistä nopeammin.  Menetämmekö tämän myötä inhimillisen vuorovaikutuksen vai piileekö digitalisaatiossa aidon asiakaspalvelun uusi tuleminen? Vastaus taitaa olla mieluummin sekä – että kuin joko – tai. Maailma ei tulevaisuudessakaan ole mustavalkoinen.

Media- ja ict-alat ovat luonnollisesti uuden teknologian ja digitalisaation kärjessä, kun ne luovat uusia ratkaisuja ja jakelukanavia muille aloille. Kaupan ala on verkkokaupan lisäännyttyä ollut jo pitkään murroksessa. Kansainväliset ketjut ovat rantautuneet Suomeen, perinteiset toimijat ovat jo myymälöidensä ohella verkossa, mutta toisaalta uusia kauppakeskuksia on rakennettu tiuhaan tahtiin ja onpa osa puhtaista verkkokaupoista siirtynyt osittain myös myymälöihin. Lomamatkat, hotellit, lennot ja retket varataan itse näppärästi netissä, ja kohteessa sitten odotetaan yksilöllistä palvelua ja elämyksiä. Konsertteja, teatteri- ja oopperaesityksiä välitetään suorina lähetyksinä koteihin, mutta mikään ei voita aitoa kulttuurielämystä, kun vielä uuden teknologian avulla esityksiin luodaan entistä ehompia ja näyttävämpiä tehosteita.

Ravintolat tarjoavat apua ihmisten arjen kiireiseen elämänrytmiin, mutta toisaalta ravintolan asiakas vaatii räätälöityjä annoksia ja ammattitaitoista palvelua. Arkiruoalta edellytetään edullisuutta, nopeutta ja helppoutta, jolloin ruokatuotannon pitää olla tehokasta. Toisaalta terveellisyys, vastuullinen kuluttaminen, puhtaus ja luonnonmukaisuus avaavat mahdollisuuksia lähiruoalle, pientuotannolle ja ruokatarinoille.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet kasvavat väestön ikääntymisen myötä ja alueellinen eriytyminen jatkuu. Työvoiman tarve kasvaa edelleen, mutta samanaikaisesti hoitomuodot muuttuvat. Sosiaali- ja terveysalan suurin murros Suomessa taitaa olla uutisten pääotsikoita vuosikausia hallinnut sote-uudistus, joka jonain päivänä toivottavasti näkee jonkinlaisen päivänvalon.

Gradiassa käydään parhaillaan ammatillisten opettajien virkasiirtoihin liittyviä kuulemisia, jonka jälkeen syksyn aikana virkasiirroista tehdään päätökset ja uudet virkamääräykset. Kyseessä on iso muutos, joka Gradia Jyväskylän Palvelut-yksikössä koskee noin 150 opettajaa. Erilaisiin papereihin raapustetaan yhteensä noin 1200 allekirjoitusta ja pelkästään tulosteita syntyy noin 1500 sivua. ”Digiajan palvelutyö on nykyistä monipuolisempaa ja asiakasläheisempää. Asiakaspalveluun ja oman työn kehittämiseen jää aikaa, kun ohjelmistorobotiikka hoitaa rutiinitöitä” (Remes, 2018). Voi kunpa meillä Gradiassa olisi jo nyt robotiikkaa ja tekoälyä!

Strategiamme ”Uusi yhdessä 2020+” mukaiset arvot näkyvät kaikilla palvelualoilla. Työ on ihmisten kanssa tehtävää yrittäjähenkistä palvelutyötä. Yrittäminen on useilla aloilla työllistymisen väylä, jossa luovuus puhkeaa kukkaan. Työpaikat ovat monien kulttuurien yhteisöjä, jonka lisäksi kansainvälinen kilpailu tuo oman mausteensa arjen aherrukseen. Palvelualojen ammattilaisissa yhdistyy sivistys ja taitaminen, sillä he ovat tilanneherkkiä moniosaajia, joilla on kyky inhimilliseen vuorovaikutukseen ja asiakkaan tarpeisiin reagointiin. Vaikka työ pirstaloituu, avaa se moniosaajille uudenlaisia mahdollisuuksia, sillä hyvää asiakaspalveluasennetta eivät toimialojen rajat estä tai hidasta.

Pyysin tämän blogin kirjoittamiseen vähän apua Palvelut-yksikön esimiehiltä, joista osa välitti pyynnön henkilöstölleen. Sain muutamia vastauksia ja haluankin kiittää Liliä, Sanna-Maariaa, Tainaa, Virpiä ja Kaijaa lähettämistään ajatuksista ja näkemyksistä. Tämän kirjoituksen lähteenä olen lisäksi käyttänyt Palvelualojen työnantajat Palta ry:n raporttia ”Digitalisaatio palvelualoilla, Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?” sekä Matti Remeksen Ekonomi-lehdessä 4/2018 ilmestynyttä juttua ”Johtaja luotsaa digimurroksessa”.

Kirjoituksen alussa mainitsemani kirjakauppias on muuten tuore Pirkanmaan Maakunnallinen Yrittäjä vuosimallia 2018. Tämä palkinto on merkittävä huomionosoitus ja kannustin paitsi palkinnon saajalle myös kaikille yksinyrittäjille, joilla on voimia, sitkeyttä, kykyä ja uskallusta yrittää ja palvella asiakkaitaan maailman myllerryksessä.

Jukka Koivisto
Gradia Jyväskylän Palvelut-yksikön yksikönjohtaja

Reformin toimeenpanoa tämäkin

”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä”.  Näin tiivistäen opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. En muista pitäneeni yhtään puhetta henkilöstölle elokuun 2016 jälkeen ilman reformisanomaa. Mitä uutta siitä enää voisin teille kertoa? Ehkäpä seuraavan näkökulman:

Viime tiistaina (28.8.2018) annoimme lähtölaukauksen Jyväskylän Taitaja2020 -kilpailulle. Ammattitaitokilpailut ja etenkin omat Taitaja-kilpailut herättävät meissä jokaisessa varmaan erilaisia ajatuksia. ”Lisätyötä kaiken muun rinnalla, sotkee arkea, uusia mahdollisuuksia, hyvä mahdollisuus markkinointiin, uusia verkostoja, ei kosketa minua jne.”

Ammattitaitokilpailujen, olivatpa ne kansallisia tai kansainvälisiä, tavoitteena on buustata ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja brändiä, kehittää ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja toteutusmalleja, vahvistaa ja kehittää työelämäyhteistyötä sekä lisätä ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostoyhteistyötä. ” Entä miten tämä kaikki liittyy uuteen 1.1.2018 voimaan tulleeseen ammatillisen koulutuksen malliin, jos mitenkään? Hyvinkin monelta osin, jos osaamme ottaa kaiken hyödyn omista kilpailuistamme!

Kilpailuihin valmentautuminen ja osallistuminen mahdollistavat nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllisen ”huippuosaajaksi”-opintopolun ja pohjaa vahvasti osaamisperusteisuuteen. Opetusneuvos Seija Rasku omassa puheenvuorossaan tiistaina viittasikin tähän muistuttamalla, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät eivät ole aina niitä niin sanottuja heikkoja, erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, vaan joukossa on myös merkittävä määrä niitä niin sanottuja huippuopiskelijoita, jotka eivät saa riittävästi haasteita opinnoissaan ja siten turhautuvat. Selkeä lisäarvo siis itseään ammatillisessa kehittymisessä haastaville opiskelijoille! Omissa kilpailuissamme toivottavasti pystymme toteuttamaan myös ikärajattomia lajeja, joihin aikuisopiskelijatkin voivat osallistua. Mukana on näytöslajeja, jotka ovat avoinna myös lukio- ja korkeakouluopiskelijoille. Lisähyötyä siis myös heille!

Entäpä muut opiskelijat? Viekö Taitaja2020-kilpailuihin panostaminen mahdollisuuksia muilta opiskelijoilta? Ehkäpä, mikäli emme osaa hyödyntää kilpailuihin valmistautumista ja kilpailujen toteuttamista maksimissaan. Haastankin siis kaikkia toimijoita tästä syksystä eteenpäin miettimään sitä, millä tavoin voisimme saada koulutustoimintaamme Taitaja-kilpailuista lisäarvoa. Tämä on meidän kaikkien tehtävä, ei ainoastaan kilpailujohtajan, Taitajatoimiston väen tai lajivastaavien. Olen itse aivan varma, että niin halutessamme kaikki Gradian opiskelijat voivat osallistua Taitaja2020-kilpailujen valmisteluihin ja kilpailujen toteuttamiseen liittyviin tehtäviin. Kilpailut voivat olla osa opiskelijoiden opintoja ja toimia monille opiskelijoillemme oppimisympäristönä.  Tämä on täysin ikärajatonta ja sopii siis myös aikuisopiskelijoille.

Entä miten tämä tukee työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai työpaikkojen kanssa tehtävää yhteistyötä? Mitä suurimmissa määrin! Kilpailuja ei voida järjestää ilman työelämäkumppaneita. Jokainen järjestettävä laji tarvitsee niitä. Lisäksi tarvitsemme kumppaneita koko kilpailutapahtuman, seminaarien ja oheistapahtumien organisoinnissa sekä niistä tiedottamisessa. Uskon vahvasti, että kilpailulajeja suunniteltaessa yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa syntyy uusia innovaatioita mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoihin, koulutusten sisältöjen uudistamiseen, uusiin henkilöstökoulutuksiin tai vaikkapa siihen, miten alan vetovoimaisuutta voitaisiin kehittää yhdessä. Tässäpä työsarkaa kaikille aloille sekä Työelämä- ja yrityspalveluille!

Kilpailutoimintaa koordinoiva ja kehittävä Skills Finland ry on luvannut meille, että voimme myös sallittujen rajojen puitteissa uudistaa kilpailua. Käytetään tämä etu hyväksemme myös oman toiminnan kehittämisessä sekä koulutuspalveluidemme markkinoinnissa ja brändäämisessä.

Ja loppuun vielä muutama reformiin liittyvä luku keväältä 2018 (ei missään järjestyksessä):

  • suoritettuja tutkintoja 31.8.2018 (v. 2017: yht. 2528): 2037
  • opiskelijavuosiennuste vuodelle 2018, 31.8.2018 tilanne (tavoite 7105): 6 183
  • jatkuvan haun kautta hakemuksen jättäneitä: 3076, joista aloitti 1019
  • voimassa olevien oppisopimusten määrä 1.1. – 31.8.2018 (v.2017: 1617): 1639

Mielenkiintoista syksyn jatkoa! Muista viikko 20 vuonna 2020!

Pirjo Kauhanen
Gradia Jyväskylän rehtori