Mummin Pullapuoti

Mummilla on ollut mukava harjoittelu ja viikot on mennyt vauhdilla. Ensimmäiset viikot olin myymälän puolella, sitten siirryin leipomon puolelle. Molemmilla puolilla oli oikein mukavaa ja paljon pääsi tekemään. Aikasemmasta työkokeilusta Mummilla oli jonkin verran muistissa ja tutut työt muistuikin hyvin mieleen. Vaikka paikka onkin mukava ja henkilökunta kivaa, niin kesäloma tulee tarpeeseen ja se alkaa huomenna. JEEEE 🙂 Joten jokaiselle rentouttavaa ja ihanaa kesää.

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Työharjoittelupaikkana Caffitellan leipomo Seppälässä

Terveiset täältä Caffitellan leipomosta

Aloittaessani tässä leipomossa huomasin pian , että täällä on reippaita ihmisiä töissä ja monia uusia työtapoja, koneita ja työpisteitä olen saanut oppia. Ensimmäiset viikot työskentelin Hannu Liirin kanssa leivän ja pullan valmistuksessa. Ruisleipälinjan kokoaminen ja hoitaminen oli vastuullani ja tutustuin samalla uusiin leipiin kuten ruislätty ja kreikkalainen leipä. Munkkitaikinaa ja patonkiakin on väännetty. Tällä viikolla siirryin pintakäsittelyyn ja koristeluun ja toivonkin että pääsen tekemään monia eri tuotteita. Mukavaa Juhannusta muillekin ja tulevaa kesälomaa!

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Hei hei Unkari ja Szeged..

Viimeiset päivät Unkarissa oli kyllä vähän tuskaa.oli jo kova kiire päästä kotiin mutta kyllä tekemistäkin löytyi nimittän metsästimme matkalaukkuvaakaa ympäri kaupunkia ja teitysti kun se löyty  Arkadista (iso ostoskeskus)niin sehän ei toiminut,eka asiakaspalvelia katsoi laitetta ja selitti että se on rikki että eivät saa sitä mitenkään toimimaan. Laite piti paluttaa seuraavalle tiskille johon jonotimme n.30min ,siinä välissä mira haki jo uuden laukkuvaaan samasta kaupasta.no kun pääsimme viimein tiskille paluttamaan ekaa vaakaa niin tämä asiakaspalvelija saikin sen ekan toimimaan. Siinä oli vaan patteri väärin päin asennettuna..nauroin ääneen siinä ja mira sai rahat takaisin tokasta vaaasta jonka palautti siinä samalla..kaiken tämän työn jälkeen olimme kakkupalan ja kahvin/teen ansainneet..joten eikun liukuportaat alas ja kahvilaan. Jo torstaina iltakävelyllä löysin pienen Unkari kaupan jossa oli pakko käydä seuraavana päivänä ja ostaa Unkari tuliaisia.. illalla alkoin armoton pakkaaminen. Tietysti minun laukku painoi 3,5kg liikaa..voi…onneksi Taijan laukkuun mahtui minun vaatteita..(KIITOS Taija!)kaikki laukut pakattuina  ja valmiina lähtöön unen päästä kii saaminen oli vaikeeta.. Lauantai aamu kello soi 09.00 huone piti luovuttaa 10.00 pois,mutta kyyti tulee vasta 15.00 joten jäi aikaa vielä tehdä yksi ratikka reissu kaupunkia ristiin rastiin,syömässä ja viimeinen jäätelö.(tietysti VihreäOmena!) kaupungilta majatalolle lepäämään hetkeksi.  sitten saatuikin jo Artturi ja Zsuzsanna. Annoimme Zsusalle ja annamarille pienen kiitos lahjan sanoimme heipat ja jäimme odottamaan kuljettajaa. Kuljettaja tuli ja pakkattiin kamat autoon ja nokka kohti Budapestiä..noukimme matkalta mukaa kaksi ihmistä lisää..kentälle ajo kesti n.1,5h ja perillä artturi sanoo ettei sillä oo käteistä yhtään,vaikka kyyti pitää nimen omaan maksaa käteisellä..no kuski ei ollut tyytyväinen kun joutui odottamaan mutta maksu saatiin hoidettua ja eikun tekee check-in ja sitten laukku jonoon jännittämään oliko meidän laukkuvaaan lukemat edes sinnepäin..no onneksi oli,mun laukku painoi 22.3kg. sitten turvatarkastus jossa taija oli ainut joka joutui avaanmaan laukkunsa läpivalaisun jälkeen.taijan ilme oli näkemisen arvoinen.:D eihän siellä mitään ollut joten eikun etsimään oikea portti ja odotella taas. Siellähän oli muita suomalaisia,olipa kiva kuulla suomea ja ymmärtää mitä ihmiset puhu.eikun  koneeseen ja tietysti meidän paikat oli tokavika rivillä. Matka meni rattosasti jutellen tuntemattoman naisen kanssa joka istuin meidän kanssa samalla penkkirivillä,pelattiin vähän  korttiakin. Matka kesti 2h ja 20min. Ette usko miten kauniilta kesäinen Suomi näyttää tuolta korkeuksista. Ihanaa kotona. Äkkiä Ulos koneesta ja kentän halki hakee laukkut. sitten lähin Exit ja ulos. Minun mieheni Kari haki meidät kentältä ja matka kohti Jyväskylää alkoi. Pysähdyttiin kerran matkalle ja oltii jkl n.02.00 veitiin Taija ja Mira koteihinsa. itse oltiin kotona n.puoli kolme. Suihkun kautta sänkyyn ja voi että omasänky..Ihanaa olla kotona taas..Huippu reissu ja ollaan kokemusta rikkaampia..KIITOS Mira ja Taija reissuseurasta!!

Ansaittut herkut, maisteltiin limonadia ja budapest lentokentän aula.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohti kotia…

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos kaunis ja aurinkoinen Szeged!

 

 

 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Viimeinen päivä

Tänään meillä oli viimmeinen työharjoittelu päivä täällä Unkarin Szegedissä. Tänään meillä oli muutenkin hieman erinlainen päivä, aloitimme työt tuntia normaalia aikaisemmin. Miten voi olla mahdollista että kuudelta nouseminen tuntuu maailman lopulta, vaikka yleensä heräämme seitsemältä eli siinä on vain yhden tunnin erotus mielenkiintoinen havainto. Bussi aikataulutkin tekivät meille tepposen, kun seitsemän jälkeen ei tullut sitä bussia millä normaalisti tulemme ja jouduimme pikkuisen pähkäilemään millä pääsemme työpaikalle. Saavuimme kuitenkin Szeged Nova Prima, työpaikallemme ja pääsimme aloittamaan työpäivämme. Tänään meillä oli jälleen erityinen päivä eli Suomipäivä. Valmistimme tuotteemme ja sitten vain jäimme odottamaan. Odottaessamme pääsin valmistamaan jäätelöä.

Konditoria alue
Pikkuinen leipomo
Jäätelöhuone

Valmistimme suomalaisia leipomotuotteita ja itse johtaja tuli maistamaan niitä, taas niistä tykättiin myöskin todella paljon ja ihmetykseksemme tavallaan pilalle menneet kaurasämpylät

Sämpylät, piirakat ja munavoi

olivat niitä parhaimpia heidän mielestä. Muuten olivat todella hyviä sämpylöitä, mutta saivat vain uunissa hyvin rapean kuoren, olivat rapsakoita sämpylöitä vähän turhankin kirjaimellisesti.

Kolmen muotoista pullaa

Pullat olivat hyviä ja voisilmä on aina se parhain. Pääsivät maistamaan myös supisuomalaisia Karjalanpiiraloita oikein munavoilla. Sitten olikin vain reseptit englanniksi ylös, avaintenluovutus ja hyvästien sanominen enää, pienet muistolahjat vaihdetiin ja vapautemme koitti vihdoinkin.

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Toka vika…

Tällä viikolla kondiksessa on ollut hiljasta joten eipä ole paljoa uutta kerrottavaa..tehtiin Kardinal kakkupohjia ja mä tein 100 bio-hiirtä..siinä meidän päivä töissä..iltapäivällä oli palaveri Zsuzsanan kanssa..annettiin palutetta ja juteltiin niitä näitä..ulkona +30°C..eli KUUMA..nyt alkaa vasta olee koti ikävä..olispa jo lauantai… Huomenna vielä vika työpäivä ja Suomi leipomuksia pitäs tehdä isolle pomolle.. siitä kertoo mira teille..heippa…

Kardinal kakkupohjat

 

 

 

 

 

 

 

Bio-hiiriä

 

 

 

 

 

 

 

 

Szeged on niin kaunis kaupunki kuvia iltalenkiltä.

 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Tikkareita ja suklaata

Tänään pääsin valmistamaan paistettavaa juustokakkua, taisi olla sitruunan makuinen kun kerran yllätäväm paljon sain laittaa sitruunaa sinne. Sinne meni kuoret ja mehukkin, aika rauhalliseen tahtiin tein sen, tiesin ettei minulla mitään kiirettä ollut. Olen muutaman kerran tehnyt paistettavaa juustokakkua, mutta en ihan tällä tavalla kuitenkaan. Perus kaksipohja ja aika perusmassa siihen ja uuniin, mutta siihen päälle tuli vielä sokeria ja joku maitotuote, olen unohtanut mikä sen nimi oli ja sitten vielä uuniin, unohtu ottaa ohajeesta kuva. Tänään teimme koriste tikkareita, taisi tulla vähän liikaa ainakin ohjeiden antaneen ilmeestä päätellen. Tikut vielä paikoilleen ja sittrn ollaan valmiita. Macaronsitkin tuli siinä täytettyä, ihan tuosta väristä en ole samaa mieltä heidän kanssa, myrkyn vihreää ei oikein vain aina meinaa innostaa syömään. Mausta en sitten tiennut mitään, aamu vuorossa kukaan ei puhunut kunnolla englantia. Päivä päätetiin suklaa koristeiden tekemiseen, hieman oli uudenlaistakin. Alla valkosuklaa raitaa ja päällä tummaa aika kiva idea itseasiassa. 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

csütörtök..

Torstai ja viikon viimeinen työpäivä…koska meidän pitää muuttaa majatalosta yhdeksi yöksi pois..kun täällä tehdään ilmastointihuolto tai jotain vastaavaa..asiata kerrottiin vasta viimeviikolla..hieman ihmetyttää tapa ilmoittaa asioita meille kun suszannan kautta tuli tieto tästä..eikö olisi voinut meille jutella kun törmätään joka päivä..no oli ja meni..päästään katsastamaan unkarilainen opiskeija asuntola..on kuullema ulko vessat Tänään tas seisoskeltiin ja seisoskeltiin….tylsyys sentään…no saatiin leikellä rullia. Ne tehtiin jo eilen  hiirileivos masasta ja jonkin näköinen kelta/valkoisesta täytteestä tehtyjä rullia leikeltiin paloiksi,ne tarjoillaan huomeenna asiakkaille  ja henkilökunnalle jälkiruokana..sitten1,5h hirvee hoppu kun Lotszi (en tiedä kirjotinko oikein) Tuli ja alko lahdella mitä voitas tehdä..hmm..juu tei sitä Unkarikakkupohjaa ja Oreokakkupohjaa.. ja ylitöiks 15min sit saikin melkein juosta bussii..siinä se meidän päivä oliki..Feedom…

Ainiin tosiaa tänään Kondiksessa oli pahimmillaan samaan aikaan 15ihmistä.. oikealla hiirileivosmassarullien tekoa ja rulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oreokakkupohja =tummakakkupohja

 

 

 

 

 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

’kiva’ päivä

On mukavaa aina mennä töihin, tietää että kuuma päivä on tulossa ja seisomista varmasti vähintään yks kolmas osa päivästä. Työpäivämme alkaa seisomisella ja loppuu yleensä juoksuun. Rauhallinen työtahti löytyy, mutta sitten viimeisillä minuuteilla otetaan kunnon loppukiri ja tehdään työtä viimeisille minuuteille. Ihmeellisiä leivonnaisia täälläkin tehdään, päivään kuului muuten ihan normaaleja leivonnaisia ja niitä jälkiruokia, mutta sitten loppupäivästä tehtiin ymmärtääkseni jonkinlaisia kookosrullaa. Ei ollut mikään helpoin homma sekään, ne tehtiin samasta massasta kuin olemme ne hiiretkiin tehty. Ensin massaa kaulittiin, päälle leviteltiin jotakin keltaista massaa, en tiedä mitä se sisälsi kun ei kerrottu minulle. Seuraavaksi koko hommarullattiin kuin kääretorttu, mutta todella vaikea rullata kaunista ja kireää rullaa. Alumassa on liian pehmoinen hyvään rullaukseen, muutaman harjoituksen jälkeen alkoi pikku hiljaa homma luistamaan. Viimeisille minuuteille ja pikkuisen yli meni päivä eli todella kiva päivä jälleen.

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Leipomoon..Eipäs sittenkään…

Pitkän viikonlopun jälkeen töihin meno ei ollut se kivoin asia..mutta innolla kun tiesi että pääsee näkämään  jotain uutta pitkästä aikaa.no se ilo ei kauaa kestänyt..n.2-3tuntia…esin odoteltiin millon pääleipuri ilmestyy paikalle..sitten he ilmoittaa että kukaan ei puhu sanaakaan englantia..kiva no ei oikeastaan..edes perus ei/kyllä riittäs mut ei osata tai haluta puhua.. No heti aluksi pisti silmään eräs miespuolinen leipuri joka oli hieman miten sen kauniisti sanoisi no vauhdikas..hän sitten siinä juoksi ympäriinsä hoputtaen kaikkia muitakin..ja kun me saatiin jotain tekemistä niin ei ei noin..hän tuli itse ja teki..ei antanut mahdollisuutta yrittää kun kerran..harmittavaa kun muut oli niin auttavaisia ja yrittivän kääntäjän kanssa jutella ja kysyä asoita niin yksi ihminenpilaa ne pienenkin kummunikoiti yritykset. No Mira parka oli ekan tunnin jälkeen aivan hiki märkä ja kuumuus alkoi kyllä olee aika ikävää..ulkona +32°C ja kosteutta n.70%..niin voitte arvata kuinka kuuma olin leipomossa jossa on kaksi isoa arinauunia,kaksi yhdistelmä uunia ja kohotuskaapit..no se varmaa oli lähempänä +45°C sisällä vailka ns.ilmastointi oli täysillä. Onneksi päästiin tauolle jonka jälkee meille tultiin kertomaan että menette nyt takas kondiksen puolelle. Syyksi antoivat kuumuuden mutta meiltä ei kysytty että onko kaikkin hyvin ,jaksatteko olla täällä tai mitään vastaavaa.. No mikäs siinä sinne siis takasin. Voin kyllä myöntää että olin onnellinen kun pääsin sieltä leipomosta pois… Kondiksessa saa kuitenkin tehdäkkin jotain. Iltapäivällä saatiin kuulla että päästään kyllä vielä sinne päiväksi katsomaan niiden tuotteiden valmistusta. Toivottavasti se päivä olisi positiivisempi kokemus kun tämä päivä.. Moikkis tältä erää.

Kuvia leipomosta ja päästiin laittaa sämpylöitä pellille..
Tässäkin tehtiin jotain puolikuun muotoisia juttuja ja jotain..en tiedä mitä kun ei kukaan osannut kertoa mitä ne on..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jeii vapaus…kohti keskustaa ja ruokakauppaa..ulkona oli +32°C ja löykäävä kuumuus..

 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone

Työharjoittelussa

Olemme päässeet jälleen kartuttamaan osaamistamme työharjoittelun merkeissä. Ensimmäinen viikko harjoittelua takana ja hyvään alkuun on päästy.

Olen harjoittelussa Jyväs Pakarilla. Siellä on meidän ryhmästä kaksi muutakin opiskelijaa minun lisäkseni. Tekemistä on kaikille riittänyt ja aika on kulunut nopeasti.

Leipomotyöskentely on siinä mielessä helppoa näin harjoittelijan näkökulmasta, että tuotteet ovat aika samanlaisia päivittäin. Osa tuotteista tehdään joka päivä ja osa tehdään aina tiettynä päivänä viikosta. Näin ollen leipomon rytmiin pääsee helposti kiinni ja harjoittelijanakin osaa toimia osittain oma-aloitteisesti  jo parin ekan päivän jälkeen. Silti joka päivä tulee myös uusia opittavia asioita, joten homma ei ihan heti käy tylsäksi. Harjoittelijalle palkitsevaa on se, että työntekijät alkavat antaa koko ajan enemmän vastuuta erilaisissa töissä.

Jyväs Pakarilla on erittäin kiva työilmapiiri.  Tunsimme olomme tervetulleiksi ensimmäisestä päivästä lähtien. Tämä on iso osa sitä, että harjoittelussa on kiva olla, ja siitä saisi mahdollisimman paljon oppia irti.

 

Jaa
Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestShare on Google+Email this to someone