Down under 2016 (opettajan silmin)

”Hi you guys”

Olen juuri palannut maailman toiselta puolen, Melbournesta Australiasta. Miten ihmeessä sinne pääsin? Sitä välillä ihmettelin itsekin onnellisena.

IMG_20160122_171549[1]

Schildtin lukion edeltäjä Cygnaeus-lukio aloitti kahdenvälisen vaihdon ensimmäisen kerran keväällä 2014. Kaikki sai alkunsa rehtoreidemme Ari Pokan ja Heather Thompsonin tapaamisesta vuonna 2012. Seuraavana vuonna  asiat etenivät jo siihen malliin, että syksyllä 2013 meidän kv-koordinaattorimme Satu Syyrakki teki valtavasti töitä käytännön asioiden eteen, jotta ensimmäinen vaihto toteutui.

”http://www.unihigh.vic.edu.au/ – University High School Melbournessa. Toteutamme koulun kanssa vuosittain opiskelijavaihdon, jossa meidän opiskelijamme ovat ensin Australiassa tammi-maaliskuussa ja sitten sieltä tulee vastaavasti nuori perheeseen/kouluumme vastavierailulle huhti-kesäkuussa. Lukuvuonna 2015-2016 valitsemme tähän vaihtoon viisi opiskelijaa. Tämä vaihto on hyvin vahvasti koko perheen asia, koska aussinuori on vieraana perheessä kaksi ja puoli kuukautta.”

WP_20160125_10_44_57_Pro

Näillä tiedoilla meiltä lähti jälleen viisi opiskelijaa Melbourneen. Lähtöaamuna 20.1. klo 02 pakkasta oli -29 astetta. Bussilla Helsinkiin, sieltä Lontooseen ja edelleen Dubain kautta Melbourneen.

IMG-20160120-WA0001

Perillä olimme matkustettuamme yhteensä noin 35 tuntia. Aika raskasta, vaikka kaikki sujuikin tosi hyvin.  Erityisesti Australian kaikki tullimuodollisuudet yms. tuntuivat vievän lentokentällä paljon aikaa ja jonotimme moneen paikkaan pitkään.   Olimme saaneet vähän tuntumaa näistä muodollisuuksista  jo viisumia hakiessa. Aikaa meni kaksi tuntia, kun täytimme yhdessä sähköistä viisumilomaketta!

Mutta perille päästiin ja nuorten ja perheiden tapaaminen oli odottamisen arvoista. Kuvaavaa tälle ajalle lienee se, että viime syksynä jo heti ensimmäisenä iltana nuoret olivat löytäneet toisensa netistä. Heillä oli tiedossa vaan maa, kaupunki ja nimi! Joten ihan tutut tyypit oli meitä vastassa.

Melbourne on upea kaupunki ja siellä on noin 4,2 miljoonaa asukasta.  Kaupunki on aivan silmiinpistävän monikansallinen, esimerkiksi meidän aussikoulussa puhutaan 53 eri kieltä. Näin viikon aikana mm. ”Australian day” -paraatin, jossa eri kansallisuudet ylpeänä esittivät omaa taustaansa.

IMG_20160126_105228

IMG_20160126_105906

Suuressa maailmassa kaikki on todellakin suurempaa. Esimerkiksi meillä puhutaan savuttomasta kampuksesta, mutta Melbournessa koko keskustasta:

WP_20160122_18_54_59_Pro

Samoin meillä on menossa Bring your own device (BYOD)- hanke, mutta Melbournessa näin kylttejä ”Bring your own wine”.

Kaupungissa oli menossa Australian Tennis Open. Valtavat tennisareenat ovat kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Keskustan tärkeimmällä aukiolla (Federation Square) oli useita suuria screenejä, joista minä muiden mukana seurasin turnausta useana päivänä.

IMG_20160122_172637WP_20160122_18_48_25_Pro

Muuten kaupunki on todella helppo liikkua. Minä kävelin lähes joka paikkaan: hotellini oli reilun kahden kilometrin päässä ydinkeskustasta, koulu noin 3 km ja missään vaiheessa ei tuntunut pelottavalta. Ainoastaan pieneltä tunsin itseni pilvenpiirtäjien keskellä.

IMG_20160122_165847

Ydinkeskustassa oli ilmainen julkinen liikenne. Melbournessa on maailman vanhin ja laajin raitiovaunuverkosto. Myös pyöräily vasemmanpuoleisessa liikenteessä oli yllättävän helppoa, koska kaistat yms. oli tosi selkeästi merkitty. Vuokrasimmekin tanskalaisen kollegan kanssa pyörät ja uskalsimme ajaa meren rannalta aivan ydinkeskustan halki hotellimme. Päivän vuokra on muutama euro ja pyörän voi ottaa ja jättää mihin vaan kaupungilla olevaan vuokrapisteeseen.

IMG_20160125_154953

On tietenkin aivan luonnollista, että ihmiset ovat paljon ulkona. Esimerkiksi aamiainen oli tarjolla joka paikassa, eikä kuulunut esim. hotellin valikoimiin. Kaupunki on myös kuuluisa kahvikulttuuristaan,  minun makuuni oli eniten ”flat white”.

IMG_20160128_094752

Koulussa on paljon tuttua meille suomalaisille, mutta myös suuria eroavaisuuksia. Opettajia ei todellakaan kutsuta etunimellä vaan esimerkiksi Ms. Porter. Silti opettajien ja opettajien välit näyttivät olevan hyvin mutkattomat. Meidän koulussa ei ollut koulupukua, toisin kuin monessa paikallisessa koulussa. Opiskelijat saivat pukeutua vaikka napapaitaan, kunhan asu oli säädyllinen ja alusvaatteet eivät näkyneet. Mutta flip floppien (=lipsut) käyttö oli kielletty turvallisuussyistä. Koulussa oli paljon rappusia ja nuorilla luonnollisesti kiire seuraavaan paikkaan.

Tapasimme muutamaa päivää ennen koulun alkua kaikkien vaihto-opiskelijoiden kanssa ja nuoret saivat lukujärjestyksensä.  Kouluun tuli 20 vaihto-opiskelijaa Tanskasta, Saksasta, Singaporesta ja Suomesta.

WP_20160125_11_10_44_Pro

WP_20160125_11_31_02_Pro

Oppituntien alkamisajat kuulostivat hassuilta, esim. 8.37 tai 11.44. Mutta muuten kaikki tuntui minusta kovin ”kotoisalta”. Tosin valtava ero on ruokailussa: opiskelijat tuovat omat eväänsä kotoa ja sitten niitä lämmitetään mikroissa. Ravintola Ykköstä oli ikävä!

WP_20160125_12_02_33_Pro

WP_20160128_12_47_05_Pro

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen minun oli aika lähteä takaisin Suomeen ja omaan kouluun töihin. Tytöt jäivät tyytyväisinä tosi mukaviin host-perheisiinsä oppimaan uutta sekä kielestä että kulttuurista.

WP_20160128_13_15_47_Pro

Tyttöjen reissua voi seurata Instagramista (finnstoaustralia). Käykää ihmeessä katsomassa kuvia heidän kokemuksistaan.

 

Uusi ao-blogit -sivusto