Tutkintorakenne uudistuu

Merkittävä osa ammatillisessa koulutuksessa nyt opiskelevista opiskelijoista joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tekevät tulevaisuudessa tarpeettomaksi monet vanhat ammatit tai luovat tarvetta kokonaan uusille.

Tutkintorakenteeseen on kaavailtu muutoksia, joilla pyritään saamaan ammatillisesta koulutuksesta paremmin työmarkkinoiden kysyntää vastaavaa. Tutkinnoista on tarkoitus tehdä laaja-alaisempia ja yksilön suuntautumismahdollisuudet niiden sisällä pyritään saamaan nykyistä monipuolisemmiksi.  Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat ja tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa.

Muutokset koskevat etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, mutta jossain määrin myös ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisten perustutkintojen määrä vähenee 52:sta 43 perustutkintoon.

Esimerkkejä perustutkintoihin esitetyistä muutoksista:
Tutkinnon nimimuutoksella selviävät esimerkiksi Auto- ja Puualan perustutkinnot. Uudet tutkintonimet ovat Ajoneuvoalan ja Puuteollisuuden perustutkinto.

Osaamisalamuutoksia tulee useaan tutkintoon. Kulttuurialalla eri alojen ammattilaisia yhdistetään Taideteollisuusalan perustutkinnon alle, jossa osaamisalavaihtoehtoja on kymmenen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto muutetaan Tekstiili- ja muotialan perustutkinnoksi, osaamisaloja kuusi. Liiketalouden perustutkinnon nimi muutetaan liiketoiminnan perustutkinnoksi ja osaamisalat poistuvat.

Aikaisemmista tutkinnoista Audiovisuaalisen, Kuvallisen ilmaisun ja Painoviestinnän perustutkinnot yhdistetään Media-alan perustutkinnoksi. Hiusalan perustutkinto ja kauneudenhoitoalan perustutkinto yhdistetään Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi.

Kokonaan uutena tutkintona syntyy sosiaali- ja terveysalalle Välinehuoltoalan perustutkinto sekä humanistisen ja kasvatusalan Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Jälkimmäiseen yhdistetään osaaminen lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnoista.

Opetushallitus ryhtyy jälleen laatimaan uusia tutkinnon perusteita uudistuvan tutkintorakenteen pohjalta. Se määrää jatkossakin tutkinnon perusteissa ammattitaito- ja osaamisvaatimuksista, osaamisen arvioinnista sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Kun Opetushallitus parin seuraavan vuoden aikana antaa uuden rakenteen mukaiset tutkinnon perusteet, tulee koulutuksen järjestäjien laatia jälleen kerran uudet suunnitelmat koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseksi. Uudistuvat tutkinnot otettaisiin käyttöön vaiheittain 1.1.2017 – 1.1.2019 mennessä.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämistä koskevat ehdotukset valmisteltiin koulutustoimikuntia, tutkintotoimikuntia ja toimialajärjestöjä kuullen ja kevään 2016 aikana sitä kommentoivat sekä työelämän edustajat, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat.

Tutkintorakenneuudistus, ohjausryhmän esitys.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *