Avainsana-arkisto: yksilöllisyys

Tutkintorakenne uudistuu

Merkittävä osa ammatillisessa koulutuksessa nyt opiskelevista opiskelijoista joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tekevät tulevaisuudessa tarpeettomaksi monet vanhat ammatit tai luovat tarvetta kokonaan uusille.

Tutkintorakenteeseen on kaavailtu muutoksia, joilla pyritään saamaan ammatillisesta koulutuksesta paremmin työmarkkinoiden kysyntää vastaavaa. Tutkinnoista on tarkoitus tehdä laaja-alaisempia ja yksilön suuntautumismahdollisuudet niiden sisällä pyritään saamaan nykyistä monipuolisemmiksi.  Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat ja tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa.

Muutokset koskevat etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, mutta jossain määrin myös ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisten perustutkintojen määrä vähenee 52:sta 43 perustutkintoon.

Esimerkkejä perustutkintoihin esitetyistä muutoksista:
Tutkinnon nimimuutoksella selviävät esimerkiksi Auto- ja Puualan perustutkinnot. Uudet tutkintonimet ovat Ajoneuvoalan ja Puuteollisuuden perustutkinto.

Osaamisalamuutoksia tulee useaan tutkintoon. Kulttuurialalla eri alojen ammattilaisia yhdistetään Taideteollisuusalan perustutkinnon alle, jossa osaamisalavaihtoehtoja on kymmenen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto muutetaan Tekstiili- ja muotialan perustutkinnoksi, osaamisaloja kuusi. Liiketalouden perustutkinnon nimi muutetaan liiketoiminnan perustutkinnoksi ja osaamisalat poistuvat.

Aikaisemmista tutkinnoista Audiovisuaalisen, Kuvallisen ilmaisun ja Painoviestinnän perustutkinnot yhdistetään Media-alan perustutkinnoksi. Hiusalan perustutkinto ja kauneudenhoitoalan perustutkinto yhdistetään Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi.

Kokonaan uutena tutkintona syntyy sosiaali- ja terveysalalle Välinehuoltoalan perustutkinto sekä humanistisen ja kasvatusalan Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Jälkimmäiseen yhdistetään osaaminen lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnoista.

Opetushallitus ryhtyy jälleen laatimaan uusia tutkinnon perusteita uudistuvan tutkintorakenteen pohjalta. Se määrää jatkossakin tutkinnon perusteissa ammattitaito- ja osaamisvaatimuksista, osaamisen arvioinnista sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Kun Opetushallitus parin seuraavan vuoden aikana antaa uuden rakenteen mukaiset tutkinnon perusteet, tulee koulutuksen järjestäjien laatia jälleen kerran uudet suunnitelmat koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseksi. Uudistuvat tutkinnot otettaisiin käyttöön vaiheittain 1.1.2017 – 1.1.2019 mennessä.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämistä koskevat ehdotukset valmisteltiin koulutustoimikuntia, tutkintotoimikuntia ja toimialajärjestöjä kuullen ja kevään 2016 aikana sitä kommentoivat sekä työelämän edustajat, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat.

Tutkintorakenneuudistus, ohjausryhmän esitys.

 

Osaaminen ratkaisee

Opetusneuvos Seija Rasku (OKM) oli kutsuttu Jyväkylän ammattiopistossa pidetyn koulutuspäivän asiantuntijaksi, kertomaan ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista.

Säädösmuutoksia koskevassa luonnoksessa esitetään, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osaamisperusteisuuteen 1.8.2014. Osaamisperusteisuudessa oppimiseen kuluvan ajan sijasta keskeistä on opiskelijan oppimistulokset. Ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat jatkossa 60:tä pistettä ja perustutkinnon kokonaislaajuus tulee olemaan 180 osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Jokainen tutkinnon osa on nyt laitettava vaakaan ja punnittava, minkä kokoisista, painoisista ja muotoisista punnuksista kukin tutkinnon osa muodostuu. vaaka

Muutoksien tavoitteena on vahvistaa tutkintojen läpäisyä, joustavaa tutkinnon suorittamista, yksilöllisen osaamisen karttumista, työelämän edellyttämien ammattitaitovaatimusten toteutumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta.

Opetusneuvos Seija Raskun 18.9.2013 pitämä esitys löytyy intrasta henkilöstön koulutusmateriaaleista.