Avainsana-arkisto: opetussuunnitelma

Opinnäytetyö – historiaako?

Opetushallitus on esittänyt lausuntopyynnön 16 ammatillisesta perustutkinnosta.  Luonnoksissa opinnäytetyö ei enää sisälly tutkinnon muodostumiseen erillisenä osaamistavoitteena.

Edellisessä tutkintouudistuksessa (2008–2010) opinnäytetyö sisältyi vielä kaikkiin perustutkintoihin. Sen laajuus on ollut 2 ov ja se on voinut olla joko opintoja kokoava tai keskittyä jonkin osa-alueen erikoisosaamiseen. Tutkintokohtaisesti toteutus on vaihdellut runsaasti. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa se yksin tai ryhmässä, mutta lähes aina siihen on liittynyt kirjallinen tekstiosuus. Tutkintojen perusteissa todettu työelämän tarpeita palveleva tavoite ei sen sijaan ole läheskään aina toteutunut. Opinnäytetyö on arvioitu jonkun tutkinnon osan yhteydessä, opiskelijakohtaisen tai tutkintokohtaisen suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan päättötodistukseen on merkitty opinnäytteen laajuus ja nimi, mutta erillistä arvosanaa todistukseen ole enää annettu.

Tutkintokohtaisia luonnoksia kommentoidessa on hyvä ottaa kantaa myös opinnäytetyön merkitykseen. Samoin lain vahvistamisen jälkeen koulutuksen järjestäjän yhteisessä osassa tulee ottaa kantaa, miten opinnäytetyöhön jatkossa suhtaudutaan. Jos koulutuksenjärjestäjä katsoo sillä olevan opiskelijan ammatillista kasvua ja työhön sijoittumista edistävä merkitys, onko se koulutuksenjärjestäjän kaikkia tutkintoja koskeva yhteinen linjaus vai onko tutkintokohtaisesti mahdollista tehdä ratkaisu sen toteutuksesta?

Jos opinnäyte ei todella ole uusissa tutkinnon perusteissa lain voimaantulon jälkeen, niin miksi pitää linjata sellaista mitä ei edes ole? Joskus on saattanut käydä niin, että tutkintojen uudistuessa kaikki vanhat käytännöt jäävät silti, epähuomiossa, elämään.

Työpaikat mukaan ops keskusteluun

Oppilaitoksen opetussuunnitelmatyö on vauhdissa.

Keskustelukumppanista työssä kuin työssä on aina apua. Keskustelukumppaniksi löytyy usein kollega, oman tai rinnakkaisalan. Joillain aloilla opsia tehdään tiimeissä, millä varmistetaan jokaisen sitoutuminen sitten toimintavaiheessa. Koko tutkinnon pähkäileminen edistää myös yksilöllisten opinpolkujen todellista toteutumista. Kun tietää, mistä tutkinto koostuu, sitä on helpompi muokata opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvaksi.

Toinen tärkeä keskustelukumppani löytyy työpaikalta. Työpaikkaohjaajat ja opettajat yhdessä kuvaavat työpaikan työtehtävien, prosessien etenemisen. Tutkinnon osan tavoite on kirkas opettajalle ja työpaikkaohjaaja tuntee oman työpaikkansa työtehtävät. Kuvaus on varmasti myös opiskelijalle helposti ymmärrettävässä muodossa, ei kapulakieltä.

Nuorten innostus alalle, oppiminen ja osaamisen kehittyminen ei ole yksin opettajien vastuulla. Haastetaan työpaikat työhön kanssamme.

 

Työelämäjaksot henkilöstölle

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa toteutui vuonna 2013 yhteensä 17 henkilöstön työelämäjaksoa. Työelämäjaksolla oli Jyväskylän ammattiopistosta 11 opettajaa ja yksi opinto-ohjaaja. Kolme opettajaa toteutti oman jaksonsa ulkomailla, Espanjassa. Jämsän ammattiopistosta työelämäjaksolla oli 5 opettajaa, joista yksi kartutti alakohtaista osaamistaan Espanjassa. Jaksot olivat minimissään kuuden viikon mittaisia ja ne rahoitettiin kuntayhtymän säätiöimästä ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta.

Opettajien työelämäjaksoista pyydetään aina palaute yhteistyöhön osallistuneelta työpaikalta. Työpaikkojen palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja 83 % vastaajista haluaa jatkaa vastaavaa toimintaa myös jatkossa. Erään vastaajan sanoin: Pääpaino ei ollut työssäoppimisen kehittämisessä vaan opetuksen sisällön painopisteissä, uudenlaisten yhteistyömuotojen etsimisessä ja työelämätiedon jakamisessa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta mahdollistetaan työelämäjaksoja myös vuonna 2014.  Ota asia puheeksi oman esimiehesi kanssa ja tutustu intrassa oleviin ohjeisiin.

Jokainen työelämäjaksolta palannut on kysynyt heti, milloin pääsisi uudestaan.

Opiskelijan yksilöllinen opinpolku

Vaatimus yksilöllisten opinpolkujen mahdollistamisesta opiskelijalle nousee esiin kaikissa ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskevissa keskusteluissa. Mitä vaatimus edellyttää meiltä oppilaitoksessa?

Ainakin käsitystä oppimisesta; opetammeko asiaa vai opetammeko opiskelijaa oppimaan?

Yksilöllistäminen tehdään näkyväksi opiskelijan henkilöhtaisessa, jatkuvasti päivittyvässä opiskelusuunnitelmassa, HOPSissa. Hops on opiskelijan itsensä kuvaama kartta siitä polusta jota pitkin hän kulkee valitsemaansa ammattia kohti. Se vaatii opiskelijan omaa aktiivisuutta ja päätöksentekoa sekä runsasta tukea oppilaitoksen henkilöstöltä. Parhaimmillaan hops sitouttaa opiskelijaa ja motivoi oppimaan päivittäin jotain uutta.

Opetuksen lähtökohdat sanelee voimassa olevat tutkinnon perusteet. Niiden perusteella laadimme oman oppilaitoskohtaisen suunnitelman, siitä miten ja millä periaatteilla yksilöllisyyden mahdollistava opetus meillä toteutetaan. Osaamisperusteinen opetuksen toteuttaminen mahdollistaa aidosti opintojen etenemisen oman oppimisen tahtiin.

Ammatillisten valinnaisten opintojen avulla voidaan lisätä opiskelijan yksilöllisiä polkuja. Toteutussuunnitelmissa tulisi olla valinnaisten opintojen toteuttamiselle sovittu rakenne. Rakenteissa oleva ammatillinen valinnainen jakso mahdollistaisi henkilökohtaiset valinnat nykyistä paremmin alasta riippumatta ja tarjoaisi laajemman valinnan opiskelijoille.

Erilaisten oppimisympäristöjen mahdollistaminen yksilöllistää. Tutkinnon osittain tulisi miettiä missä vaihtoehtoisissa ympäristöissä tavoitteena olevat ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa. Vaihtoehtoina voi olla mm. työpaikka, työsali, oma yritys tai kansainvälinen  ympäristö. Kehittämistoiminnassa korostuu tällä hetkellä kaikki toiminnalliset menetelmät kuten työpaikalla tapahtuva oppiminen, pelillisyys ja simulaatiot. Myös opiskelijakeskeiset menetelmät lisäävät yksilöllisen opetuksen ohjaamisen tarvetta. Sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksen ohjauksessa ja vuorovaikutteisuudessa kehitetään jatkuvasti, sillä vuorovaikutteisuuden katsotaan olevan yksi oppimisen lähtökohta.

Opsit päivitykseen

Tuleva tutkintojen uudistus vaatii meillä jälleen opetussuunnitelmien päivitystä.

Jos säädösmuutokset tulevat voimaan 2014, joudutaan opetussuunnitelman yhteisen osan päivitys aloittamaan ennakoivasti ja yhtäaikaisesti tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien muokkauksen kanssa. Lisäksi ennen lukuvuoden 2014-2015 alkamista tulee huolehtia ajantasaisen tiedotusmateriaalin  valmistelusta opiskelijoille, henkilöstölle, työelämälle sekä koko oppilaitosjohdolle.

Opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt yksiköissä ja koulutusaloilla oman tutkintokohtaisen opetussuunnitelman tarkastelulla. Koska tutkintouudistuksen tässä vaiheessa ei tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin eikä arviointiin tule muutoksia ovat tarkastelun kohteena opetussuunnitelman osana olevat opetuksen toteutussuunnitelmat. Mahdollistaako opetussuunnitelma opiskelijan joustavan etenemisen tutkinnon osa kerrallaan? Onko yksilöllinen oppimisympäristöjä ja tutkinnon osia koskeva valinnaisuus opiskelijalle oikeasti toteutussuunnitelman puitteissa mahdollinen?

Opetussuunnitelmien päivittäminen on lähinnä rakenteellinen muutos. Se yksinään ei muuta toimintatapoja. Aika paljon nyt vaaditaan myös vanhasta pois oppimista, yhteistä kehittämistä ja keskeneräisyyden hyväksymistä.

Opetushallituksen ylläpitämältä Ammattipeda sivustolta löytyy runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia.

 

 

Osaaminen ratkaisee

Opetusneuvos Seija Rasku (OKM) oli kutsuttu Jyväkylän ammattiopistossa pidetyn koulutuspäivän asiantuntijaksi, kertomaan ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista.

Säädösmuutoksia koskevassa luonnoksessa esitetään, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osaamisperusteisuuteen 1.8.2014. Osaamisperusteisuudessa oppimiseen kuluvan ajan sijasta keskeistä on opiskelijan oppimistulokset. Ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana suoritettavat oppimistulokset vastaavat jatkossa 60:tä pistettä ja perustutkinnon kokonaislaajuus tulee olemaan 180 osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Jokainen tutkinnon osa on nyt laitettava vaakaan ja punnittava, minkä kokoisista, painoisista ja muotoisista punnuksista kukin tutkinnon osa muodostuu. vaaka

Muutoksien tavoitteena on vahvistaa tutkintojen läpäisyä, joustavaa tutkinnon suorittamista, yksilöllisen osaamisen karttumista, työelämän edellyttämien ammattitaitovaatimusten toteutumista sekä kansainvälistä liikkuvuutta.

Opetusneuvos Seija Raskun 18.9.2013 pitämä esitys löytyy intrasta henkilöstön koulutusmateriaaleista.