Avainsana-arkisto: laatu

Varmistetaan laatu

Vastuu koulutuksen ja tutkintojen laadusta tulee olemaan entistä enemmän koulutuksen järjestäjällä. Millä keinoilla laatu varmistetaan opetushenkilöstön ja koulutuksen järjestäjän toimesta tai valtakunnallisesti?

Uuden lain mukaan koulutuksenjärjestäjän ei tarvitse laatia opetussuunnitelmaa. Sen tilalla koulutuksenjärjestäjällä tulee olla suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta joko tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Suunnitelman tulee olla osa koulutuksenjärjestäjän laadunhallintajärjestelmää.

Opiskelijoiden osaamisen laatu varmistetaan noudattamalla valtakunnallisesti määriteltyjä tutkinnon perusteita. Perusteet on määräys, joka sisältää valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit, joihin opiskelijan osaamista verrataan. Tutkinnon perusteet löytyvät ajantasaisina ePerusteista. Opiskelijalle laaditaan tutkinnon perusteita noudattaen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen rakentamista. Opiskelijakohtaisessa suunnitelmassa sovitaan osaamisen hankkimistavoista, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta.

Opettajan tehtävänä on varmistaa kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen.  Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen osoitetaan näytöillä työpaikalla, osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Osaamisen arvioijilla tulee aina olla riittävä ammatillinen osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin ja erityisesti siihen tutkinnon osaan, jota arvioidaan sekä riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla. Koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

Omaan arviointiinsa tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus pyytää arvioijilta osaamisen arvioinnin tarkistamista. Tarkistaminen tulee pyytää kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen tähän tarkistuspäätökseen, hän voi vielä pyytää oikaisua Opetushallituksen alaisuudessa toimivalta asianomaisen alan työelämätoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa.

Arvioinnin oikaisukäsittelyjen lisäksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat tulevat osallistumaan näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen myös muilla tavoin. Millä toimenpiteillä ja menetelmillä tieto kerätään ja miten sitä hyödynnetään, on vielä kehittämisasteella, kuten moni muukin uuden lainsäädännön konkreettinen toteutus.

Rahoitus määräytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin tulosten, vaikuttavuuden ja laadun perusteella, joten siihen meidän jokaisen kannattaa omalta osaltamme satsata.

 

Oppimisympäristön ja laadun varmistaminen ulkoisen auditoinnin avulla

Jyväskylän ammattiopiston Painossa toteutettiin pilottina työelämän edustajan toteuttama ulkoinen auditointi. Arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa oppimisympäristön soveltuvuus ammattiosaamisen näyttöön. Auditoitavana tutkinnon osana oli Graafinen tuotantotoiminta (25 osp), mikä on painoviestinnän perustutkinnon pakollinen tutkinnon osa sekä ulkoasun toteutuksen että painotekniikan osaamisaloille.

Työelämän edustaja, auditoija, arvioi päivän aikana oppimisympäristöä sekä opiskelijoiden näyttöä havainnoimalla ja haastattelemalla opiskelijoita. Opettaja oli perehdyttänyt työelämän arvioijan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä näyttöympäristöön. Arvioija teki omiin huomioihinsa perustuvat muistiinpanot auditointitilaisuudessa.

Auditoinnin jälkeen pidetty yhteinen keskustelu koulutuspäällikön, opettajan ja auditoijan kesken sujui rakentavassa hengessä. Erityisesti todettiin, että työelämälähtöisen oppimisympäristön vaatimukset ja alan toimintatavat tulee olla osa opetusta jo oppilaitoksessa. Työturvallisuus, kestävä kehitys ja laatu ovat osa kaikkien tutkintojen ja toimialojen toimintaa. Niiden avaaminen ja konkreettinen näkyminen osana opiskelijoiden päivittäistä työtä tulee varmistaa.

OPH_logo

Todistusten aika

Lukuvuosi on jälleen päättymässä ja viimeisten viikkojen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa valmistuville opiskelijoille heidän suorituksiaan vastaava tutkintotodistus. Tutkintotodistus on arvokas asiakirja opiskelijalle koko hänen tulevan työhistoriansa ajan. Siksi todistuksen sisällöllinen oikeellisuus ja ulkoasun virheettömyys on ensiarvoisen tärkeää.

Tutkintotodistuksen laadun varmistaminen tapahtuu usean eri henkilön yhteistyönä. Pääsääntöisesti valmistuvien opiskelijoiden suoritusten tarkistaminen on luokanvalvojan vastuulla. Luokanvalvoja varmistaa yhdessä koulutuspäällikön kanssa, että opiskelijan kaikki opinnot on suoritettu ja arvioitu. Koulutuspäällikkö huolehtii, että todistuksen rakenne vastaa tutkinnon perusteita. Opintotoimisto varmistaa todistukseen tulevien lisä- ja viitetietojen oikeellisuuden.

Jyväskylän ammattiopistossa kaikki tutkintotodistukset (sis. päättötodistuksen ja näyttötodistuksen) ja opintokortit tarkastetaan vielä keskitetysti ennen rehtorin ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen puheenjohtajan allekirjoitusta. Menettely on koettu tarpeelliseksi, jotta varmistetaan Opetushallituksen tarkkojen todistusta koskevien ohjeiden noudattaminen. Opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen lisääntyessä myös todistukseen tulevien merkintöjen kirjo on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Tarvitaan monia silmäpareja ja osaamista viimeisteltyyn lopputulokseen.

Todistuspaja kiittää taas tänä vuonna kaikkia talkoisiin osallistuneita. Omalta osaltamme voimme hyvillä mielin onnitella ja juhlia kaikkia valmistuvia opiskelijoita Paviljongissa 30.5.2014!

Eevamari, Taina ja Sari

omenankukka1

 

 

 

 

 

 

 

Ammatillisen koulutuksen laatua kehittämässä

Olen saanut kunnian olla mukana opetusministerin asettamassa ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmässä AMKE:n nimeämänä ammatillisten koulutuksen järjestäjien edustajana tuomassa esiin oppilaitosten käytännön laatutyön ja arjen ääntä. Työ jatkuu edelleen, mutta tässä välikatsaus siihen minkä kysymysten parissa tämä työryhmä toimii ja missä nyt ollaan menossa.

Käytännössä laatutyöryhmän työssä on kyse siitä, että ministeriö haluaa varmistaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on systemaattiset menettelyt oman toimintansa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Toisin sanoen: että suunnittelemme (toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden) mitä teemme, teemme niin kuin olemme sopineet, arvioimme toteutustamme ja teemme vielä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä arviointien tulosten pohjalta toimintamme edelleen kehittämiseksi. Siinä kaikki. Laatutyö on juurikin niin yksinkertaista.

Periaatteellisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta laatujärjestelmien toimivuutta arvioivan kriteeristön luominen on jokseenkin haastavaa. Työryhmän tavoitteena on alusta asti ollut rakentaa sellainen kriteeristö, joka pelkän kyllä/ei-arvion sijaan antaisi koulutuksen järjestäjille evästä myös laatujärjestelmien ja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös ollut luoda sellainen arviointikriteeristö, joka olisi käyttäjäystävällinen eikä vaatisi kohtuutonta työpanosta koulutuksen järjestäjiltä. Työryhmä onkin käyttänyt tämän arviointikriteeristön tekemiseen runsaasti aikaa ja pohtinut kriteeristön rakentamista perusteellisesti useista erilaisista näkökulmista. Paitsi että työryhmä on päässyt samalle kartalle arvioitavista asiakokonaisuuksista, työryhmälle on myös kirkastunut se, että kriteeristöluonnos kannattaa ehdottomasti testata todellisessa toimintaympäristössään ennen sen käyttöönottoa. Kriteeristössä on esimerkiksi vielä varaa tiivistää arvioitavia kohteita – vähemmän saattaisi tässäkin olla enemmän – ja toisaalta testauksen avulla saadaan varmasti hyviä vinkkejä myös arviointiprosessin toteuttamiseksi.

Työryhmä on nyt tammikuussa antanut kriteeristöluonnoksen koulutuksen järjestäjille testattavaksi. 32 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea (Jyväskylän koulutuskunta mukaan lukien) testaa maaliskuun loppuun asti kriteeristön toimivuutta ministeriön laatutyöryhmän suorassa ohjauksessa. Testaajina on eri kokoisia koulutuksen järjestäjiä erilaisilla omistuspohjilla ja erilaisilla laadunhallinnan kokemuksella ja järjestelmillä. Työryhmä toivookin laajan pilotin avulla saavansa aidosti kehittävää palautetta kriteeristöstä ja sen hyödyntämisestä, niin että vuonna 2015 tositoimiin päätyvä arviointikriteeristö palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Näin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta testausvaihe on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten laatutyötämme jatkossa arvioidaan ja samalla harjoitella tämän tyyppisen arvioinnin toteuttamista.

Vuonna 2015 tämän nyt vielä työn alla olevan kriteeristön avulla arvioidaan kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien toimivuus. Mikäli silloin osoittautuu, että koulutuksen järjestäjältä puuttuisi joitain olennaisia laadun varmistuksen näkökulmia omasta laatutyöstään, tulee ministeriö todennäköisesti vaatimaan koulutuksen järjestäjältä kirjallisen kehittämissuunnitelman näistä asioista. Mutta korostettakoon samalla, että ammatillisten oppilaitosten ranking-listoja ei tällä kriteeristöllä olla tekemässä! Sen sijaan tavoitteena on tehdä julkiseksi arvioinnissa esiin nousevia hyviä käytäntöjä, niin että koulutuksen järjestäjille tarjoutuu aidosti mahdollisuus oppia toisiltaan.

Laatuterveisin Hanna | hanna.rajala@jao.fi

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä

 

Linkkejä:

KESU: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/?lang=fi
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Ammatillisen_koulutuksen_laatustrategia_2011_2020.html
Laatujärjestelmien kriteeristöstä OPH:n sivuilla: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki

Työelämäjaksot henkilöstölle

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa toteutui vuonna 2013 yhteensä 17 henkilöstön työelämäjaksoa. Työelämäjaksolla oli Jyväskylän ammattiopistosta 11 opettajaa ja yksi opinto-ohjaaja. Kolme opettajaa toteutti oman jaksonsa ulkomailla, Espanjassa. Jämsän ammattiopistosta työelämäjaksolla oli 5 opettajaa, joista yksi kartutti alakohtaista osaamistaan Espanjassa. Jaksot olivat minimissään kuuden viikon mittaisia ja ne rahoitettiin kuntayhtymän säätiöimästä ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta.

Opettajien työelämäjaksoista pyydetään aina palaute yhteistyöhön osallistuneelta työpaikalta. Työpaikkojen palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja 83 % vastaajista haluaa jatkaa vastaavaa toimintaa myös jatkossa. Erään vastaajan sanoin: Pääpaino ei ollut työssäoppimisen kehittämisessä vaan opetuksen sisällön painopisteissä, uudenlaisten yhteistyömuotojen etsimisessä ja työelämätiedon jakamisessa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta mahdollistetaan työelämäjaksoja myös vuonna 2014.  Ota asia puheeksi oman esimiehesi kanssa ja tutustu intrassa oleviin ohjeisiin.

Jokainen työelämäjaksolta palannut on kysynyt heti, milloin pääsisi uudestaan.

Työpaikkaohjaajille koulutusta

Jyväskyläm ammattiopiston työpaikkaohjaajakoulutukseen voi ilmoittautua esimerkiksi nettisivujen kautta, www.jao.fi/työelämäyhteistyö. Sivujen kautta tulee tasaiseen tahtiin eri alojen työpaikoilta kyselyjä ja toiveita työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämisestä.

Logistiikka-alan opettaja Jorma Nieminen tarttui yritykseltä tulleeseen pyyntöön ja toteutti yrityskohtaisen työpaikkaohjaajakoulutuksen Sihvari Oy:lle, joka tuottaa ympäristöhuollon palveluita kotitalouksille ja yrityksille. Koulutus toteutettiin yrityksen tiloissa työpaikan ja Jorman yhdessä laatiman suunnittelman ja aikataulun mukaisesti. Koulutuksessa käytettiin Jorman tekemää koulutusmateriaalia, johon koulutukseen osallistujat pääsivät perehtymään myös netin kautta.

Yritys oli tyytyväinen yhteistyöhön ja toivoi yrityksen tarpeisiin räätälöityä koulutusta myös toisella paikkakunnalla toimivalle henkilöstölleen. Koulutuksen päätyttyä Jorma sai www- sivujen kautta uuden työpaikkaohjaajakoulutuspyynnön.  Tällä kertaa koulutus järjestettiin yhdelle työpaikkaohjaajalle henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaisesti.

Jorma koki, että työpaikkaohjaajakoulutus edistää erinomaisesti työpaikan ja oppilaitoksen vuoropuhelua alan käytännöistä ja opiskelijoiden ohjaamisesta. Työpaikkaohjaajakoulutus on sekä työpaikan että oppilaitoksen yhteinen etu.

 

EU vipuvoimaa

 

 

Laatupalkinto

Hienoa, meidät on palkittu!

Tämän vuoden ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu oli korkeatasoinen ja näyttöjä laadukkaasta työstä oli monella. Hakemuksia kilpailuun tuli yhteensä 14, kuusi hakenutta oppilaitosta auditoitiin ja neljä lopulta palkittiin.

Jyväskylän ammattiopiston perusteluissa todetaan, että meillä kannustetaan aktiivisesti kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Esimerkillisiä uudenlaisia toimintatapoja on arvioijien mukaan kehitetty muun muassa yrittäjyyden edistämiseen, nivelvaiheyhteistyöhön, opiskelijoiden tukemiseen ja hanketoiminnan tulosten käyttöönottoon. Kannamme vastuumme alueen nuorten hyvinvoinnin tukemisesta yhdessä vahvojen verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi huomioidaan aktiivinen verkostoitumisemme kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kilpailutoiminta.

Näillä hienoilla, meidän kaikkien työtä arvostavilla kiitoksilla on hyvä jatkaa. diplomi