Avainsana-arkisto: ammattiosaamisen näyttö

Ulkoinen auditointi, pintakäsittelyala

Jyväskylän ammattiopiston Pintakäsittelyalan perustutkinnossa toteutettiin ulkoinen auditointi.  Arvioitavana kohteena oli oppilaitoksen työympäristö sekä Puupintojen pintakäsittelyt tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö. Auditointiin osallistuivat paikallisen maalausliikkeen yrittäjä sekä opiskelijat ja opettaja.

Auditointikeskustelussa todettiin, että pintakäsittelyalalla on otettu käyttöön hyviä opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantavia toimenpiteitä. Alalla on esimerkiksi käytössä TR-mittaukset. Työpisteiden siisteyden merkitystä korostetaan työelämälähtöisesti ja työelämän toimintatapoja käyttäen sekä työn aikana että erityisesti työpäivän päätteeksi. Opiskelijakohtaisesti tai opiskelijatiimeittäin tehdään työsalin kunnossapitotarkastukset. Opiskelijoiden on tunnettava hyvin määräykset tarkastuksia tehdessään.

Sekä oppilaitoksessa että yrityksissä työntekijät siivoavat tänä päivänä omat jälkensä. Siivoamiseen kuuluu myös jätteiden lajittelu. Se lisää omalta osaltaan myös työturvallisuutta ympäristön siisteyden välityksellä. Opiskelijoiden kanssa käyttöön otetuilla TR-mittauksilla pyritään varmistamaan hyväksytty turvallisuustaso.

Tiedonhankintataitoja tulee opettaa oppilaitoksessa. Työpaikoillakin käyttäjän kannalta tärkeimmät turvallisuusohjeet löytyvät jo tuotteen myyntipakkauksesta. Käyttöturvatiedotteet löytyvät niin työpaikoilla kuin oppilaitoksessa internetin kautta. Niiden tulkintaa ja ymmärtämistä täytyy perustella opiskelijoille.

Auditoija esitti, että opiskelijoiden olisi hyvä oppia arvioimaan työhön käyttämäänsä aikaa etenkin opintojen viimevaiheessa. Opiskelijan on hyvä tiedostaa, paljonko aikaa työn tekemiseen menee ja onko se yrityksen tai yrittäjän näkökulmasta taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Auditoinnissa kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti ongelmajätteiden käsittely sekä maalien sekoituspaikka ja sen ilmanvaihdon kohdepoiston puuttuminen. Tärkeitä arvioijan huomioita. Korjaavien toimenpiteiden toteutuksen tulee käynnistyä pikaisesti.

Puupintojen pintakäsittelyt on suunniteltu opetussuunnitemassa oppilaitoksessa toteutettavaksi näytöksi ja opiskelijan osaaminen voidaan siellä myös todentaa. Auditointikeskustelun lopuksi kuitenkin todettiin, että tutkinnon osan näyttö voidaan toteuttaa hyvin myös joissakin alan yrityksissä.

OPH_logo

Oppimisympäristön ja laadun varmistaminen ulkoisen auditoinnin avulla

Jyväskylän ammattiopiston Painossa toteutettiin pilottina työelämän edustajan toteuttama ulkoinen auditointi. Arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa oppimisympäristön soveltuvuus ammattiosaamisen näyttöön. Auditoitavana tutkinnon osana oli Graafinen tuotantotoiminta (25 osp), mikä on painoviestinnän perustutkinnon pakollinen tutkinnon osa sekä ulkoasun toteutuksen että painotekniikan osaamisaloille.

Työelämän edustaja, auditoija, arvioi päivän aikana oppimisympäristöä sekä opiskelijoiden näyttöä havainnoimalla ja haastattelemalla opiskelijoita. Opettaja oli perehdyttänyt työelämän arvioijan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä näyttöympäristöön. Arvioija teki omiin huomioihinsa perustuvat muistiinpanot auditointitilaisuudessa.

Auditoinnin jälkeen pidetty yhteinen keskustelu koulutuspäällikön, opettajan ja auditoijan kesken sujui rakentavassa hengessä. Erityisesti todettiin, että työelämälähtöisen oppimisympäristön vaatimukset ja alan toimintatavat tulee olla osa opetusta jo oppilaitoksessa. Työturvallisuus, kestävä kehitys ja laatu ovat osa kaikkien tutkintojen ja toimialojen toimintaa. Niiden avaaminen ja konkreettinen näkyminen osana opiskelijoiden päivittäistä työtä tulee varmistaa.

OPH_logo

Kokeilemisen arvoista; työn ja teorian vuorottelua (4+1 malli)

Elintarvikealan opettaja Seija Pesonen oli huolissaan opiskelijoiden ensimmäisen työssäoppimisjakson vaikuttavuudesta. Miten varmistaa, että työssäoppimisjakson tutkinnon osan keskeinen sisältö, kokemus hyvästä työssäoppimisesta ja onnistuminen näytössä saadaan kaikki samaan pakettiin?

Aktiivisena oman työnsä kehittäjänä Seija teki ehdotuksen Jyväskylän ammattiopiston kehittämisyksille. Päädyttiin 4+1 malliin, jossa opiskelijat olivat viikosta neljä päivää työpaikalla ja yhden oppilaitoksessa. Näin mentiin koko kuuden viikon jakso. Keskiviikon kontaktiopetuksessa opiskelijat esittelivät toisilleen omien työpaikkojensa tuotantoprosesseja (meijeri, makeistehdas tai valmistuskeittiö).  Heti jakson ensimmäisestä viikosta lähtien tutustuttiin opettajan johdolla ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin, suunniteltiin omaan oppimisympäristöön soveltuvaa näyttöä ja avattiin vaikeaselkoisia kriteereitä ja niiden merkitystä ”käytännössä.” Näyttöä varten laadittiin yhdessä näyttötyösuunnitelma, joka palvelee jatkossa pohjana koko koulutuspituuden ajan. Alan työturvallisuus ja omavalvonta kulkevat mukana tutkinnon osasta toiseen.

Tutkinnon osan edellyttämä keskeinen teoria (työturvallisuus, omavalvonta, tuotantoprosessit) toteutettiin oppimistehtävin työpaikoilla ja verkossa. Teoriaosuus täydentyi mielenkiintoisesti oppilaitoksessa opiskelijoiden kertomilla omilla kokemuksilla ja esimerkeillä kunkin työpaikalta. Lisäksi opiskelijat pitivät oppimispäiväkirjaa, joka on tärkein itsearvioinnin, oman oppimisen arvioinnin menetelmä.

Työpaikkaohjaajien palautteessa mallia pidettiin opiskelijoiden jaksamista ja motivaatiota tukevana. Yllättävää oli, että työpaikkaohjaajat olisivat halunneet enemmän olla mukana opiskelijoiden oppimistehtävissä. Hienointa kuitenkin palautteessa oli, että 75 % vastaajista totesi toiminnan kehittävän myös työpaikkaohjaajan omaa ammattitaitoa.

Opiskelijoiden kokemusta on tässä vaiheessa vaikea analysoida, sillä heillä ei ole vielä mallia muunlaisesta työssäoppimisesta. Parasta opiskelijoiden mielestä oli, että sai yhtenä päivänä nukkua vähän pidempään. Näin he kokivat jaksavansa paremmin ja totuttautuminen ensimmäiseen ”oikeaan” työviikkorytmiin sujui lempeämmin. Myös ensimmäisen näytön suunnittelu yhdessä helpotti pelkoa ja jännitystä näyttöä kohtaan. Lopulta näyttö tuntui olevan vain tavallista arkirutiinia, mikä onkin näytön ydin. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat hyötyivät eniten 4+1 -mallista ja kavereiden vertaistuki oli kaikille tärkeää.