Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off

Ammatillisen koulutuksen reformissa peräänkuulutetaan uudenlaisia tapoja kouluttaa ja kouluttautua. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista pyritään edistämään luomalla uusia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja. Opiskelijoiden osaamisen laatu tullaan varmistamaan entistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa, mikä edellyttää työpaikkaohjaajien kouluttamista opiskelijan tavoitteisiin, ohjaukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutus on useimmille opettajille vielä uusi asia. Joillakin aloilla sen toteuttamiseen on jo pitkät perinteet ja toimivat mallit, mutta alojen välillä on edelleen suuria eroja.

Jyväskylän ammattiopistossa toteutettiin opettajille Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off. Koulutuksessa opettajat keskustelivat ja saivat mallin jo kokemusta omaavan opettajan, Seija Pesosen, tavasta markkinoida, suunnitella ja toteuttaa henkilökohtaistettu työpaikkaohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli antaa työssäoppimista ohjaavalle opettajalle valmiudet käynnistää omat henkilökohtaistetut työpaikkaohjaajakoulutukset.

Koulutusten teemat:

•Työpaikkaohjaajan sitouttaminen; osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaistaminen
•Henkilökohtaistetun koulutuksen etenemisen vaiheet; ohjaus ja oppimisen varmistaminen
•Arviointiosaamisen tukeminen; osaamisen arviointi ja koulutuksen dokumentointi.

Koulutuksesta saadun palautteen perusteella tällaiselle pienryhmäkoulutukselle on tarvetta. Se antaa opettajalle varmuutta ja uskallusta käynnistää omat henkilökohtaistetut opiskelijan työssäoppimisen yhteydessä toteutettavat koulutukset. Pohdittavaksi kokeilusta jäi toteutetaanko koulutukset alakohtaisina, jolloin kaikkien saman alan työssäoppimista ohjaavien opettajien käytännöt yhtenäistyvät. Toisaalta monialaisessa ryhmässä voidaan lisätä alojen välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

Parasta palautetta ovat olleet opettajat, jotka koulutusten jälkeen rohkeasti käynnistivät omat työpaikkaohjaajakoulutuksensa.

 

OPH_logo

Lähtöruudussa opiskelija

Yksilöllisyys korostuu osaamisperusteisuudessa. Opiskelijalla tulee olla tänä päivänä mahdollisuus yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Yksilöllisyyden lisääntyessä opiskelijan tarve ohjaukseen kasvaa ja opettajan rooli ohjaajana korostuu.

Toisen asteen opiskelijat ovat omassa ammatillisessa kasvussaan hyvin erilaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden tuen tarve opintojensa suunnittelussa ja etenemisessä vaihtelee. Yksilöllisten ratkaisujen suunnittelu opiskelijoille edellyttää ohjaavalta henkilöstöltä tutkinnon perusteiden hallintaa ja sen antamien mahdollisuuksien rohkeaa, opiskelijakohtaista soveltamista. Opiskelijoista toiset etenevät tavoitteellisesti, määrätietoisesti ja nopeasti. Toisilla määränpään löytäminen ja sinne vievä tie vaatii enemmän pohdintaa ja aikaa. Omat tavoitteet ja ohjaajan kansa yhdessä tehdyt suunnitelmat (HOPS) motivoivat ja vievät opiskelijaa eteenpäin.

Osaamisperusteisuus edellyttää myös ohjauksen suunnittelua ja järjestämistä uusilla tavoilla. Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen monipuolistaa oppimisympäristöjä ja -menetelmiä jotka kehittyvät huimaa vauhtia.  Verkossa, työpaikalla, työsalissa tai kv-vaihdossa toteutettavan opetuksen lisäksi on mietittävä, miten ohjauksella tuetaan oppimisympäristön valintaa. Millaista ohjausta on saatavilla? Millaisia välineitä on mahdollista käyttää?  Miten ohjaus dokumentoidaan?

Tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa olemme miettineet, mitä opiskelija osaa yksittäisen tutkinnon osan suoritettuaan.  Nyt pitää hetkeksi pysähtyä myös sen kysymyksen ääreen, miten opiskelijoiden ohjaus muuttuu.  Miten ohjauksella mahdollistetaan osaamisperusteisuuden edellyttämä yksilöllisyys ja joustavuus?

AO opiskelija_kuva

OSTU käyttöön

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opetushallitus on ohjeistanut osaamisen tunnustamisen periaatteet määräyksessään (dnro 93/011/2014) ja kesän aikana ilmestyneessä arvioinnin oppaassa.  Koulutuksen ulkopuolella toteutuneen oppimisen ja osaamisen kertymisen, ns. arkioppimisen ja työssä hankitun osaamisen selvittäminen (tunnistaminen) sen sijaan vaatii vielä harjoitusta. Miten selvitetään uusien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista tai jatkavan opiskelijan kesän aikana hankkimaa osaamista.

Yksi tapa osaamisen tunnistamiseen on aktivoida opiskelija itse pohtimaan omaa osaamistaan. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita itsearviointiin. Ohjataan opiskelijaa vertaamaan hankkimaansa osaamista tutkinnon tai tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Havainnoidessaan ja kuvatessaan ohjaajalleen omaa osaamistaan, opiskelija ottaa haltuun myös alan ammattitaitovaatimuksia. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä alan ammattitaidon saavuttaakseen.

Oman osaamisen tiedostamisen taito, reflektointi, ja sen kehittyminen ei ole itsestään selvyys. Opiskelija tarvitsee pohdintansa tueksi keskustelukumppanin, joka ohjaa ja erityisesti avaa tutkinnon perusteita ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijan kanssa käyty keskustelu on hyvä pohja opettajalle tehdä sitten arviointipäätös opiskelijan kuvaaman osaamisen kattavuudesta, vaikeusasteesta ja merkittävyydestä koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnistaminen on läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa korostuu ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiessaan erittelemään koulutuksen, työkokemuksen ja harrastustensa kautta hankkimaansa osaamista, opiskelija vahvistaa omaa itsetuntemustaan. Kilpailu työpaikoista on kova. Omat vahvuutensa tunnistava nuori saa hyvät lähtökohdat työhaastatteluun pystyessään erittelemään saavuttamaansa osaamista.

portaat

 

Taas toimeen tartutaan

Lukuvuosi 2015–2016 käynnistyy uusin haastein. Ammatillista peruskoulutusta koskevia säädöksiä on 1.8.2015 alkaen uudistettu ja nyt on vuorossa toimeenpanovaihe.

Onneksi Opetushallitus on päivittänyt muutosten tueksi kesän aikana oppaita ja ohjeita voimaan tulleiden säädös- ja määräysmuutosten pohjalta.

  • Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas
  • Arvioinnin opas (päivitetty 9.7.2015)
  • Todistusmallit 2015;  Ammatilliset perustutkinnot ja valmentavat koulutukset -ohje 03/012/2015 (muuttaa 11.5.2015 annettua ohjetta)
  • Osaamisen hankkiminen työpaikalla ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas

Oppaat löytyvät suoraan Opetushallituksen Ampe-sivustolta.

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.

Joshua J. Marine – 

Opetussuunnitelmat kehittyivät

Jyväskylän näyttötoimikunta sai päätökseen opetussuunnitelmien hyväksymisen ammattiosaamisen näyttöjen osalta 19.5.2015 kokouksessaan.  Kevään aikana hyväksyttiin tutkintokohtainen opetussuunnitelmien yhteinen osa sekä kaikkien perustutkintojen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Lisäksi hyväksyttiin kaikille yhteisten valinnaisten opetussuunnitelmat sekä paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

Opetussuunnitelmaprosessi on ollut monivaiheinen, mutta työn käynnistäminen ennakoidusti jo syksyllä 2013 kannatti. Ennakointityö sisälsi tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arvioinnin suhteessa muuttuviin säädöksiin. Kehitettävät osa-alueet esitettiin aikataulutetun toimintasuunnitelman muodossa oppilaitoksen johdolle ja työ käynnistettiin alakohtaisten vastuuhenkilöiden johdolla. Yksiköissä alakohtaista opetussuunnitelmatyötä on tuettu tutoroinnilla.

Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman esittämiseen laadittiin yksi yhtenäinen esitystapa, jonka toimivuutta arvioitiin ja parannettiin työn edetessä. Tutkintokohtaisia toteutussuunnitelmia laadittaessa oppilaitoksessa on käyty hyvää keskustelua opetuksen sisällöistä ja teemoista, toteuttamisen kuvaamisen tarkkuudesta, tutkinnon osien tavoitteiden edellyttämistä oppimisympäristöistä sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja merkitsemisestä.

Kaikkia tutkintoja koskevista valinnaisista tutkinnon osista päätettiin tehdä yhdet yhteiset opetussuunnitelmat. Paikallisille tutkinnon osille laadittiin oppilaitoksessa ohjeistus, joka edellyttää, että paikallista tutkinnon osaa puoltaa työpaikka/organisaatio, jonka ammattitaitovaatimuksiin tutkinnon osa tuottaa osaamista. Esitys paikallinen tutkinnon osan laatimisesta tulee jatkossa hyväksyttää oppilaitoksessa ennen kuin se muokataan opetussuunnitelmaksi ja viedään hyväksyttäväksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeen ja rehtorille.

Lisäinformaatiota opetuksen keskeisistä painotuksista esitetään kansainvälisyys ja yrittäjyys – merkinnöillä (Kv ja Y) kaikissa tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Y- merkitään niihin sisältöihin, jotka tutkinnon perusteiden mukaan sisältää yrittäjyyttä. Kv – merkitään samalla periaatteella niihin sisältöihin, jotka tukevat kansainvälisyysosaamista, tavoitteena kotikansainvälisyyden edistäminen. Ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien integrointi ilmaistaan (ig) -merkinnällä.

Lukuvuosi 2015–2016 voidaan nyt aloittaa hyvillä mielin. Suunnitelmat opetuksen toteutukseen ja arviointiin ovat olemassa. Kuten rehtori Kirsti Kosonen näyttötoimikunnan kokouksessa totesi, on tulevan lukuvuoden aikana hyvä miettiä jaksokohtaisesti, miten toteutussuunnitelman laatimisessa on onnistuttu. Parannuksia tehdään sitten tarpeen mukaan.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille!

 

Apua arvioinnin oppaasta

Opetushallitus on julkaissut pitkään odotetun arvioinnin oppaan.

Päivitetyssä oppaassa on esitetty selkeästi lukion opintojen ja oppiaineiden tunnustaminen. Sen sijaan tulevien yhteisten tutkinnon osien arvioinnista päättäminen jätti edelleen ilmaan kysymyksiä.  Erityisesti mietityttää koko tutkinnon osan arvosanan antamisen prosessi. Tutkinnon osa voi sisältää osaamisvaatimuksiltaan hyvinkin erilaisia osa-alueita.

Osaamisen tunnustaminen on tärkeässä roolissa tutkintojen uudistuksen siirtymävaiheessa. Kaikki opiskelijat siirtyvät noudattamaan 1.8.2015 voimaan tulevia perusteita. Tällä hetkellä 2008 – 2010 perusteiden mukaisesti toteutettu osaaminen tulee tunnustaa jo suoritettujen opintojen ja uusien perusteiden tutkinnon osien vastaavuutta vertailemalla. Tähän kannattaa oppaan mukaan hyödyntää toisen ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tunnustamisesta annettuja ohjeita.

Oli hienoa huomata, että ”kentän ääntä” on kuultu oppaan tekemisessä. Opetushallituksen koulutuksessa, 13.2.2015 Jyväskylässä, otimme kantaa oppimisen arviointia koskeviin ohjeisiin. Nyt oppaassa ilmaistaan selkeästi, ettei oppimisesta ja sen arvioinnista anneta arvosanaa (Arvioinnin opas, s.47).

Oppaaseen jäädään heti odottamaan päivitystä, sillä opas alkaa seuraavasti:
Huom! Hallituksen esityksen HE 211/2014 käsittelyssä voi tulla vielä muutoksia yliviivattuihin kohtiin.

Arvioinnin opas, verkkojulkaisu.

 

Työpaikkaohjaajat kohtaavat sosiaalisessa mediassa – työelämäyhteistyö todeksi!

Useissa oppilaitoksen kehittämis-, arviointi ja koulutuspäivissä on peräänkuulutettu työelämäyhteistyön merkittävyyttä koulutuksen toteuttamisessa ja uudistamisessa.

Omassa työssäni työelämäyhteistyö on toteutunut työssäoppimisen ohjaamisen ohessa luontevasti ja vuorovaikutteisesti. Opettajana olen saanut seurata nuorekkaita ohjaamismalleja sekä pitkäjänteistä työtä nuoren ammattiin kasvun aikana useiden vuosien aikana.

 Kuinka saan hyvät käytänteet, tiedon ja taidon jaetuksi?

 Kuinka hyvästä mallista kasvaa vielä parempi?

Nämä ajatukset lähtökohtana perustin syksyllä 2014 FB – ryhmän  Hotelli- ja ravintola ja cateringalan työpaikkaohjaajille. Kutsuin suljettuun ryhmääni monipuolisen kattauksen ammattialamme työelämän edustajia.

Ryhmässä jäseninä on keittiöesimiehiä, ravintolapäälliköitä, palveluvastaavia, kokkeja,  tarjoilijoita, Jamkissa opintoja suorittavia opettajia. Ryhmän jäsenmäärä on 25.

Toiminnan tavoitteena on edistää työpaikkaohjaajien jaksamista opiskelijan ohjaustilanteessa, sekä kehittää opetustoimintaa vuorovaikutteisemmaksi työelämän kanssa.

TopSome-ryhmän Fb -toiminta käynnistyi esittelyllä, jäsenet nostivat seinälle oman näköisensä CV:n ja kertoivat sanoin ja kuvin itsestään. Ryhmäkeskusteluaiheina ovat olleet mm. ohjaukseen, arviointiin, pelisääntöihin, jaksamiseen liittyviä aiheita.

5.11.2014 vietimme ensimmäisen ryhmätapaamisen.  Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin ja siten helpottaa sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun käynnistymistä. Illan aikana pohdittiin mm. mitkä ovat yhteisiä ohjaukseen liittyviä asioita, joista halutaan keskustella, millaisia ohjaustilanteita työssä tulee eteen ja mikä merkitys työtiimillä on jaksamisessa. Opiskelijan kohtaamisen haasteet nousivat myös keskustelun sisällöksi. Ja tietenkin suunniteltiin seuraavan Kasvokkain-illan sisältöä.

Me ollaan Me toiminta syvenee!

Tapaamisen jälkeen keskustelu on jatkunut TopSome ryhmässä vilkkaana. Työpaikkaohjaajat ovat ottaneet kantaa opiskelijamääriin työpaikoilla sekä kommentoineet työn alla olevaa tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa. Lisäksi on jaettu hyviä käytäntöjä onnistumisista ohjaustilanteista, kannustettu jaksamisessa, pohdittu sanallisen ja numeerisen arvioinnin merkitystä. Myös oman työpäivän kuvaaminen on ollut aiheena.

Fb-ryhmän etuna on oikea-aikainen keskusteluyhteys, joka liittyy esim. myöhästelyihin, käyttäytymiseen, oppimisen varmistamiseen jne. Top-Some malli on mahdollistanut kysymyksiin vastaamisen, ohjaamisen ja kokemusten jakamisen työssäoppimisprosessin eri vaiheissa tehokkaasti.

Jo nyt kolmen kuukauden kokemuksella tiedän, että tämä ryhmä toimii! Keskustelu on vilkasta, ryhmä jakaa tietoja toivotusti, ryhmä kannustaa ja osaa olla kriittinen. Ryhmän jäsenet ovat löytäneet oman tavan toimia porukassa. Osa jäsenistä seuraa toimintaa taustalta, mutta saa siten hyviä vinkkejä opiskelijan ohjaamiseen. Ryhmä jatkaa keskustelua ja tekee ns. uutta pintaa ohjauksen käytänteisiin.  Maaliskuussa tapaamme kasvokkain yhteisesti sovitun teeman parissa.

Meillä on upeita työpaikkaohjaajia, joiden kanssa on luontevaa tehdä työtä tulevaisuuteen suuntautuvassa koulutuksessa!

 

 

Yksilöllisiä opintopolkuja

Jyväskylän ammattiopistossa on jälleen toteutettu Valinnaisjakso, jossa suoritettiin toiminnallisesti eli tekemällä oppien Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisia opintoja (Atto-valinnaiset). Opintoja oli mahdollista suorittaa kaiken kaikkiaan viisi opintoviikkoa, joista 4 ov oli Atto-valinnaisia ja 1 ov Vapaasti valittavia tutkinnon osia. Pienessä joukossa ryhmähenki muodostui vahvaksi, sosiaaliset taidot kehittyivät, opittiin vastuun kantamisen merkitystä sekä koettiin itsensä voittamisen ja onnistumisen tunteita. Valinnaisjakson aikana käytiin metsäretkellä, jolla liikuttiin erilaisissa maastoissa, opittiin tunnistamaan sieniä, maisteltiin karpaloita ja tunnelmoitiin tulen äärellä. Elokuvista, videoista, kolumneista ja taiteesta harjaannuttiin esittämään mielipiteitä ja kritiikkiä. Työnhakutaidot karttuivat työhaastatteluharjoituksilla, omien vahvuuksien etsimisellä ja ammattiin valmistumisen jälkeisen palveluverkostoon tutustumisella.  Liikelounaan järjestämiseen ja vieraana olemiseen tarjoilijaopiskelijat järjestivät meille toiminnallisen päivän. Saimme harjoitelle lounasasioita kattausharjoituksesta lähtien ja opimme mm., missä vaiheessa liikelounaalla voi ottaa tietokoneen tai tabletin esille, jos sitä tarvitaan. Päivä huipentui pöytiin tarjoillun kolmen aterian liikelounaan nauttimiseen. Lounasta nauttiessa harjaannuimme small talk-keskustelutaidoissa. Juhlistimme Valinnaisjakson onnistumisia erityismaininnoin ja diplomein. Jokainen varmisti ja vauhditti valmistumistaan osallistuessaan jaksolle ja yksi opiskelija valmistui välittömästi jakson jälkeen. Myös tätä arvokasta asiaa juhlistimme liikelounaan yhteydessä.

Opiskelijoiden palaute Valinnaisjaksosta oli positiivista. Atto-valinnaiset saatiin suoritettua intensiivisesti, toiminnallisesti ja monipuolisesti. Käytössä oli ns. kotiluokka koko jakson ajan, josta jalkauduttiin lähes päivittäin erilaisiin oppimisympäristöihin. Myös ryhmän pieni koko ja mukava ryhmähenki saivat kiitosta.

Valinnaisjaksoa on kehitetty ja toteutettu yhteistyössä hanketoiminnan ja Yhteisten aineiden yksikön kanssa. Jakso toteutetaan myös keväällä 2015 työjärjestysjaksossa viisi, mikäli tarvetta ilmenee.

 IMG_0121IMG_0141Kattaus

OPH_logo

Pallo on nyt meillä

Opetushallitus  sai päätökseen yhden vaiheen tutkintouudistuksesta. Kaikkien  ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset on uudistettu vastaamaan lokakuussa vahvistettuja säädösmuutoksia.

Nyt uudistusten toimeenpano on oppilaitosten vastuulla.

Erityisesti odotimme Opetushallitukselta siirtymävaiheen ohjeita, koska sekä jatkavat että uudet opiskelijat siirtyvät opiskelemaan uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten mukaan 1.8.2015 alkaen. Oppilaitoksessa nyt sisällä olevien opiskelijoiden yhteisten tutkinnon osien muutokset kesken opiskelun vaatii yhteistä pohdintaa ja ohjeistusta oppilaitoksessa.

Erityisesti tulee pohtia uudet pakolliset tutkinnon osat Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp, Työelämätaidot 1 osp, Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp.  Opiskelijan tulee suorittaa ne! Samoin on pohdittava, miten toimitaan niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat edellisen lain mukaisesti päättäneet olla suorittamatta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto opintoja sekä taide- ja kulttuuri opintoja. Vapaasti valittaviin on voinut osaamisen tunnustamisella sijoittaa esim.  harrastustoimintaa. Nyt vapaasti valittavien osaamisen tulee vastata  opintojen ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.   Opinnäytetyökään ei kuulu enää erillisenä uusiin tutkinnon perusteisiin. Tämän asian tiedottaminen jo aloittaneille opiskelijoille saattaa aiheuttaa kyseenalaistamista sen tekemisen merkityksestä. Vastauksia, pelisääntöjä ja tiedottamista tulee pohtia.

Opetushallituksen siirtymävaiheen ohjeet löytyvät Opetushallituksen sivulta muista määräyksistä, Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetushallitus on myös luvannut tukea oppilaitoksia siirtymävaiheen yli, kiitos siitä.

 

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo