Aihearkisto: Yleinen

Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off

Ammatillisen koulutuksen reformissa peräänkuulutetaan uudenlaisia tapoja kouluttaa ja kouluttautua. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista pyritään edistämään luomalla uusia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja. Opiskelijoiden osaamisen laatu tullaan varmistamaan entistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa, mikä edellyttää työpaikkaohjaajien kouluttamista opiskelijan tavoitteisiin, ohjaukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutus on useimmille opettajille vielä uusi asia. Joillakin aloilla sen toteuttamiseen on jo pitkät perinteet ja toimivat mallit, mutta alojen välillä on edelleen suuria eroja.

Jyväskylän ammattiopistossa toteutettiin opettajille Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off. Koulutuksessa opettajat keskustelivat ja saivat mallin jo kokemusta omaavan opettajan, Seija Pesosen, tavasta markkinoida, suunnitella ja toteuttaa henkilökohtaistettu työpaikkaohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli antaa työssäoppimista ohjaavalle opettajalle valmiudet käynnistää omat henkilökohtaistetut työpaikkaohjaajakoulutukset.

Koulutusten teemat:

•Työpaikkaohjaajan sitouttaminen; osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaistaminen
•Henkilökohtaistetun koulutuksen etenemisen vaiheet; ohjaus ja oppimisen varmistaminen
•Arviointiosaamisen tukeminen; osaamisen arviointi ja koulutuksen dokumentointi.

Koulutuksesta saadun palautteen perusteella tällaiselle pienryhmäkoulutukselle on tarvetta. Se antaa opettajalle varmuutta ja uskallusta käynnistää omat henkilökohtaistetut opiskelijan työssäoppimisen yhteydessä toteutettavat koulutukset. Pohdittavaksi kokeilusta jäi toteutetaanko koulutukset alakohtaisina, jolloin kaikkien saman alan työssäoppimista ohjaavien opettajien käytännöt yhtenäistyvät. Toisaalta monialaisessa ryhmässä voidaan lisätä alojen välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

Parasta palautetta ovat olleet opettajat, jotka koulutusten jälkeen rohkeasti käynnistivät omat työpaikkaohjaajakoulutuksensa.

 

OPH_logo

Lähtöruudussa opiskelija

Yksilöllisyys korostuu osaamisperusteisuudessa. Opiskelijalla tulee olla tänä päivänä mahdollisuus yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Yksilöllisyyden lisääntyessä opiskelijan tarve ohjaukseen kasvaa ja opettajan rooli ohjaajana korostuu.

Toisen asteen opiskelijat ovat omassa ammatillisessa kasvussaan hyvin erilaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden tuen tarve opintojensa suunnittelussa ja etenemisessä vaihtelee. Yksilöllisten ratkaisujen suunnittelu opiskelijoille edellyttää ohjaavalta henkilöstöltä tutkinnon perusteiden hallintaa ja sen antamien mahdollisuuksien rohkeaa, opiskelijakohtaista soveltamista. Opiskelijoista toiset etenevät tavoitteellisesti, määrätietoisesti ja nopeasti. Toisilla määränpään löytäminen ja sinne vievä tie vaatii enemmän pohdintaa ja aikaa. Omat tavoitteet ja ohjaajan kansa yhdessä tehdyt suunnitelmat (HOPS) motivoivat ja vievät opiskelijaa eteenpäin.

Osaamisperusteisuus edellyttää myös ohjauksen suunnittelua ja järjestämistä uusilla tavoilla. Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen monipuolistaa oppimisympäristöjä ja -menetelmiä jotka kehittyvät huimaa vauhtia.  Verkossa, työpaikalla, työsalissa tai kv-vaihdossa toteutettavan opetuksen lisäksi on mietittävä, miten ohjauksella tuetaan oppimisympäristön valintaa. Millaista ohjausta on saatavilla? Millaisia välineitä on mahdollista käyttää?  Miten ohjaus dokumentoidaan?

Tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa olemme miettineet, mitä opiskelija osaa yksittäisen tutkinnon osan suoritettuaan.  Nyt pitää hetkeksi pysähtyä myös sen kysymyksen ääreen, miten opiskelijoiden ohjaus muuttuu.  Miten ohjauksella mahdollistetaan osaamisperusteisuuden edellyttämä yksilöllisyys ja joustavuus?

AO opiskelija_kuva

OSTU käyttöön

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opetushallitus on ohjeistanut osaamisen tunnustamisen periaatteet määräyksessään (dnro 93/011/2014) ja kesän aikana ilmestyneessä arvioinnin oppaassa.  Koulutuksen ulkopuolella toteutuneen oppimisen ja osaamisen kertymisen, ns. arkioppimisen ja työssä hankitun osaamisen selvittäminen (tunnistaminen) sen sijaan vaatii vielä harjoitusta. Miten selvitetään uusien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista tai jatkavan opiskelijan kesän aikana hankkimaa osaamista.

Yksi tapa osaamisen tunnistamiseen on aktivoida opiskelija itse pohtimaan omaa osaamistaan. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita itsearviointiin. Ohjataan opiskelijaa vertaamaan hankkimaansa osaamista tutkinnon tai tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Havainnoidessaan ja kuvatessaan ohjaajalleen omaa osaamistaan, opiskelija ottaa haltuun myös alan ammattitaitovaatimuksia. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä alan ammattitaidon saavuttaakseen.

Oman osaamisen tiedostamisen taito, reflektointi, ja sen kehittyminen ei ole itsestään selvyys. Opiskelija tarvitsee pohdintansa tueksi keskustelukumppanin, joka ohjaa ja erityisesti avaa tutkinnon perusteita ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijan kanssa käyty keskustelu on hyvä pohja opettajalle tehdä sitten arviointipäätös opiskelijan kuvaaman osaamisen kattavuudesta, vaikeusasteesta ja merkittävyydestä koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnistaminen on läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa korostuu ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiessaan erittelemään koulutuksen, työkokemuksen ja harrastustensa kautta hankkimaansa osaamista, opiskelija vahvistaa omaa itsetuntemustaan. Kilpailu työpaikoista on kova. Omat vahvuutensa tunnistava nuori saa hyvät lähtökohdat työhaastatteluun pystyessään erittelemään saavuttamaansa osaamista.

portaat

 

Taas toimeen tartutaan

Lukuvuosi 2015–2016 käynnistyy uusin haastein. Ammatillista peruskoulutusta koskevia säädöksiä on 1.8.2015 alkaen uudistettu ja nyt on vuorossa toimeenpanovaihe.

Onneksi Opetushallitus on päivittänyt muutosten tueksi kesän aikana oppaita ja ohjeita voimaan tulleiden säädös- ja määräysmuutosten pohjalta.

  • Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas
  • Arvioinnin opas (päivitetty 9.7.2015)
  • Todistusmallit 2015;  Ammatilliset perustutkinnot ja valmentavat koulutukset -ohje 03/012/2015 (muuttaa 11.5.2015 annettua ohjetta)
  • Osaamisen hankkiminen työpaikalla ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas

Oppaat löytyvät suoraan Opetushallituksen Ampe-sivustolta.

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.

Joshua J. Marine – 

Opetussuunnitelmat kehittyivät

Jyväskylän näyttötoimikunta sai päätökseen opetussuunnitelmien hyväksymisen ammattiosaamisen näyttöjen osalta 19.5.2015 kokouksessaan.  Kevään aikana hyväksyttiin tutkintokohtainen opetussuunnitelmien yhteinen osa sekä kaikkien perustutkintojen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Lisäksi hyväksyttiin kaikille yhteisten valinnaisten opetussuunnitelmat sekä paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

Opetussuunnitelmaprosessi on ollut monivaiheinen, mutta työn käynnistäminen ennakoidusti jo syksyllä 2013 kannatti. Ennakointityö sisälsi tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arvioinnin suhteessa muuttuviin säädöksiin. Kehitettävät osa-alueet esitettiin aikataulutetun toimintasuunnitelman muodossa oppilaitoksen johdolle ja työ käynnistettiin alakohtaisten vastuuhenkilöiden johdolla. Yksiköissä alakohtaista opetussuunnitelmatyötä on tuettu tutoroinnilla.

Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman esittämiseen laadittiin yksi yhtenäinen esitystapa, jonka toimivuutta arvioitiin ja parannettiin työn edetessä. Tutkintokohtaisia toteutussuunnitelmia laadittaessa oppilaitoksessa on käyty hyvää keskustelua opetuksen sisällöistä ja teemoista, toteuttamisen kuvaamisen tarkkuudesta, tutkinnon osien tavoitteiden edellyttämistä oppimisympäristöistä sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja merkitsemisestä.

Kaikkia tutkintoja koskevista valinnaisista tutkinnon osista päätettiin tehdä yhdet yhteiset opetussuunnitelmat. Paikallisille tutkinnon osille laadittiin oppilaitoksessa ohjeistus, joka edellyttää, että paikallista tutkinnon osaa puoltaa työpaikka/organisaatio, jonka ammattitaitovaatimuksiin tutkinnon osa tuottaa osaamista. Esitys paikallinen tutkinnon osan laatimisesta tulee jatkossa hyväksyttää oppilaitoksessa ennen kuin se muokataan opetussuunnitelmaksi ja viedään hyväksyttäväksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeen ja rehtorille.

Lisäinformaatiota opetuksen keskeisistä painotuksista esitetään kansainvälisyys ja yrittäjyys – merkinnöillä (Kv ja Y) kaikissa tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Y- merkitään niihin sisältöihin, jotka tutkinnon perusteiden mukaan sisältää yrittäjyyttä. Kv – merkitään samalla periaatteella niihin sisältöihin, jotka tukevat kansainvälisyysosaamista, tavoitteena kotikansainvälisyyden edistäminen. Ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien integrointi ilmaistaan (ig) -merkinnällä.

Lukuvuosi 2015–2016 voidaan nyt aloittaa hyvillä mielin. Suunnitelmat opetuksen toteutukseen ja arviointiin ovat olemassa. Kuten rehtori Kirsti Kosonen näyttötoimikunnan kokouksessa totesi, on tulevan lukuvuoden aikana hyvä miettiä jaksokohtaisesti, miten toteutussuunnitelman laatimisessa on onnistuttu. Parannuksia tehdään sitten tarpeen mukaan.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille!

 

Apua arvioinnin oppaasta

Opetushallitus on julkaissut pitkään odotetun arvioinnin oppaan.

Päivitetyssä oppaassa on esitetty selkeästi lukion opintojen ja oppiaineiden tunnustaminen. Sen sijaan tulevien yhteisten tutkinnon osien arvioinnista päättäminen jätti edelleen ilmaan kysymyksiä.  Erityisesti mietityttää koko tutkinnon osan arvosanan antamisen prosessi. Tutkinnon osa voi sisältää osaamisvaatimuksiltaan hyvinkin erilaisia osa-alueita.

Osaamisen tunnustaminen on tärkeässä roolissa tutkintojen uudistuksen siirtymävaiheessa. Kaikki opiskelijat siirtyvät noudattamaan 1.8.2015 voimaan tulevia perusteita. Tällä hetkellä 2008 – 2010 perusteiden mukaisesti toteutettu osaaminen tulee tunnustaa jo suoritettujen opintojen ja uusien perusteiden tutkinnon osien vastaavuutta vertailemalla. Tähän kannattaa oppaan mukaan hyödyntää toisen ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tunnustamisesta annettuja ohjeita.

Oli hienoa huomata, että ”kentän ääntä” on kuultu oppaan tekemisessä. Opetushallituksen koulutuksessa, 13.2.2015 Jyväskylässä, otimme kantaa oppimisen arviointia koskeviin ohjeisiin. Nyt oppaassa ilmaistaan selkeästi, ettei oppimisesta ja sen arvioinnista anneta arvosanaa (Arvioinnin opas, s.47).

Oppaaseen jäädään heti odottamaan päivitystä, sillä opas alkaa seuraavasti:
Huom! Hallituksen esityksen HE 211/2014 käsittelyssä voi tulla vielä muutoksia yliviivattuihin kohtiin.

Arvioinnin opas, verkkojulkaisu.

 

Pallo on nyt meillä

Opetushallitus  sai päätökseen yhden vaiheen tutkintouudistuksesta. Kaikkien  ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset on uudistettu vastaamaan lokakuussa vahvistettuja säädösmuutoksia.

Nyt uudistusten toimeenpano on oppilaitosten vastuulla.

Erityisesti odotimme Opetushallitukselta siirtymävaiheen ohjeita, koska sekä jatkavat että uudet opiskelijat siirtyvät opiskelemaan uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten mukaan 1.8.2015 alkaen. Oppilaitoksessa nyt sisällä olevien opiskelijoiden yhteisten tutkinnon osien muutokset kesken opiskelun vaatii yhteistä pohdintaa ja ohjeistusta oppilaitoksessa.

Erityisesti tulee pohtia uudet pakolliset tutkinnon osat Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp, Työelämätaidot 1 osp, Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp.  Opiskelijan tulee suorittaa ne! Samoin on pohdittava, miten toimitaan niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat edellisen lain mukaisesti päättäneet olla suorittamatta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto opintoja sekä taide- ja kulttuuri opintoja. Vapaasti valittaviin on voinut osaamisen tunnustamisella sijoittaa esim.  harrastustoimintaa. Nyt vapaasti valittavien osaamisen tulee vastata  opintojen ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.   Opinnäytetyökään ei kuulu enää erillisenä uusiin tutkinnon perusteisiin. Tämän asian tiedottaminen jo aloittaneille opiskelijoille saattaa aiheuttaa kyseenalaistamista sen tekemisen merkityksestä. Vastauksia, pelisääntöjä ja tiedottamista tulee pohtia.

Opetushallituksen siirtymävaiheen ohjeet löytyvät Opetushallituksen sivulta muista määräyksistä, Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetushallitus on myös luvannut tukea oppilaitoksia siirtymävaiheen yli, kiitos siitä.

 

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo

 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo

Jyväskylän näyttötoimikunta

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii kaksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielintä, Jyväskylän ja Jämsän näyttötoimikunta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on nimennyt näyttötoimikuntien tehtäväksi lain  edellyttämät tehtävät  ( L601/2005 ja A603/2005).

Jyväskylän näyttötoimikunta on ollut kiinteästi mukana oppilaitoksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi näyttötoimikunta osallistui kevään 2014 aikana Jyväskylän ammattiopiston sisäisiin auditointeihin sekä 6.5.2014 Opetushallituksen toteuttamaan pintakäsittelyalan ulkoiseen auditointiin. Verkostoyhteistyö eSedun, Sakky:n, Salpauksen ja Samiedun toimielinten kanssa oli aktiivista.

Pintakäsittelyn auditointiin liittyvässä palautteessa myös näyttötoimikunta sai kannustusta ja kehittämisehdotuksia toimintaansa. Auditointipalautteessa todetaan, että Jyväskylän näyttötoimikunnan, työ on
– hyvin suunniteltua (toimintasuunnitelma, joka pohjautuu edelliseen toimikauteen kohdistuneeseen itsearviointiin.)
– on laatinut erillisen valvontatehtävää koskevan suunnitelman
– hoitaa lakisääteisen tehtävän erittäin hyvin
– painotetaan erityisesti työelämälähtöisyyttä näyttöjen toteuttamisessa  ja  näyttötoimikunta on asettanut konkreettisen tavoitteen työpaikalla toteuttavien näyttöjen osuudelle
– seuraa asetettujen tavoitteiden ja hyväksyttyjen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien toteutumista (arviointikeskustelun osallistuneista, arvosanoista päättäneistä sekä arvioijia koskevia tietoja)
– hyödyntää käytössä olevaa koulutuksen järjestäjän tuottamaa arviointi- ja palautetietoa ja käsittelee myös kansallisten oppimistulosten arviointien tuottamat tulokset
– osallistuu koulutuksen järjestäjän sisäisiin auditointeihin
– arvioi ja kehittää omaa toimintaansa tekemällä toimikausittain itsearvioinnin
– verkostoituminen on parantanut toisilta oppimista. Verkostossa on käsitelty näyttöjen toteuttamisen alueellisia haasteita sekä suunniteltu paikallisten tutkinnon osien toteuttamista.

Auditointiryhmä nimeää Jyväskylän näyttötoimikunnalle seuraavat kehittämiskohteet:
– Valvontatehtävän korostamisen rinnalla näyttötoimikunnan tulisi vahvistaa omaa kehittäjän rooliaan.
– Toiminta on jäänyt vielä etäiseksi Jyväskylän ammattiopiston opettajille. Toiminnan on koettu olevan jopa kontrolloivaa, jolloin linjauksiin on ollut vaikea sitoutua.
-Tärkeää on kehittää yhteistyötä johdon ja opettajien kanssa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi voi perustaa koulutuksen järjestäjän ja toimikunnan yhteisiä keskustelu- ja kehittämisfoorumeita ja toteuttaa esimerkiksi työpajoja toiminnan kehittämiseksi ja linjauksiin sitouttamiseksi.

Näyttötoimikunnan toimikausi 2012-2014 päättyy vuoden lopussa.  Auditointiryhmän nimeämät kehittämiskohteet on käsitelty nykyisessä ja tullaan käsittelemään  tulevan näyttötoimikunnan  toiminnan aloitusvaiheessa. Niistä on hyvä lähteä suunnittelemaan toimikauden 2015-2017 toimintaa.