Aihearkisto: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Varmistetaan laatu

Vastuu koulutuksen ja tutkintojen laadusta tulee olemaan entistä enemmän koulutuksen järjestäjällä. Millä keinoilla laatu varmistetaan opetushenkilöstön ja koulutuksen järjestäjän toimesta tai valtakunnallisesti?

Uuden lain mukaan koulutuksenjärjestäjän ei tarvitse laatia opetussuunnitelmaa. Sen tilalla koulutuksenjärjestäjällä tulee olla suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta joko tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Suunnitelman tulee olla osa koulutuksenjärjestäjän laadunhallintajärjestelmää.

Opiskelijoiden osaamisen laatu varmistetaan noudattamalla valtakunnallisesti määriteltyjä tutkinnon perusteita. Perusteet on määräys, joka sisältää valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit, joihin opiskelijan osaamista verrataan. Tutkinnon perusteet löytyvät ajantasaisina ePerusteista. Opiskelijalle laaditaan tutkinnon perusteita noudattaen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen rakentamista. Opiskelijakohtaisessa suunnitelmassa sovitaan osaamisen hankkimistavoista, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta.

Opettajan tehtävänä on varmistaa kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen.  Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen osoitetaan näytöillä työpaikalla, osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Osaamisen arvioijilla tulee aina olla riittävä ammatillinen osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin ja erityisesti siihen tutkinnon osaan, jota arvioidaan sekä riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla. Koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

Omaan arviointiinsa tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus pyytää arvioijilta osaamisen arvioinnin tarkistamista. Tarkistaminen tulee pyytää kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen tähän tarkistuspäätökseen, hän voi vielä pyytää oikaisua Opetushallituksen alaisuudessa toimivalta asianomaisen alan työelämätoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa.

Arvioinnin oikaisukäsittelyjen lisäksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat tulevat osallistumaan näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen myös muilla tavoin. Millä toimenpiteillä ja menetelmillä tieto kerätään ja miten sitä hyödynnetään, on vielä kehittämisasteella, kuten moni muukin uuden lainsäädännön konkreettinen toteutus.

Rahoitus määräytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin tulosten, vaikuttavuuden ja laadun perusteella, joten siihen meidän jokaisen kannattaa omalta osaltamme satsata.

 

Koulutussopimus, ehdotus tiivistettynä

Osana ammatillisen koulutuksen reformia on valmistunut selvitys koulutussopimusmallista. Selvityksessä ehdotetaan ammatillisessa koulutuksessa otettavaksi käyttöön koulutussopimus, joka soveltuu lähtökohtaisesti kaikille ammatillisen koulutuksen tutkinto ja ei-tutkintotavoitteisille opiskelijoille. Koulutussopimuksella sovittaisiin kaikesta ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla sen laajuudesta, tavoitteista ja pituudesta riippumatta. Oppisopimuksella sovittaisiin, jos oppiminen tapahtuu työsuhteessa. Jatkossa voimme unohtaa siis käsitteen nuoret ja aikuiset. Meillä on opiskelijoita.

Malissa korostetaan entistä enemmän opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutussopimuksessa vastuuhenkilöt, työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija, suunnittelevat sopimuksessa tutkinnon osittain opiskelijan oppimisen tavoitteet, ohjauksen ja aikataulun. Kokonaisuus tulee suunnitella yhä enemmän työpaikan ja opiskelijan tarpeiden pohjalta ja ehdotuksessa korostetaan entistä vahvemmin työpaikan edustajan suunnitteluun osallistamista. Tämä koetaan välttämättömäksi, koska koulutussopimuksessa sovitaan opiskelijan tavoitteista lähtien konkreettisesti, mitä tehtäviä opiskelijan on tarkoitus työpaikalla suorittaa.

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevat tiedot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppimista voidaan edelleen täydentää oppilaitoksessa, verkossa ja muissa ympäristöissä. Opettajan tehtävä olisi edelleen yhteen sovittaa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja muissa ympäristöissä (esim. oppilaitos ja verkko) tapahtuva oppiminen.

Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan jatkossakin ensisijaisesti työpaikoilla ja arviointiin tulee osallistua vastuullinen opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Opettajalla on edelleen suuri vastuu myös vastata osaamisen arvioinnista oikea-aikaisesti niin, että opiskelijalla on tarpeeksi aikaa oppia ja toisaalta niin, ettei opiskeluaika turhaan pitkity. Haasteellista arvioinnissa tulee varmasti olemaan oppimisen varmistaminen. Lisähaasteeksi on asetettu, että yhteisten tutkinnon osien pakolliset osaamistavoitteet ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaaminen tulisi sisällyttää ja arvioida ammatillisten tutkinnon osien näyttöjen yhteydessä.

Koulutuksen järjestäjällä on vastuu kokonaisuudesta, opiskelijan oppimisen ohjaamisesta ja varmistamisesta sekä työpaikan tukemisesta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua tulee kehittää valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjän toiminnassa sekä opiskelijan näkökulmasta. Nyt on siis aika arvioida työelämän edustajille suunnattuja koulutuksia ja niiden sisältöjä. Ehdotuksen mukaan on myös hyvä varautua siihen, että enenevässä määrin opettajaa tarvitaan työpaikalla ohjaamassa myös työpaikkaohjaajaa.

Ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta

OPH_logo

Koulutussopimuksesta jatkoselvitys

Koulutussopimusmalli on puhuttanut ammatillisen koulutuksen toimijoita koko alkuvuoden. Sen tavoitteena on viedä koulutusta vieläkin käytännönläheisempään suuntaan.  Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimeämät selvitysmiehet saivat vuoden alussa aikaa ensiksi helmikuun loppuun. Ehdotukseen tuli sisällyttää kuvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen järjestämisestä sekä opintososiaalisista etuuksista ja rahoituksesta, vastuista ja työnjaosta.

Nyt OKM teettää selvitysmiehillä vielä jatkoselvityksen, jonka tulee valmistua 12.4.2016 mennessä.

Uutena asiana jatkoselvitykseen on nostettu yhteiset tutkinnon osat. Selvityksessä tulee arvioida, miten ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet on mahdollista saavuttaa koulutussopimusmallissa.

Koulutussopimuksen tulee edelleen kuvata eri osapuolten työnjako työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Nyt oppimisympäristöihin on käsitteinä lisätty myös oppilaitosten työmaat ja työpajat.

Mielenkiinto ja odotukset tätä selvitystä kohtaan ovat siis vain lisääntyneet.

http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2016/03/Koulutussopimusmalli.html

Oppimisympäristön ja laadun varmistaminen ulkoisen auditoinnin avulla

Jyväskylän ammattiopiston Painossa toteutettiin pilottina työelämän edustajan toteuttama ulkoinen auditointi. Arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa oppimisympäristön soveltuvuus ammattiosaamisen näyttöön. Auditoitavana tutkinnon osana oli Graafinen tuotantotoiminta (25 osp), mikä on painoviestinnän perustutkinnon pakollinen tutkinnon osa sekä ulkoasun toteutuksen että painotekniikan osaamisaloille.

Työelämän edustaja, auditoija, arvioi päivän aikana oppimisympäristöä sekä opiskelijoiden näyttöä havainnoimalla ja haastattelemalla opiskelijoita. Opettaja oli perehdyttänyt työelämän arvioijan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä näyttöympäristöön. Arvioija teki omiin huomioihinsa perustuvat muistiinpanot auditointitilaisuudessa.

Auditoinnin jälkeen pidetty yhteinen keskustelu koulutuspäällikön, opettajan ja auditoijan kesken sujui rakentavassa hengessä. Erityisesti todettiin, että työelämälähtöisen oppimisympäristön vaatimukset ja alan toimintatavat tulee olla osa opetusta jo oppilaitoksessa. Työturvallisuus, kestävä kehitys ja laatu ovat osa kaikkien tutkintojen ja toimialojen toimintaa. Niiden avaaminen ja konkreettinen näkyminen osana opiskelijoiden päivittäistä työtä tulee varmistaa.

OPH_logo

Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off

Ammatillisen koulutuksen reformissa peräänkuulutetaan uudenlaisia tapoja kouluttaa ja kouluttautua. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista pyritään edistämään luomalla uusia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja. Opiskelijoiden osaamisen laatu tullaan varmistamaan entistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa, mikä edellyttää työpaikkaohjaajien kouluttamista opiskelijan tavoitteisiin, ohjaukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutus on useimmille opettajille vielä uusi asia. Joillakin aloilla sen toteuttamiseen on jo pitkät perinteet ja toimivat mallit, mutta alojen välillä on edelleen suuria eroja.

Jyväskylän ammattiopistossa toteutettiin opettajille Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off. Koulutuksessa opettajat keskustelivat ja saivat mallin jo kokemusta omaavan opettajan, Seija Pesosen, tavasta markkinoida, suunnitella ja toteuttaa henkilökohtaistettu työpaikkaohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli antaa työssäoppimista ohjaavalle opettajalle valmiudet käynnistää omat henkilökohtaistetut työpaikkaohjaajakoulutukset.

Koulutusten teemat:

•Työpaikkaohjaajan sitouttaminen; osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaistaminen
•Henkilökohtaistetun koulutuksen etenemisen vaiheet; ohjaus ja oppimisen varmistaminen
•Arviointiosaamisen tukeminen; osaamisen arviointi ja koulutuksen dokumentointi.

Koulutuksesta saadun palautteen perusteella tällaiselle pienryhmäkoulutukselle on tarvetta. Se antaa opettajalle varmuutta ja uskallusta käynnistää omat henkilökohtaistetut opiskelijan työssäoppimisen yhteydessä toteutettavat koulutukset. Pohdittavaksi kokeilusta jäi toteutetaanko koulutukset alakohtaisina, jolloin kaikkien saman alan työssäoppimista ohjaavien opettajien käytännöt yhtenäistyvät. Toisaalta monialaisessa ryhmässä voidaan lisätä alojen välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

Parasta palautetta ovat olleet opettajat, jotka koulutusten jälkeen rohkeasti käynnistivät omat työpaikkaohjaajakoulutuksensa.

 

OPH_logo

OSTU käyttöön

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opetushallitus on ohjeistanut osaamisen tunnustamisen periaatteet määräyksessään (dnro 93/011/2014) ja kesän aikana ilmestyneessä arvioinnin oppaassa.  Koulutuksen ulkopuolella toteutuneen oppimisen ja osaamisen kertymisen, ns. arkioppimisen ja työssä hankitun osaamisen selvittäminen (tunnistaminen) sen sijaan vaatii vielä harjoitusta. Miten selvitetään uusien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista tai jatkavan opiskelijan kesän aikana hankkimaa osaamista.

Yksi tapa osaamisen tunnistamiseen on aktivoida opiskelija itse pohtimaan omaa osaamistaan. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita itsearviointiin. Ohjataan opiskelijaa vertaamaan hankkimaansa osaamista tutkinnon tai tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Havainnoidessaan ja kuvatessaan ohjaajalleen omaa osaamistaan, opiskelija ottaa haltuun myös alan ammattitaitovaatimuksia. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä alan ammattitaidon saavuttaakseen.

Oman osaamisen tiedostamisen taito, reflektointi, ja sen kehittyminen ei ole itsestään selvyys. Opiskelija tarvitsee pohdintansa tueksi keskustelukumppanin, joka ohjaa ja erityisesti avaa tutkinnon perusteita ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijan kanssa käyty keskustelu on hyvä pohja opettajalle tehdä sitten arviointipäätös opiskelijan kuvaaman osaamisen kattavuudesta, vaikeusasteesta ja merkittävyydestä koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnistaminen on läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa korostuu ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiessaan erittelemään koulutuksen, työkokemuksen ja harrastustensa kautta hankkimaansa osaamista, opiskelija vahvistaa omaa itsetuntemustaan. Kilpailu työpaikoista on kova. Omat vahvuutensa tunnistava nuori saa hyvät lähtökohdat työhaastatteluun pystyessään erittelemään saavuttamaansa osaamista.

portaat

 

Taas toimeen tartutaan

Lukuvuosi 2015–2016 käynnistyy uusin haastein. Ammatillista peruskoulutusta koskevia säädöksiä on 1.8.2015 alkaen uudistettu ja nyt on vuorossa toimeenpanovaihe.

Onneksi Opetushallitus on päivittänyt muutosten tueksi kesän aikana oppaita ja ohjeita voimaan tulleiden säädös- ja määräysmuutosten pohjalta.

  • Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas
  • Arvioinnin opas (päivitetty 9.7.2015)
  • Todistusmallit 2015;  Ammatilliset perustutkinnot ja valmentavat koulutukset -ohje 03/012/2015 (muuttaa 11.5.2015 annettua ohjetta)
  • Osaamisen hankkiminen työpaikalla ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas

Oppaat löytyvät suoraan Opetushallituksen Ampe-sivustolta.

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.

Joshua J. Marine – 

Työpaikkaohjaajat kohtaavat sosiaalisessa mediassa – työelämäyhteistyö todeksi!

Useissa oppilaitoksen kehittämis-, arviointi ja koulutuspäivissä on peräänkuulutettu työelämäyhteistyön merkittävyyttä koulutuksen toteuttamisessa ja uudistamisessa.

Omassa työssäni työelämäyhteistyö on toteutunut työssäoppimisen ohjaamisen ohessa luontevasti ja vuorovaikutteisesti. Opettajana olen saanut seurata nuorekkaita ohjaamismalleja sekä pitkäjänteistä työtä nuoren ammattiin kasvun aikana useiden vuosien aikana.

 Kuinka saan hyvät käytänteet, tiedon ja taidon jaetuksi?

 Kuinka hyvästä mallista kasvaa vielä parempi?

Nämä ajatukset lähtökohtana perustin syksyllä 2014 FB – ryhmän  Hotelli- ja ravintola ja cateringalan työpaikkaohjaajille. Kutsuin suljettuun ryhmääni monipuolisen kattauksen ammattialamme työelämän edustajia.

Ryhmässä jäseninä on keittiöesimiehiä, ravintolapäälliköitä, palveluvastaavia, kokkeja,  tarjoilijoita, Jamkissa opintoja suorittavia opettajia. Ryhmän jäsenmäärä on 25.

Toiminnan tavoitteena on edistää työpaikkaohjaajien jaksamista opiskelijan ohjaustilanteessa, sekä kehittää opetustoimintaa vuorovaikutteisemmaksi työelämän kanssa.

TopSome-ryhmän Fb -toiminta käynnistyi esittelyllä, jäsenet nostivat seinälle oman näköisensä CV:n ja kertoivat sanoin ja kuvin itsestään. Ryhmäkeskusteluaiheina ovat olleet mm. ohjaukseen, arviointiin, pelisääntöihin, jaksamiseen liittyviä aiheita.

5.11.2014 vietimme ensimmäisen ryhmätapaamisen.  Tapaamisen tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin ja siten helpottaa sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun käynnistymistä. Illan aikana pohdittiin mm. mitkä ovat yhteisiä ohjaukseen liittyviä asioita, joista halutaan keskustella, millaisia ohjaustilanteita työssä tulee eteen ja mikä merkitys työtiimillä on jaksamisessa. Opiskelijan kohtaamisen haasteet nousivat myös keskustelun sisällöksi. Ja tietenkin suunniteltiin seuraavan Kasvokkain-illan sisältöä.

Me ollaan Me toiminta syvenee!

Tapaamisen jälkeen keskustelu on jatkunut TopSome ryhmässä vilkkaana. Työpaikkaohjaajat ovat ottaneet kantaa opiskelijamääriin työpaikoilla sekä kommentoineet työn alla olevaa tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa. Lisäksi on jaettu hyviä käytäntöjä onnistumisista ohjaustilanteista, kannustettu jaksamisessa, pohdittu sanallisen ja numeerisen arvioinnin merkitystä. Myös oman työpäivän kuvaaminen on ollut aiheena.

Fb-ryhmän etuna on oikea-aikainen keskusteluyhteys, joka liittyy esim. myöhästelyihin, käyttäytymiseen, oppimisen varmistamiseen jne. Top-Some malli on mahdollistanut kysymyksiin vastaamisen, ohjaamisen ja kokemusten jakamisen työssäoppimisprosessin eri vaiheissa tehokkaasti.

Jo nyt kolmen kuukauden kokemuksella tiedän, että tämä ryhmä toimii! Keskustelu on vilkasta, ryhmä jakaa tietoja toivotusti, ryhmä kannustaa ja osaa olla kriittinen. Ryhmän jäsenet ovat löytäneet oman tavan toimia porukassa. Osa jäsenistä seuraa toimintaa taustalta, mutta saa siten hyviä vinkkejä opiskelijan ohjaamiseen. Ryhmä jatkaa keskustelua ja tekee ns. uutta pintaa ohjauksen käytänteisiin.  Maaliskuussa tapaamme kasvokkain yhteisesti sovitun teeman parissa.

Meillä on upeita työpaikkaohjaajia, joiden kanssa on luontevaa tehdä työtä tulevaisuuteen suuntautuvassa koulutuksessa!

 

 

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo

 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo