Aihearkisto: Reformi

Varmistetaan laatu

Vastuu koulutuksen ja tutkintojen laadusta tulee olemaan entistä enemmän koulutuksen järjestäjällä. Millä keinoilla laatu varmistetaan opetushenkilöstön ja koulutuksen järjestäjän toimesta tai valtakunnallisesti?

Uuden lain mukaan koulutuksenjärjestäjän ei tarvitse laatia opetussuunnitelmaa. Sen tilalla koulutuksenjärjestäjällä tulee olla suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta joko tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Suunnitelman tulee olla osa koulutuksenjärjestäjän laadunhallintajärjestelmää.

Opiskelijoiden osaamisen laatu varmistetaan noudattamalla valtakunnallisesti määriteltyjä tutkinnon perusteita. Perusteet on määräys, joka sisältää valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit, joihin opiskelijan osaamista verrataan. Tutkinnon perusteet löytyvät ajantasaisina ePerusteista. Opiskelijalle laaditaan tutkinnon perusteita noudattaen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen rakentamista. Opiskelijakohtaisessa suunnitelmassa sovitaan osaamisen hankkimistavoista, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta.

Opettajan tehtävänä on varmistaa kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen.  Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen osoitetaan näytöillä työpaikalla, osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Osaamisen arvioijilla tulee aina olla riittävä ammatillinen osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin ja erityisesti siihen tutkinnon osaan, jota arvioidaan sekä riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla. Koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

Omaan arviointiinsa tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus pyytää arvioijilta osaamisen arvioinnin tarkistamista. Tarkistaminen tulee pyytää kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen tähän tarkistuspäätökseen, hän voi vielä pyytää oikaisua Opetushallituksen alaisuudessa toimivalta asianomaisen alan työelämätoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa.

Arvioinnin oikaisukäsittelyjen lisäksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat tulevat osallistumaan näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen myös muilla tavoin. Millä toimenpiteillä ja menetelmillä tieto kerätään ja miten sitä hyödynnetään, on vielä kehittämisasteella, kuten moni muukin uuden lainsäädännön konkreettinen toteutus.

Rahoitus määräytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin tulosten, vaikuttavuuden ja laadun perusteella, joten siihen meidän jokaisen kannattaa omalta osaltamme satsata.

 

HOS -mentorit

Lukuvuoden 2016-2017 aikana Jyväskylän ammattiopistossa kokoontui jaksoittain HOS-mentorit. Yksi käsiteltävistä asioista oli henkilökohtaistaminen ja reformin siihen tuomat muutokset. Mentorit pohtivat yhdessä, millaisia muutoksia uudistukset edellyttävät meidän jokaisen omassa toiminnassa.

Todettiin, että kun opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot 2018 alkaen tullaan siirtämään Koski-palveluun ajantasaisesti, suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä, niin meidän on entistä tarkemmin huolehdittava, että kirjaukset ovat ajan tasalla. Erityinen huoli mentoreilla oli rästiin jääneiden sekä yto-valinnaisten kirjauksista. Myös yksilöllisesti valmistuvien opiskelijoiden lisääntynyt määrä on tuonut haasteita arvosanojen antamisen aikatauluissa pysymiseen. Todistusten myöntämisvaiheessa opintosihteerit joutuvat kyselemään arvosanojen perään. Kirjauspuutteiden ”0-toleranssi” saavutetaan, kun jokainen toimija tiedostaa merkintöjen merkityksen koko prosessissa ja saa tarvittavan lisäperehdytyksen järjestelmän käyttöön.

Uusi laki edellyttää opiskelijakohtaista henkilökohtaistamista. Suunnitelmat tulee tehdä tutkinnon osa kerrallaan. Meidän on toiminnassamme mahdollistettava tutkinnon osa kerrallaan suoritus ja myös huolehdittava, että tutkinnon osa tulee suoritettua. Ennakoivia tukitoimia ja joustavia suoritustapoja peräänkuulutetaan. Syksyllä 2016 toteutetussa ammatillisen koulutuksen Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -arvioinnissa opiskelijat toivoivat, että ohjaushenkilöstön rooleja selkiytettäisiin. Henkilökohtaistamislomakkeen säännöllistä päivittämistä olisi helpompi tehdä yhdessä tutun, nimetyn henkilön kanssa. HOS mentori-ryhmissä huomattiin, että eri yksiköissä ja koulutusaloilla on jo olemassa tähän hyviä käytäntöjä. Koulutuskuntayhtymän uudistaessa toimintaansa, niiden levittämiseen on nyt hyvä mahdollisuus. 

 

Henkilökohtaistaminen

Ehdotuksessa ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi korostuu henkilökohtaistaminen. Kaikille opiskelijoille tulee laatia henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Nykyisen muotoiset henkilökohtaistamisasiakirjat ja HOPS-lomakkeet jäävät pois. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan aiemmin hankittu osaaminen ja tehdään yksilökohtainen suunnitelma, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten ja missä osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaistamisen yhteydessä kirjataan myös ohjaus ja tukitoimia koskevat tiedot.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä valmistaudutaan henkilökohtaistamisen uusiin vaatimuksiin. Syksyllä 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaville opiskelijoille otettiin käyttöön henkilökohtainen opiskelusuunnitelma -tuloste ja -lomakkeisto. Tuloste kokoaa opiskelijan opintojen suunnittelun, etenemisen ja ohjauksen keskeiset tiedot yhteen asiakirjaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin tutkintotavoitteisen koulutuksen henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjaajat perehdytettiin uuden henkilökohtaistamislomakkeen käyttöön. Saatujen opiskelija ja henkilöstöpalautteiden avulla henkilökohtaistamisen mallia kehitetään niin, että meillä on tulevan lukuvuoden alkuun esittää taas parannettu versio.

Tulevien suunnitelmien (OKM:n ja Oph) mukaisesti opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tullaan siirtämään jatkossa oppilaitoksesta nk. Koski-palveluun (Kansallinen Opiskeluoikeuksien ja Suoritusten Keskitetty Integraatiopalvelu) ajantasaisesti. Tiedot Koski-palveluun siirtyvät suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä. Opiskelija ja oppilaitos voivat hyödyntää Koski-palvelun tietoja esimerkiksi opintojen suunnittelussa, henkilökohtaistamisessa, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa, työnhaussa, opintojen etenemisen ja koulutuksessa läsnäolon seurannassa, koulutuksen rahoituksen laskennassa, koulutusta koskevien tilastojen laadinnassa ja koulutuksen arvioinnissa.

Tulevat vaatimukset edellyttävät ohjauksen suunnittelun, toteutuksen, menetelmien ja dokumentoinnin uudelleen tarkastelua. Ennen kaikkea se edellyttää yhteistä keskustelua, pois oppimista ja vahvaa tukea opiskelijoille.

Lakiluonnos lausuttavana

Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdeksi, uudeksi laiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut lakiluonnoksen ja esitystä käsitellään marraskuussa toteutettavissa kuulemistyöpajoissa kolmella eri paikkakunnalla. Tilaisuuksien yhteisiä osuuksia on mahdollista seurata Internetin kautta. Internetosoitteet löytyvät ammatillisen koulutuksen reformin Internet‐sivuilta kunkin tilaisuuden kohdalta.

http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta (8.11.2016)