Aihearkisto: Opetussuunnitelma

Varmistetaan laatu

Vastuu koulutuksen ja tutkintojen laadusta tulee olemaan entistä enemmän koulutuksen järjestäjällä. Millä keinoilla laatu varmistetaan opetushenkilöstön ja koulutuksen järjestäjän toimesta tai valtakunnallisesti?

Uuden lain mukaan koulutuksenjärjestäjän ei tarvitse laatia opetussuunnitelmaa. Sen tilalla koulutuksenjärjestäjällä tulee olla suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta joko tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Suunnitelman tulee olla osa koulutuksenjärjestäjän laadunhallintajärjestelmää.

Opiskelijoiden osaamisen laatu varmistetaan noudattamalla valtakunnallisesti määriteltyjä tutkinnon perusteita. Perusteet on määräys, joka sisältää valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit, joihin opiskelijan osaamista verrataan. Tutkinnon perusteet löytyvät ajantasaisina ePerusteista. Opiskelijalle laaditaan tutkinnon perusteita noudattaen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen rakentamista. Opiskelijakohtaisessa suunnitelmassa sovitaan osaamisen hankkimistavoista, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta.

Opettajan tehtävänä on varmistaa kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen.  Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen osoitetaan näytöillä työpaikalla, osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Osaamisen arvioijilla tulee aina olla riittävä ammatillinen osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin ja erityisesti siihen tutkinnon osaan, jota arvioidaan sekä riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla. Koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

Omaan arviointiinsa tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus pyytää arvioijilta osaamisen arvioinnin tarkistamista. Tarkistaminen tulee pyytää kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen tähän tarkistuspäätökseen, hän voi vielä pyytää oikaisua Opetushallituksen alaisuudessa toimivalta asianomaisen alan työelämätoimikunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa.

Arvioinnin oikaisukäsittelyjen lisäksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat tulevat osallistumaan näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen myös muilla tavoin. Millä toimenpiteillä ja menetelmillä tieto kerätään ja miten sitä hyödynnetään, on vielä kehittämisasteella, kuten moni muukin uuden lainsäädännön konkreettinen toteutus.

Rahoitus määräytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin tulosten, vaikuttavuuden ja laadun perusteella, joten siihen meidän jokaisen kannattaa omalta osaltamme satsata.

 

Tutkintorakenne uudistuu

Merkittävä osa ammatillisessa koulutuksessa nyt opiskelevista opiskelijoista joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tekevät tulevaisuudessa tarpeettomaksi monet vanhat ammatit tai luovat tarvetta kokonaan uusille.

Tutkintorakenteeseen on kaavailtu muutoksia, joilla pyritään saamaan ammatillisesta koulutuksesta paremmin työmarkkinoiden kysyntää vastaavaa. Tutkinnoista on tarkoitus tehdä laaja-alaisempia ja yksilön suuntautumismahdollisuudet niiden sisällä pyritään saamaan nykyistä monipuolisemmiksi.  Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat ja tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa.

Muutokset koskevat etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, mutta jossain määrin myös ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisten perustutkintojen määrä vähenee 52:sta 43 perustutkintoon.

Esimerkkejä perustutkintoihin esitetyistä muutoksista:
Tutkinnon nimimuutoksella selviävät esimerkiksi Auto- ja Puualan perustutkinnot. Uudet tutkintonimet ovat Ajoneuvoalan ja Puuteollisuuden perustutkinto.

Osaamisalamuutoksia tulee useaan tutkintoon. Kulttuurialalla eri alojen ammattilaisia yhdistetään Taideteollisuusalan perustutkinnon alle, jossa osaamisalavaihtoehtoja on kymmenen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto muutetaan Tekstiili- ja muotialan perustutkinnoksi, osaamisaloja kuusi. Liiketalouden perustutkinnon nimi muutetaan liiketoiminnan perustutkinnoksi ja osaamisalat poistuvat.

Aikaisemmista tutkinnoista Audiovisuaalisen, Kuvallisen ilmaisun ja Painoviestinnän perustutkinnot yhdistetään Media-alan perustutkinnoksi. Hiusalan perustutkinto ja kauneudenhoitoalan perustutkinto yhdistetään Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi.

Kokonaan uutena tutkintona syntyy sosiaali- ja terveysalalle Välinehuoltoalan perustutkinto sekä humanistisen ja kasvatusalan Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Jälkimmäiseen yhdistetään osaaminen lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnoista.

Opetushallitus ryhtyy jälleen laatimaan uusia tutkinnon perusteita uudistuvan tutkintorakenteen pohjalta. Se määrää jatkossakin tutkinnon perusteissa ammattitaito- ja osaamisvaatimuksista, osaamisen arvioinnista sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Kun Opetushallitus parin seuraavan vuoden aikana antaa uuden rakenteen mukaiset tutkinnon perusteet, tulee koulutuksen järjestäjien laatia jälleen kerran uudet suunnitelmat koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseksi. Uudistuvat tutkinnot otettaisiin käyttöön vaiheittain 1.1.2017 – 1.1.2019 mennessä.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämistä koskevat ehdotukset valmisteltiin koulutustoimikuntia, tutkintotoimikuntia ja toimialajärjestöjä kuullen ja kevään 2016 aikana sitä kommentoivat sekä työelämän edustajat, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat.

Tutkintorakenneuudistus, ohjausryhmän esitys.

 

Korjataanko entistä vai tehdäänkö kokonaan uudelleen?

Huomioita uudistuksista luonnosten perusteella.

Ammatillinen koulutus on kokenut vuosien saatossa useita uudistuksia. Meneillään olevassa uudistuksessa poikkeuksellista on se, että se koskee laajasti koko ammatillisen koulutuksen toimintakenttää ja muutokset tapahtuvat samanaikaisesti. Niin sanotut nuorten koulutus ja aikuiskoulutus poistuvat sellaisinaan ja tilalle tulee yksi, uusi ammatillinen koulutus.

Tutkinnon perusteiden muutokset
Tutkintojen määrää ollaan valtakunnallisesti vähentämässä merkittävästi. Luonnoksen mukaan jatkossa meillä olisi 166 tutkintoa nykyisen 351 tutkinnon tilalla. Ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tutkintorakenteen muutoksella tavoitellaan nopeampaa vastaamista työelämän tarpeisiin sekä laajempaa osaamista ja valinnaisuutta opiskelijalle.

Osaamisen hankkiminen
Ammatillisessa koulutuksessa otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka tulee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja henkilökohtaistamisen tilalle. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittu osaaminen. Puuttuva osaamista hankitaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten erilaisilla menetelmillä, erilaisissa oppimisympäristöissä ja yksilöllisellä aikataululla. Tutkinnon osittain suunnitellaan miten ja missä (mm. oppisopimus, koulutussopimus, verkko-oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristöt) tarvittava osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa laaditaan myös suunnitelma opiskelijan ohjaus- ja tukitoimista opiskelujen aikana sekä jatko-opintoihin tai työelämään siirryttäessä. Koulutusta tarjotaan asiakaslähtöisesti jatkuvan haun periaatteella.

Osaamisen osoittaminen
Jatkossa ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien tilalla on käytössä yhtenäinen osaamisen hankkimistavasta riippumaton näyttö. Osaaminen osoitetaan tutkinnon osittain aidoissa työelämän tilanteissa. Arviointi toteutetaan kaksikanta-arviointina (koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja).

Osaamisen todentaminen
Koulutuksen järjestäjä antaa tutkintotodistukset ja vastaa tutkintojen laadusta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet ja tutkintotoimikunnat poistuvat sellaisinaan ja tilalle muodostuisi koulutuksen kehittämisen tueksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat.

Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä, jotka saavat vastauksia kuluvan lukuvuoden aikana. Kuntayhtymässä seurataan aktiivisesti muutosten edistymistä ja ennakoidusti rakennetaan uutta ammatillista koulutusta.

  • Katso ylijohtaja Mika Tammilehdon video; Mistä ammatillisen koulutuksen reformissa on kysymys?
  • Seuraa reformin toimeenpanoa ja edistymistä OKM: reformisivuilla.

Koulutussopimus, ehdotus tiivistettynä

Osana ammatillisen koulutuksen reformia on valmistunut selvitys koulutussopimusmallista. Selvityksessä ehdotetaan ammatillisessa koulutuksessa otettavaksi käyttöön koulutussopimus, joka soveltuu lähtökohtaisesti kaikille ammatillisen koulutuksen tutkinto ja ei-tutkintotavoitteisille opiskelijoille. Koulutussopimuksella sovittaisiin kaikesta ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla sen laajuudesta, tavoitteista ja pituudesta riippumatta. Oppisopimuksella sovittaisiin, jos oppiminen tapahtuu työsuhteessa. Jatkossa voimme unohtaa siis käsitteen nuoret ja aikuiset. Meillä on opiskelijoita.

Malissa korostetaan entistä enemmän opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutussopimuksessa vastuuhenkilöt, työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija, suunnittelevat sopimuksessa tutkinnon osittain opiskelijan oppimisen tavoitteet, ohjauksen ja aikataulun. Kokonaisuus tulee suunnitella yhä enemmän työpaikan ja opiskelijan tarpeiden pohjalta ja ehdotuksessa korostetaan entistä vahvemmin työpaikan edustajan suunnitteluun osallistamista. Tämä koetaan välttämättömäksi, koska koulutussopimuksessa sovitaan opiskelijan tavoitteista lähtien konkreettisesti, mitä tehtäviä opiskelijan on tarkoitus työpaikalla suorittaa.

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevat tiedot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppimista voidaan edelleen täydentää oppilaitoksessa, verkossa ja muissa ympäristöissä. Opettajan tehtävä olisi edelleen yhteen sovittaa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja muissa ympäristöissä (esim. oppilaitos ja verkko) tapahtuva oppiminen.

Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan jatkossakin ensisijaisesti työpaikoilla ja arviointiin tulee osallistua vastuullinen opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Opettajalla on edelleen suuri vastuu myös vastata osaamisen arvioinnista oikea-aikaisesti niin, että opiskelijalla on tarpeeksi aikaa oppia ja toisaalta niin, ettei opiskeluaika turhaan pitkity. Haasteellista arvioinnissa tulee varmasti olemaan oppimisen varmistaminen. Lisähaasteeksi on asetettu, että yhteisten tutkinnon osien pakolliset osaamistavoitteet ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaaminen tulisi sisällyttää ja arvioida ammatillisten tutkinnon osien näyttöjen yhteydessä.

Koulutuksen järjestäjällä on vastuu kokonaisuudesta, opiskelijan oppimisen ohjaamisesta ja varmistamisesta sekä työpaikan tukemisesta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua tulee kehittää valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjän toiminnassa sekä opiskelijan näkökulmasta. Nyt on siis aika arvioida työelämän edustajille suunnattuja koulutuksia ja niiden sisältöjä. Ehdotuksen mukaan on myös hyvä varautua siihen, että enenevässä määrin opettajaa tarvitaan työpaikalla ohjaamassa myös työpaikkaohjaajaa.

Ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta

OPH_logo

Ulkoinen auditointi, pintakäsittelyala

Jyväskylän ammattiopiston Pintakäsittelyalan perustutkinnossa toteutettiin ulkoinen auditointi.  Arvioitavana kohteena oli oppilaitoksen työympäristö sekä Puupintojen pintakäsittelyt tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö. Auditointiin osallistuivat paikallisen maalausliikkeen yrittäjä sekä opiskelijat ja opettaja.

Auditointikeskustelussa todettiin, että pintakäsittelyalalla on otettu käyttöön hyviä opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantavia toimenpiteitä. Alalla on esimerkiksi käytössä TR-mittaukset. Työpisteiden siisteyden merkitystä korostetaan työelämälähtöisesti ja työelämän toimintatapoja käyttäen sekä työn aikana että erityisesti työpäivän päätteeksi. Opiskelijakohtaisesti tai opiskelijatiimeittäin tehdään työsalin kunnossapitotarkastukset. Opiskelijoiden on tunnettava hyvin määräykset tarkastuksia tehdessään.

Sekä oppilaitoksessa että yrityksissä työntekijät siivoavat tänä päivänä omat jälkensä. Siivoamiseen kuuluu myös jätteiden lajittelu. Se lisää omalta osaltaan myös työturvallisuutta ympäristön siisteyden välityksellä. Opiskelijoiden kanssa käyttöön otetuilla TR-mittauksilla pyritään varmistamaan hyväksytty turvallisuustaso.

Tiedonhankintataitoja tulee opettaa oppilaitoksessa. Työpaikoillakin käyttäjän kannalta tärkeimmät turvallisuusohjeet löytyvät jo tuotteen myyntipakkauksesta. Käyttöturvatiedotteet löytyvät niin työpaikoilla kuin oppilaitoksessa internetin kautta. Niiden tulkintaa ja ymmärtämistä täytyy perustella opiskelijoille.

Auditoija esitti, että opiskelijoiden olisi hyvä oppia arvioimaan työhön käyttämäänsä aikaa etenkin opintojen viimevaiheessa. Opiskelijan on hyvä tiedostaa, paljonko aikaa työn tekemiseen menee ja onko se yrityksen tai yrittäjän näkökulmasta taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Auditoinnissa kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti ongelmajätteiden käsittely sekä maalien sekoituspaikka ja sen ilmanvaihdon kohdepoiston puuttuminen. Tärkeitä arvioijan huomioita. Korjaavien toimenpiteiden toteutuksen tulee käynnistyä pikaisesti.

Puupintojen pintakäsittelyt on suunniteltu opetussuunnitemassa oppilaitoksessa toteutettavaksi näytöksi ja opiskelijan osaaminen voidaan siellä myös todentaa. Auditointikeskustelun lopuksi kuitenkin todettiin, että tutkinnon osan näyttö voidaan toteuttaa hyvin myös joissakin alan yrityksissä.

OPH_logo

Oppimisympäristön ja laadun varmistaminen ulkoisen auditoinnin avulla

Jyväskylän ammattiopiston Painossa toteutettiin pilottina työelämän edustajan toteuttama ulkoinen auditointi. Arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa oppimisympäristön soveltuvuus ammattiosaamisen näyttöön. Auditoitavana tutkinnon osana oli Graafinen tuotantotoiminta (25 osp), mikä on painoviestinnän perustutkinnon pakollinen tutkinnon osa sekä ulkoasun toteutuksen että painotekniikan osaamisaloille.

Työelämän edustaja, auditoija, arvioi päivän aikana oppimisympäristöä sekä opiskelijoiden näyttöä havainnoimalla ja haastattelemalla opiskelijoita. Opettaja oli perehdyttänyt työelämän arvioijan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä näyttöympäristöön. Arvioija teki omiin huomioihinsa perustuvat muistiinpanot auditointitilaisuudessa.

Auditoinnin jälkeen pidetty yhteinen keskustelu koulutuspäällikön, opettajan ja auditoijan kesken sujui rakentavassa hengessä. Erityisesti todettiin, että työelämälähtöisen oppimisympäristön vaatimukset ja alan toimintatavat tulee olla osa opetusta jo oppilaitoksessa. Työturvallisuus, kestävä kehitys ja laatu ovat osa kaikkien tutkintojen ja toimialojen toimintaa. Niiden avaaminen ja konkreettinen näkyminen osana opiskelijoiden päivittäistä työtä tulee varmistaa.

OPH_logo

OSTU käyttöön

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opetushallitus on ohjeistanut osaamisen tunnustamisen periaatteet määräyksessään (dnro 93/011/2014) ja kesän aikana ilmestyneessä arvioinnin oppaassa.  Koulutuksen ulkopuolella toteutuneen oppimisen ja osaamisen kertymisen, ns. arkioppimisen ja työssä hankitun osaamisen selvittäminen (tunnistaminen) sen sijaan vaatii vielä harjoitusta. Miten selvitetään uusien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista tai jatkavan opiskelijan kesän aikana hankkimaa osaamista.

Yksi tapa osaamisen tunnistamiseen on aktivoida opiskelija itse pohtimaan omaa osaamistaan. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita itsearviointiin. Ohjataan opiskelijaa vertaamaan hankkimaansa osaamista tutkinnon tai tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Havainnoidessaan ja kuvatessaan ohjaajalleen omaa osaamistaan, opiskelija ottaa haltuun myös alan ammattitaitovaatimuksia. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä alan ammattitaidon saavuttaakseen.

Oman osaamisen tiedostamisen taito, reflektointi, ja sen kehittyminen ei ole itsestään selvyys. Opiskelija tarvitsee pohdintansa tueksi keskustelukumppanin, joka ohjaa ja erityisesti avaa tutkinnon perusteita ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijan kanssa käyty keskustelu on hyvä pohja opettajalle tehdä sitten arviointipäätös opiskelijan kuvaaman osaamisen kattavuudesta, vaikeusasteesta ja merkittävyydestä koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnistaminen on läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa korostuu ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiessaan erittelemään koulutuksen, työkokemuksen ja harrastustensa kautta hankkimaansa osaamista, opiskelija vahvistaa omaa itsetuntemustaan. Kilpailu työpaikoista on kova. Omat vahvuutensa tunnistava nuori saa hyvät lähtökohdat työhaastatteluun pystyessään erittelemään saavuttamaansa osaamista.

portaat

 

Taas toimeen tartutaan

Lukuvuosi 2015–2016 käynnistyy uusin haastein. Ammatillista peruskoulutusta koskevia säädöksiä on 1.8.2015 alkaen uudistettu ja nyt on vuorossa toimeenpanovaihe.

Onneksi Opetushallitus on päivittänyt muutosten tueksi kesän aikana oppaita ja ohjeita voimaan tulleiden säädös- ja määräysmuutosten pohjalta.

  • Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas
  • Arvioinnin opas (päivitetty 9.7.2015)
  • Todistusmallit 2015;  Ammatilliset perustutkinnot ja valmentavat koulutukset -ohje 03/012/2015 (muuttaa 11.5.2015 annettua ohjetta)
  • Osaamisen hankkiminen työpaikalla ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas

Oppaat löytyvät suoraan Opetushallituksen Ampe-sivustolta.

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.

Joshua J. Marine – 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo

Jyväskylän näyttötoimikunta

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii kaksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielintä, Jyväskylän ja Jämsän näyttötoimikunta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on nimennyt näyttötoimikuntien tehtäväksi lain  edellyttämät tehtävät  ( L601/2005 ja A603/2005).

Jyväskylän näyttötoimikunta on ollut kiinteästi mukana oppilaitoksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi näyttötoimikunta osallistui kevään 2014 aikana Jyväskylän ammattiopiston sisäisiin auditointeihin sekä 6.5.2014 Opetushallituksen toteuttamaan pintakäsittelyalan ulkoiseen auditointiin. Verkostoyhteistyö eSedun, Sakky:n, Salpauksen ja Samiedun toimielinten kanssa oli aktiivista.

Pintakäsittelyn auditointiin liittyvässä palautteessa myös näyttötoimikunta sai kannustusta ja kehittämisehdotuksia toimintaansa. Auditointipalautteessa todetaan, että Jyväskylän näyttötoimikunnan, työ on
– hyvin suunniteltua (toimintasuunnitelma, joka pohjautuu edelliseen toimikauteen kohdistuneeseen itsearviointiin.)
– on laatinut erillisen valvontatehtävää koskevan suunnitelman
– hoitaa lakisääteisen tehtävän erittäin hyvin
– painotetaan erityisesti työelämälähtöisyyttä näyttöjen toteuttamisessa  ja  näyttötoimikunta on asettanut konkreettisen tavoitteen työpaikalla toteuttavien näyttöjen osuudelle
– seuraa asetettujen tavoitteiden ja hyväksyttyjen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien toteutumista (arviointikeskustelun osallistuneista, arvosanoista päättäneistä sekä arvioijia koskevia tietoja)
– hyödyntää käytössä olevaa koulutuksen järjestäjän tuottamaa arviointi- ja palautetietoa ja käsittelee myös kansallisten oppimistulosten arviointien tuottamat tulokset
– osallistuu koulutuksen järjestäjän sisäisiin auditointeihin
– arvioi ja kehittää omaa toimintaansa tekemällä toimikausittain itsearvioinnin
– verkostoituminen on parantanut toisilta oppimista. Verkostossa on käsitelty näyttöjen toteuttamisen alueellisia haasteita sekä suunniteltu paikallisten tutkinnon osien toteuttamista.

Auditointiryhmä nimeää Jyväskylän näyttötoimikunnalle seuraavat kehittämiskohteet:
– Valvontatehtävän korostamisen rinnalla näyttötoimikunnan tulisi vahvistaa omaa kehittäjän rooliaan.
– Toiminta on jäänyt vielä etäiseksi Jyväskylän ammattiopiston opettajille. Toiminnan on koettu olevan jopa kontrolloivaa, jolloin linjauksiin on ollut vaikea sitoutua.
-Tärkeää on kehittää yhteistyötä johdon ja opettajien kanssa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi voi perustaa koulutuksen järjestäjän ja toimikunnan yhteisiä keskustelu- ja kehittämisfoorumeita ja toteuttaa esimerkiksi työpajoja toiminnan kehittämiseksi ja linjauksiin sitouttamiseksi.

Näyttötoimikunnan toimikausi 2012-2014 päättyy vuoden lopussa.  Auditointiryhmän nimeämät kehittämiskohteet on käsitelty nykyisessä ja tullaan käsittelemään  tulevan näyttötoimikunnan  toiminnan aloitusvaiheessa. Niistä on hyvä lähteä suunnittelemaan toimikauden 2015-2017 toimintaa.