Aihearkisto: Laatu

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo

 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo

Jyväskylän näyttötoimikunta

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii kaksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielintä, Jyväskylän ja Jämsän näyttötoimikunta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on nimennyt näyttötoimikuntien tehtäväksi lain  edellyttämät tehtävät  ( L601/2005 ja A603/2005).

Jyväskylän näyttötoimikunta on ollut kiinteästi mukana oppilaitoksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi näyttötoimikunta osallistui kevään 2014 aikana Jyväskylän ammattiopiston sisäisiin auditointeihin sekä 6.5.2014 Opetushallituksen toteuttamaan pintakäsittelyalan ulkoiseen auditointiin. Verkostoyhteistyö eSedun, Sakky:n, Salpauksen ja Samiedun toimielinten kanssa oli aktiivista.

Pintakäsittelyn auditointiin liittyvässä palautteessa myös näyttötoimikunta sai kannustusta ja kehittämisehdotuksia toimintaansa. Auditointipalautteessa todetaan, että Jyväskylän näyttötoimikunnan, työ on
– hyvin suunniteltua (toimintasuunnitelma, joka pohjautuu edelliseen toimikauteen kohdistuneeseen itsearviointiin.)
– on laatinut erillisen valvontatehtävää koskevan suunnitelman
– hoitaa lakisääteisen tehtävän erittäin hyvin
– painotetaan erityisesti työelämälähtöisyyttä näyttöjen toteuttamisessa  ja  näyttötoimikunta on asettanut konkreettisen tavoitteen työpaikalla toteuttavien näyttöjen osuudelle
– seuraa asetettujen tavoitteiden ja hyväksyttyjen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien toteutumista (arviointikeskustelun osallistuneista, arvosanoista päättäneistä sekä arvioijia koskevia tietoja)
– hyödyntää käytössä olevaa koulutuksen järjestäjän tuottamaa arviointi- ja palautetietoa ja käsittelee myös kansallisten oppimistulosten arviointien tuottamat tulokset
– osallistuu koulutuksen järjestäjän sisäisiin auditointeihin
– arvioi ja kehittää omaa toimintaansa tekemällä toimikausittain itsearvioinnin
– verkostoituminen on parantanut toisilta oppimista. Verkostossa on käsitelty näyttöjen toteuttamisen alueellisia haasteita sekä suunniteltu paikallisten tutkinnon osien toteuttamista.

Auditointiryhmä nimeää Jyväskylän näyttötoimikunnalle seuraavat kehittämiskohteet:
– Valvontatehtävän korostamisen rinnalla näyttötoimikunnan tulisi vahvistaa omaa kehittäjän rooliaan.
– Toiminta on jäänyt vielä etäiseksi Jyväskylän ammattiopiston opettajille. Toiminnan on koettu olevan jopa kontrolloivaa, jolloin linjauksiin on ollut vaikea sitoutua.
-Tärkeää on kehittää yhteistyötä johdon ja opettajien kanssa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi voi perustaa koulutuksen järjestäjän ja toimikunnan yhteisiä keskustelu- ja kehittämisfoorumeita ja toteuttaa esimerkiksi työpajoja toiminnan kehittämiseksi ja linjauksiin sitouttamiseksi.

Näyttötoimikunnan toimikausi 2012-2014 päättyy vuoden lopussa.  Auditointiryhmän nimeämät kehittämiskohteet on käsitelty nykyisessä ja tullaan käsittelemään  tulevan näyttötoimikunnan  toiminnan aloitusvaiheessa. Niistä on hyvä lähteä suunnittelemaan toimikauden 2015-2017 toimintaa.

Todistusten aika

Lukuvuosi on jälleen päättymässä ja viimeisten viikkojen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa valmistuville opiskelijoille heidän suorituksiaan vastaava tutkintotodistus. Tutkintotodistus on arvokas asiakirja opiskelijalle koko hänen tulevan työhistoriansa ajan. Siksi todistuksen sisällöllinen oikeellisuus ja ulkoasun virheettömyys on ensiarvoisen tärkeää.

Tutkintotodistuksen laadun varmistaminen tapahtuu usean eri henkilön yhteistyönä. Pääsääntöisesti valmistuvien opiskelijoiden suoritusten tarkistaminen on luokanvalvojan vastuulla. Luokanvalvoja varmistaa yhdessä koulutuspäällikön kanssa, että opiskelijan kaikki opinnot on suoritettu ja arvioitu. Koulutuspäällikkö huolehtii, että todistuksen rakenne vastaa tutkinnon perusteita. Opintotoimisto varmistaa todistukseen tulevien lisä- ja viitetietojen oikeellisuuden.

Jyväskylän ammattiopistossa kaikki tutkintotodistukset (sis. päättötodistuksen ja näyttötodistuksen) ja opintokortit tarkastetaan vielä keskitetysti ennen rehtorin ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen puheenjohtajan allekirjoitusta. Menettely on koettu tarpeelliseksi, jotta varmistetaan Opetushallituksen tarkkojen todistusta koskevien ohjeiden noudattaminen. Opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen lisääntyessä myös todistukseen tulevien merkintöjen kirjo on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Tarvitaan monia silmäpareja ja osaamista viimeisteltyyn lopputulokseen.

Todistuspaja kiittää taas tänä vuonna kaikkia talkoisiin osallistuneita. Omalta osaltamme voimme hyvillä mielin onnitella ja juhlia kaikkia valmistuvia opiskelijoita Paviljongissa 30.5.2014!

Eevamari, Taina ja Sari

omenankukka1

 

 

 

 

 

 

 

Ammatillisen koulutuksen laatua kehittämässä

Olen saanut kunnian olla mukana opetusministerin asettamassa ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmässä AMKE:n nimeämänä ammatillisten koulutuksen järjestäjien edustajana tuomassa esiin oppilaitosten käytännön laatutyön ja arjen ääntä. Työ jatkuu edelleen, mutta tässä välikatsaus siihen minkä kysymysten parissa tämä työryhmä toimii ja missä nyt ollaan menossa.

Käytännössä laatutyöryhmän työssä on kyse siitä, että ministeriö haluaa varmistaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on systemaattiset menettelyt oman toimintansa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Toisin sanoen: että suunnittelemme (toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden) mitä teemme, teemme niin kuin olemme sopineet, arvioimme toteutustamme ja teemme vielä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä arviointien tulosten pohjalta toimintamme edelleen kehittämiseksi. Siinä kaikki. Laatutyö on juurikin niin yksinkertaista.

Periaatteellisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta laatujärjestelmien toimivuutta arvioivan kriteeristön luominen on jokseenkin haastavaa. Työryhmän tavoitteena on alusta asti ollut rakentaa sellainen kriteeristö, joka pelkän kyllä/ei-arvion sijaan antaisi koulutuksen järjestäjille evästä myös laatujärjestelmien ja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös ollut luoda sellainen arviointikriteeristö, joka olisi käyttäjäystävällinen eikä vaatisi kohtuutonta työpanosta koulutuksen järjestäjiltä. Työryhmä onkin käyttänyt tämän arviointikriteeristön tekemiseen runsaasti aikaa ja pohtinut kriteeristön rakentamista perusteellisesti useista erilaisista näkökulmista. Paitsi että työryhmä on päässyt samalle kartalle arvioitavista asiakokonaisuuksista, työryhmälle on myös kirkastunut se, että kriteeristöluonnos kannattaa ehdottomasti testata todellisessa toimintaympäristössään ennen sen käyttöönottoa. Kriteeristössä on esimerkiksi vielä varaa tiivistää arvioitavia kohteita – vähemmän saattaisi tässäkin olla enemmän – ja toisaalta testauksen avulla saadaan varmasti hyviä vinkkejä myös arviointiprosessin toteuttamiseksi.

Työryhmä on nyt tammikuussa antanut kriteeristöluonnoksen koulutuksen järjestäjille testattavaksi. 32 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea (Jyväskylän koulutuskunta mukaan lukien) testaa maaliskuun loppuun asti kriteeristön toimivuutta ministeriön laatutyöryhmän suorassa ohjauksessa. Testaajina on eri kokoisia koulutuksen järjestäjiä erilaisilla omistuspohjilla ja erilaisilla laadunhallinnan kokemuksella ja järjestelmillä. Työryhmä toivookin laajan pilotin avulla saavansa aidosti kehittävää palautetta kriteeristöstä ja sen hyödyntämisestä, niin että vuonna 2015 tositoimiin päätyvä arviointikriteeristö palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Näin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta testausvaihe on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten laatutyötämme jatkossa arvioidaan ja samalla harjoitella tämän tyyppisen arvioinnin toteuttamista.

Vuonna 2015 tämän nyt vielä työn alla olevan kriteeristön avulla arvioidaan kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien toimivuus. Mikäli silloin osoittautuu, että koulutuksen järjestäjältä puuttuisi joitain olennaisia laadun varmistuksen näkökulmia omasta laatutyöstään, tulee ministeriö todennäköisesti vaatimaan koulutuksen järjestäjältä kirjallisen kehittämissuunnitelman näistä asioista. Mutta korostettakoon samalla, että ammatillisten oppilaitosten ranking-listoja ei tällä kriteeristöllä olla tekemässä! Sen sijaan tavoitteena on tehdä julkiseksi arvioinnissa esiin nousevia hyviä käytäntöjä, niin että koulutuksen järjestäjille tarjoutuu aidosti mahdollisuus oppia toisiltaan.

Laatuterveisin Hanna | hanna.rajala@jao.fi

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä

 

Linkkejä:

KESU: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/?lang=fi
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Ammatillisen_koulutuksen_laatustrategia_2011_2020.html
Laatujärjestelmien kriteeristöstä OPH:n sivuilla: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki

Työelämäjaksot henkilöstölle

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa toteutui vuonna 2013 yhteensä 17 henkilöstön työelämäjaksoa. Työelämäjaksolla oli Jyväskylän ammattiopistosta 11 opettajaa ja yksi opinto-ohjaaja. Kolme opettajaa toteutti oman jaksonsa ulkomailla, Espanjassa. Jämsän ammattiopistosta työelämäjaksolla oli 5 opettajaa, joista yksi kartutti alakohtaista osaamistaan Espanjassa. Jaksot olivat minimissään kuuden viikon mittaisia ja ne rahoitettiin kuntayhtymän säätiöimästä ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta.

Opettajien työelämäjaksoista pyydetään aina palaute yhteistyöhön osallistuneelta työpaikalta. Työpaikkojen palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja 83 % vastaajista haluaa jatkaa vastaavaa toimintaa myös jatkossa. Erään vastaajan sanoin: Pääpaino ei ollut työssäoppimisen kehittämisessä vaan opetuksen sisällön painopisteissä, uudenlaisten yhteistyömuotojen etsimisessä ja työelämätiedon jakamisessa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisrahastosta mahdollistetaan työelämäjaksoja myös vuonna 2014.  Ota asia puheeksi oman esimiehesi kanssa ja tutustu intrassa oleviin ohjeisiin.

Jokainen työelämäjaksolta palannut on kysynyt heti, milloin pääsisi uudestaan.

Työpaikkaohjaajille koulutusta

Jyväskyläm ammattiopiston työpaikkaohjaajakoulutukseen voi ilmoittautua esimerkiksi nettisivujen kautta, www.jao.fi/työelämäyhteistyö. Sivujen kautta tulee tasaiseen tahtiin eri alojen työpaikoilta kyselyjä ja toiveita työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämisestä.

Logistiikka-alan opettaja Jorma Nieminen tarttui yritykseltä tulleeseen pyyntöön ja toteutti yrityskohtaisen työpaikkaohjaajakoulutuksen Sihvari Oy:lle, joka tuottaa ympäristöhuollon palveluita kotitalouksille ja yrityksille. Koulutus toteutettiin yrityksen tiloissa työpaikan ja Jorman yhdessä laatiman suunnittelman ja aikataulun mukaisesti. Koulutuksessa käytettiin Jorman tekemää koulutusmateriaalia, johon koulutukseen osallistujat pääsivät perehtymään myös netin kautta.

Yritys oli tyytyväinen yhteistyöhön ja toivoi yrityksen tarpeisiin räätälöityä koulutusta myös toisella paikkakunnalla toimivalle henkilöstölleen. Koulutuksen päätyttyä Jorma sai www- sivujen kautta uuden työpaikkaohjaajakoulutuspyynnön.  Tällä kertaa koulutus järjestettiin yhdelle työpaikkaohjaajalle henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaisesti.

Jorma koki, että työpaikkaohjaajakoulutus edistää erinomaisesti työpaikan ja oppilaitoksen vuoropuhelua alan käytännöistä ja opiskelijoiden ohjaamisesta. Työpaikkaohjaajakoulutus on sekä työpaikan että oppilaitoksen yhteinen etu.

 

EU vipuvoimaa

 

 

Turvallinen oppimisympäristö

Perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja turvalliselle valitussa ammatissa toimimiselle on alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan oppilaitoksen työympäristöissä (työsalit, opetuskeittiöt sekä koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset) sekä työssäoppien työpaikoilla. Oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu kaikille kolmelle toimijalle; opiskelijalle, työpaikalle ja koulutuksen järjestäjälle. On tärkeää opettaa nuoret ennakoimaan omia tekemisiään ja miettimään niiden syy- ja seuraussuhteita. On panostettava kaikkien osapuolten osaamiseen ja asenteeseen. Riskejä ennakoivilla toimenpiteillä vältytään ikäviltä henkilö- ja esinevahingoilta, joiden jälkiselvitykset ja lisäselvitykset  työllistävät – turhaan.
Opetushallitus on uudistamassa kaikki entiset perustutkintokohtaiset työssäoppimisen työsuojeluoppaat. Ne korvataan alakohtaisilla oppimisympäristöjen turvallisuusoppailla vuosina 2012 – 2014. Valmistuneet oppaat löytyvät Opetushallituksen verkkojulkaisuista.

Kokeilemisen arvoista; työn ja teorian vuorottelua (4+1 malli)

Elintarvikealan opettaja Seija Pesonen oli huolissaan opiskelijoiden ensimmäisen työssäoppimisjakson vaikuttavuudesta. Miten varmistaa, että työssäoppimisjakson tutkinnon osan keskeinen sisältö, kokemus hyvästä työssäoppimisesta ja onnistuminen näytössä saadaan kaikki samaan pakettiin?

Aktiivisena oman työnsä kehittäjänä Seija teki ehdotuksen Jyväskylän ammattiopiston kehittämisyksille. Päädyttiin 4+1 malliin, jossa opiskelijat olivat viikosta neljä päivää työpaikalla ja yhden oppilaitoksessa. Näin mentiin koko kuuden viikon jakso. Keskiviikon kontaktiopetuksessa opiskelijat esittelivät toisilleen omien työpaikkojensa tuotantoprosesseja (meijeri, makeistehdas tai valmistuskeittiö).  Heti jakson ensimmäisestä viikosta lähtien tutustuttiin opettajan johdolla ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin, suunniteltiin omaan oppimisympäristöön soveltuvaa näyttöä ja avattiin vaikeaselkoisia kriteereitä ja niiden merkitystä ”käytännössä.” Näyttöä varten laadittiin yhdessä näyttötyösuunnitelma, joka palvelee jatkossa pohjana koko koulutuspituuden ajan. Alan työturvallisuus ja omavalvonta kulkevat mukana tutkinnon osasta toiseen.

Tutkinnon osan edellyttämä keskeinen teoria (työturvallisuus, omavalvonta, tuotantoprosessit) toteutettiin oppimistehtävin työpaikoilla ja verkossa. Teoriaosuus täydentyi mielenkiintoisesti oppilaitoksessa opiskelijoiden kertomilla omilla kokemuksilla ja esimerkeillä kunkin työpaikalta. Lisäksi opiskelijat pitivät oppimispäiväkirjaa, joka on tärkein itsearvioinnin, oman oppimisen arvioinnin menetelmä.

Työpaikkaohjaajien palautteessa mallia pidettiin opiskelijoiden jaksamista ja motivaatiota tukevana. Yllättävää oli, että työpaikkaohjaajat olisivat halunneet enemmän olla mukana opiskelijoiden oppimistehtävissä. Hienointa kuitenkin palautteessa oli, että 75 % vastaajista totesi toiminnan kehittävän myös työpaikkaohjaajan omaa ammattitaitoa.

Opiskelijoiden kokemusta on tässä vaiheessa vaikea analysoida, sillä heillä ei ole vielä mallia muunlaisesta työssäoppimisesta. Parasta opiskelijoiden mielestä oli, että sai yhtenä päivänä nukkua vähän pidempään. Näin he kokivat jaksavansa paremmin ja totuttautuminen ensimmäiseen ”oikeaan” työviikkorytmiin sujui lempeämmin. Myös ensimmäisen näytön suunnittelu yhdessä helpotti pelkoa ja jännitystä näyttöä kohtaan. Lopulta näyttö tuntui olevan vain tavallista arkirutiinia, mikä onkin näytön ydin. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat hyötyivät eniten 4+1 -mallista ja kavereiden vertaistuki oli kaikille tärkeää.

Laatupalkinto

Hienoa, meidät on palkittu!

Tämän vuoden ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu oli korkeatasoinen ja näyttöjä laadukkaasta työstä oli monella. Hakemuksia kilpailuun tuli yhteensä 14, kuusi hakenutta oppilaitosta auditoitiin ja neljä lopulta palkittiin.

Jyväskylän ammattiopiston perusteluissa todetaan, että meillä kannustetaan aktiivisesti kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Esimerkillisiä uudenlaisia toimintatapoja on arvioijien mukaan kehitetty muun muassa yrittäjyyden edistämiseen, nivelvaiheyhteistyöhön, opiskelijoiden tukemiseen ja hanketoiminnan tulosten käyttöönottoon. Kannamme vastuumme alueen nuorten hyvinvoinnin tukemisesta yhdessä vahvojen verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi huomioidaan aktiivinen verkostoitumisemme kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kilpailutoiminta.

Näillä hienoilla, meidän kaikkien työtä arvostavilla kiitoksilla on hyvä jatkaa. diplomi