Aihearkisto: HOPS

HOS -mentorit

Lukuvuoden 2016-2017 aikana Jyväskylän ammattiopistossa kokoontui jaksoittain HOS-mentorit. Yksi käsiteltävistä asioista oli henkilökohtaistaminen ja reformin siihen tuomat muutokset. Mentorit pohtivat yhdessä, millaisia muutoksia uudistukset edellyttävät meidän jokaisen omassa toiminnassa.

Todettiin, että kun opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot 2018 alkaen tullaan siirtämään Koski-palveluun ajantasaisesti, suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä, niin meidän on entistä tarkemmin huolehdittava, että kirjaukset ovat ajan tasalla. Erityinen huoli mentoreilla oli rästiin jääneiden sekä yto-valinnaisten kirjauksista. Myös yksilöllisesti valmistuvien opiskelijoiden lisääntynyt määrä on tuonut haasteita arvosanojen antamisen aikatauluissa pysymiseen. Todistusten myöntämisvaiheessa opintosihteerit joutuvat kyselemään arvosanojen perään. Kirjauspuutteiden ”0-toleranssi” saavutetaan, kun jokainen toimija tiedostaa merkintöjen merkityksen koko prosessissa ja saa tarvittavan lisäperehdytyksen järjestelmän käyttöön.

Uusi laki edellyttää opiskelijakohtaista henkilökohtaistamista. Suunnitelmat tulee tehdä tutkinnon osa kerrallaan. Meidän on toiminnassamme mahdollistettava tutkinnon osa kerrallaan suoritus ja myös huolehdittava, että tutkinnon osa tulee suoritettua. Ennakoivia tukitoimia ja joustavia suoritustapoja peräänkuulutetaan. Syksyllä 2016 toteutetussa ammatillisen koulutuksen Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -arvioinnissa opiskelijat toivoivat, että ohjaushenkilöstön rooleja selkiytettäisiin. Henkilökohtaistamislomakkeen säännöllistä päivittämistä olisi helpompi tehdä yhdessä tutun, nimetyn henkilön kanssa. HOS mentori-ryhmissä huomattiin, että eri yksiköissä ja koulutusaloilla on jo olemassa tähän hyviä käytäntöjä. Koulutuskuntayhtymän uudistaessa toimintaansa, niiden levittämiseen on nyt hyvä mahdollisuus. 

 

Henkilökohtaistaminen

Ehdotuksessa ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi korostuu henkilökohtaistaminen. Kaikille opiskelijoille tulee laatia henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Nykyisen muotoiset henkilökohtaistamisasiakirjat ja HOPS-lomakkeet jäävät pois. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan aiemmin hankittu osaaminen ja tehdään yksilökohtainen suunnitelma, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten ja missä osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaistamisen yhteydessä kirjataan myös ohjaus ja tukitoimia koskevat tiedot.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä valmistaudutaan henkilökohtaistamisen uusiin vaatimuksiin. Syksyllä 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaville opiskelijoille otettiin käyttöön henkilökohtainen opiskelusuunnitelma -tuloste ja -lomakkeisto. Tuloste kokoaa opiskelijan opintojen suunnittelun, etenemisen ja ohjauksen keskeiset tiedot yhteen asiakirjaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin tutkintotavoitteisen koulutuksen henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjaajat perehdytettiin uuden henkilökohtaistamislomakkeen käyttöön. Saatujen opiskelija ja henkilöstöpalautteiden avulla henkilökohtaistamisen mallia kehitetään niin, että meillä on tulevan lukuvuoden alkuun esittää taas parannettu versio.

Tulevien suunnitelmien (OKM:n ja Oph) mukaisesti opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tullaan siirtämään jatkossa oppilaitoksesta nk. Koski-palveluun (Kansallinen Opiskeluoikeuksien ja Suoritusten Keskitetty Integraatiopalvelu) ajantasaisesti. Tiedot Koski-palveluun siirtyvät suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä. Opiskelija ja oppilaitos voivat hyödyntää Koski-palvelun tietoja esimerkiksi opintojen suunnittelussa, henkilökohtaistamisessa, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa, työnhaussa, opintojen etenemisen ja koulutuksessa läsnäolon seurannassa, koulutuksen rahoituksen laskennassa, koulutusta koskevien tilastojen laadinnassa ja koulutuksen arvioinnissa.

Tulevat vaatimukset edellyttävät ohjauksen suunnittelun, toteutuksen, menetelmien ja dokumentoinnin uudelleen tarkastelua. Ennen kaikkea se edellyttää yhteistä keskustelua, pois oppimista ja vahvaa tukea opiskelijoille.

Korjataanko entistä vai tehdäänkö kokonaan uudelleen?

Huomioita uudistuksista luonnosten perusteella.

Ammatillinen koulutus on kokenut vuosien saatossa useita uudistuksia. Meneillään olevassa uudistuksessa poikkeuksellista on se, että se koskee laajasti koko ammatillisen koulutuksen toimintakenttää ja muutokset tapahtuvat samanaikaisesti. Niin sanotut nuorten koulutus ja aikuiskoulutus poistuvat sellaisinaan ja tilalle tulee yksi, uusi ammatillinen koulutus.

Tutkinnon perusteiden muutokset
Tutkintojen määrää ollaan valtakunnallisesti vähentämässä merkittävästi. Luonnoksen mukaan jatkossa meillä olisi 166 tutkintoa nykyisen 351 tutkinnon tilalla. Ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tutkintorakenteen muutoksella tavoitellaan nopeampaa vastaamista työelämän tarpeisiin sekä laajempaa osaamista ja valinnaisuutta opiskelijalle.

Osaamisen hankkiminen
Ammatillisessa koulutuksessa otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka tulee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja henkilökohtaistamisen tilalle. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittu osaaminen. Puuttuva osaamista hankitaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten erilaisilla menetelmillä, erilaisissa oppimisympäristöissä ja yksilöllisellä aikataululla. Tutkinnon osittain suunnitellaan miten ja missä (mm. oppisopimus, koulutussopimus, verkko-oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristöt) tarvittava osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa laaditaan myös suunnitelma opiskelijan ohjaus- ja tukitoimista opiskelujen aikana sekä jatko-opintoihin tai työelämään siirryttäessä. Koulutusta tarjotaan asiakaslähtöisesti jatkuvan haun periaatteella.

Osaamisen osoittaminen
Jatkossa ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien tilalla on käytössä yhtenäinen osaamisen hankkimistavasta riippumaton näyttö. Osaaminen osoitetaan tutkinnon osittain aidoissa työelämän tilanteissa. Arviointi toteutetaan kaksikanta-arviointina (koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja).

Osaamisen todentaminen
Koulutuksen järjestäjä antaa tutkintotodistukset ja vastaa tutkintojen laadusta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet ja tutkintotoimikunnat poistuvat sellaisinaan ja tilalle muodostuisi koulutuksen kehittämisen tueksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat.

Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä, jotka saavat vastauksia kuluvan lukuvuoden aikana. Kuntayhtymässä seurataan aktiivisesti muutosten edistymistä ja ennakoidusti rakennetaan uutta ammatillista koulutusta.

  • Katso ylijohtaja Mika Tammilehdon video; Mistä ammatillisen koulutuksen reformissa on kysymys?
  • Seuraa reformin toimeenpanoa ja edistymistä OKM: reformisivuilla.

Koulutussopimus, ehdotus tiivistettynä

Osana ammatillisen koulutuksen reformia on valmistunut selvitys koulutussopimusmallista. Selvityksessä ehdotetaan ammatillisessa koulutuksessa otettavaksi käyttöön koulutussopimus, joka soveltuu lähtökohtaisesti kaikille ammatillisen koulutuksen tutkinto ja ei-tutkintotavoitteisille opiskelijoille. Koulutussopimuksella sovittaisiin kaikesta ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla sen laajuudesta, tavoitteista ja pituudesta riippumatta. Oppisopimuksella sovittaisiin, jos oppiminen tapahtuu työsuhteessa. Jatkossa voimme unohtaa siis käsitteen nuoret ja aikuiset. Meillä on opiskelijoita.

Malissa korostetaan entistä enemmän opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutussopimuksessa vastuuhenkilöt, työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija, suunnittelevat sopimuksessa tutkinnon osittain opiskelijan oppimisen tavoitteet, ohjauksen ja aikataulun. Kokonaisuus tulee suunnitella yhä enemmän työpaikan ja opiskelijan tarpeiden pohjalta ja ehdotuksessa korostetaan entistä vahvemmin työpaikan edustajan suunnitteluun osallistamista. Tämä koetaan välttämättömäksi, koska koulutussopimuksessa sovitaan opiskelijan tavoitteista lähtien konkreettisesti, mitä tehtäviä opiskelijan on tarkoitus työpaikalla suorittaa.

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevat tiedot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppimista voidaan edelleen täydentää oppilaitoksessa, verkossa ja muissa ympäristöissä. Opettajan tehtävä olisi edelleen yhteen sovittaa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja muissa ympäristöissä (esim. oppilaitos ja verkko) tapahtuva oppiminen.

Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan jatkossakin ensisijaisesti työpaikoilla ja arviointiin tulee osallistua vastuullinen opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Opettajalla on edelleen suuri vastuu myös vastata osaamisen arvioinnista oikea-aikaisesti niin, että opiskelijalla on tarpeeksi aikaa oppia ja toisaalta niin, ettei opiskeluaika turhaan pitkity. Haasteellista arvioinnissa tulee varmasti olemaan oppimisen varmistaminen. Lisähaasteeksi on asetettu, että yhteisten tutkinnon osien pakolliset osaamistavoitteet ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaaminen tulisi sisällyttää ja arvioida ammatillisten tutkinnon osien näyttöjen yhteydessä.

Koulutuksen järjestäjällä on vastuu kokonaisuudesta, opiskelijan oppimisen ohjaamisesta ja varmistamisesta sekä työpaikan tukemisesta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua tulee kehittää valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjän toiminnassa sekä opiskelijan näkökulmasta. Nyt on siis aika arvioida työelämän edustajille suunnattuja koulutuksia ja niiden sisältöjä. Ehdotuksen mukaan on myös hyvä varautua siihen, että enenevässä määrin opettajaa tarvitaan työpaikalla ohjaamassa myös työpaikkaohjaajaa.

Ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta

OPH_logo

Lähtöruudussa opiskelija

Yksilöllisyys korostuu osaamisperusteisuudessa. Opiskelijalla tulee olla tänä päivänä mahdollisuus yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Yksilöllisyyden lisääntyessä opiskelijan tarve ohjaukseen kasvaa ja opettajan rooli ohjaajana korostuu.

Toisen asteen opiskelijat ovat omassa ammatillisessa kasvussaan hyvin erilaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden tuen tarve opintojensa suunnittelussa ja etenemisessä vaihtelee. Yksilöllisten ratkaisujen suunnittelu opiskelijoille edellyttää ohjaavalta henkilöstöltä tutkinnon perusteiden hallintaa ja sen antamien mahdollisuuksien rohkeaa, opiskelijakohtaista soveltamista. Opiskelijoista toiset etenevät tavoitteellisesti, määrätietoisesti ja nopeasti. Toisilla määränpään löytäminen ja sinne vievä tie vaatii enemmän pohdintaa ja aikaa. Omat tavoitteet ja ohjaajan kansa yhdessä tehdyt suunnitelmat (HOPS) motivoivat ja vievät opiskelijaa eteenpäin.

Osaamisperusteisuus edellyttää myös ohjauksen suunnittelua ja järjestämistä uusilla tavoilla. Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen monipuolistaa oppimisympäristöjä ja -menetelmiä jotka kehittyvät huimaa vauhtia.  Verkossa, työpaikalla, työsalissa tai kv-vaihdossa toteutettavan opetuksen lisäksi on mietittävä, miten ohjauksella tuetaan oppimisympäristön valintaa. Millaista ohjausta on saatavilla? Millaisia välineitä on mahdollista käyttää?  Miten ohjaus dokumentoidaan?

Tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa olemme miettineet, mitä opiskelija osaa yksittäisen tutkinnon osan suoritettuaan.  Nyt pitää hetkeksi pysähtyä myös sen kysymyksen ääreen, miten opiskelijoiden ohjaus muuttuu.  Miten ohjauksella mahdollistetaan osaamisperusteisuuden edellyttämä yksilöllisyys ja joustavuus?

AO opiskelija_kuva

OSTU käyttöön

Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Opetushallitus on ohjeistanut osaamisen tunnustamisen periaatteet määräyksessään (dnro 93/011/2014) ja kesän aikana ilmestyneessä arvioinnin oppaassa.  Koulutuksen ulkopuolella toteutuneen oppimisen ja osaamisen kertymisen, ns. arkioppimisen ja työssä hankitun osaamisen selvittäminen (tunnistaminen) sen sijaan vaatii vielä harjoitusta. Miten selvitetään uusien opiskelijoiden aikaisempaa osaamista tai jatkavan opiskelijan kesän aikana hankkimaa osaamista.

Yksi tapa osaamisen tunnistamiseen on aktivoida opiskelija itse pohtimaan omaa osaamistaan. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita itsearviointiin. Ohjataan opiskelijaa vertaamaan hankkimaansa osaamista tutkinnon tai tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Havainnoidessaan ja kuvatessaan ohjaajalleen omaa osaamistaan, opiskelija ottaa haltuun myös alan ammattitaitovaatimuksia. Hän oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä alan ammattitaidon saavuttaakseen.

Oman osaamisen tiedostamisen taito, reflektointi, ja sen kehittyminen ei ole itsestään selvyys. Opiskelija tarvitsee pohdintansa tueksi keskustelukumppanin, joka ohjaa ja erityisesti avaa tutkinnon perusteita ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijan kanssa käyty keskustelu on hyvä pohja opettajalle tehdä sitten arviointipäätös opiskelijan kuvaaman osaamisen kattavuudesta, vaikeusasteesta ja merkittävyydestä koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnistaminen on läpi opintojen jatkuva prosessi, jossa korostuu ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiessaan erittelemään koulutuksen, työkokemuksen ja harrastustensa kautta hankkimaansa osaamista, opiskelija vahvistaa omaa itsetuntemustaan. Kilpailu työpaikoista on kova. Omat vahvuutensa tunnistava nuori saa hyvät lähtökohdat työhaastatteluun pystyessään erittelemään saavuttamaansa osaamista.

portaat

 

Taas toimeen tartutaan

Lukuvuosi 2015–2016 käynnistyy uusin haastein. Ammatillista peruskoulutusta koskevia säädöksiä on 1.8.2015 alkaen uudistettu ja nyt on vuorossa toimeenpanovaihe.

Onneksi Opetushallitus on päivittänyt muutosten tueksi kesän aikana oppaita ja ohjeita voimaan tulleiden säädös- ja määräysmuutosten pohjalta.

  • Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas
  • Arvioinnin opas (päivitetty 9.7.2015)
  • Todistusmallit 2015;  Ammatilliset perustutkinnot ja valmentavat koulutukset -ohje 03/012/2015 (muuttaa 11.5.2015 annettua ohjetta)
  • Osaamisen hankkiminen työpaikalla ammatillisessa peruskoulutuksessa -opas

Oppaat löytyvät suoraan Opetushallituksen Ampe-sivustolta.

Haasteet tekevät elämästä
mielenkiintoisen – ja niistä
selviäminen tekee elämästä
merkityksellisen.

Joshua J. Marine – 

Yksilöllisiä opintopolkuja

Jyväskylän ammattiopistossa on jälleen toteutettu Valinnaisjakso, jossa suoritettiin toiminnallisesti eli tekemällä oppien Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisia opintoja (Atto-valinnaiset). Opintoja oli mahdollista suorittaa kaiken kaikkiaan viisi opintoviikkoa, joista 4 ov oli Atto-valinnaisia ja 1 ov Vapaasti valittavia tutkinnon osia. Pienessä joukossa ryhmähenki muodostui vahvaksi, sosiaaliset taidot kehittyivät, opittiin vastuun kantamisen merkitystä sekä koettiin itsensä voittamisen ja onnistumisen tunteita. Valinnaisjakson aikana käytiin metsäretkellä, jolla liikuttiin erilaisissa maastoissa, opittiin tunnistamaan sieniä, maisteltiin karpaloita ja tunnelmoitiin tulen äärellä. Elokuvista, videoista, kolumneista ja taiteesta harjaannuttiin esittämään mielipiteitä ja kritiikkiä. Työnhakutaidot karttuivat työhaastatteluharjoituksilla, omien vahvuuksien etsimisellä ja ammattiin valmistumisen jälkeisen palveluverkostoon tutustumisella.  Liikelounaan järjestämiseen ja vieraana olemiseen tarjoilijaopiskelijat järjestivät meille toiminnallisen päivän. Saimme harjoitelle lounasasioita kattausharjoituksesta lähtien ja opimme mm., missä vaiheessa liikelounaalla voi ottaa tietokoneen tai tabletin esille, jos sitä tarvitaan. Päivä huipentui pöytiin tarjoillun kolmen aterian liikelounaan nauttimiseen. Lounasta nauttiessa harjaannuimme small talk-keskustelutaidoissa. Juhlistimme Valinnaisjakson onnistumisia erityismaininnoin ja diplomein. Jokainen varmisti ja vauhditti valmistumistaan osallistuessaan jaksolle ja yksi opiskelija valmistui välittömästi jakson jälkeen. Myös tätä arvokasta asiaa juhlistimme liikelounaan yhteydessä.

Opiskelijoiden palaute Valinnaisjaksosta oli positiivista. Atto-valinnaiset saatiin suoritettua intensiivisesti, toiminnallisesti ja monipuolisesti. Käytössä oli ns. kotiluokka koko jakson ajan, josta jalkauduttiin lähes päivittäin erilaisiin oppimisympäristöihin. Myös ryhmän pieni koko ja mukava ryhmähenki saivat kiitosta.

Valinnaisjaksoa on kehitetty ja toteutettu yhteistyössä hanketoiminnan ja Yhteisten aineiden yksikön kanssa. Jakso toteutetaan myös keväällä 2015 työjärjestysjaksossa viisi, mikäli tarvetta ilmenee.

 IMG_0121IMG_0141Kattaus

OPH_logo

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo

 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo