Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2014

Opiskelija mukana työpaikkaohjaajakoulutuksessa

Elintarvikealan opettaja Seija Pesosen työn suola on jatkuva kehittäminen. Kun työssäoppimispaikalla toteutettiin yrityskohtainen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat kaikki opiskelijaa ohjaavat esimiehet ja työntekijät, päätti Seija ottaa työssäoppimisjaksolla yrityksissä olevia opiskelijoita osallistujiksi samaan koulutukseen.  Opiskelijoiden mukaan tuleminen vaati alkuun pientä rohkaisevaa ”painostusta”, koska tulevaa työmäärää ei ennalta tarkasti tiennyt.

Työpaikkaohjaajille laadittiin henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioitiin erityisesti työpaikan tarpeet. Koulutussisällöt etenivät opiskelijan työssäoppimisjakson mukaisesti; työssäoppimisjakson suunnittelu, ohjaus ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu, opiskelijan arviointi. Opiskelija teki työssäoppimisjakson aikana samoja koulutukseen sisältyviä verkko-/pohdintatehtäviä kuin ohjaajat. Lisäksi opiskelijalle järjestettiin opettajan kanssa yksilöllistä ohjausaikaa top-käyntien sekä kontakti- ja palautepäivien aikana; verkkotehtävien ohjausta ja palautekeskustelu.

Oppimistehtävien tekeminen yhdessä ohjaajan kanssa toi potkua koko top-jaksoon; opiskelijat paneutuivat työssäoppimiseen uudella asenteella ja he osallistuivat jakson suunnitteluun aktiivisesti. He kokivat itsensä tasavertaisiksi koulutustilanteessa, mikä vahvisti itsetuntoa ja motivoi itsenäisten oppimistehtävien tekemiseen. Opiskelu oli luontevaa top-ohjaajien kanssa samalla ajalla. Ohjaajat kuuntelivat ja arvostivat opiskelijoiden mielipiteitä.

Opiskelijan asiat ovat keskeisiä työpaikkaohjaajakoulutuksen ohjaus-osiossa. Yhteisessä koulutuksessa saatiin suoraan ajatuksia nuorelta itseltään; esim. miten joku asia toimisi paremmin opiskelijan mielestä. Vastaavasti opiskelija sai ohjaajilta ammattilaisen mallia ja työkokemuksen tuomaa näkökulmaa. Ammattiosaamisen näytöissä nousee useimmiten kiperimmäksi kohdaksi opiskelijan itsearviointi; koulutuksen keskeinen anti olikin opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittyminen, johon panostettiin oppimistehtävin. Kouluttajan näkökulmasta oli huikeaa seurata opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen ja motivaation lisääntymistä koulutuksen edetessä.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla siten, että opiskelija on koulutuksessa yhtenä koulutettavana top-ohjaajien ryhmässä, sai hyvää palautetta. Erilainen ja uusi malli kiinnosti sekä koulutuksessa olevia työpaikkaohjaajia että opiskelijoita.  Opiskelijoiden mielestä koulutus oli hieno mahdollisuus saada opintosuoritus, josta on jatkossa hyötyä.  He näkivät jo itsensä uusina ohjaajina työpaikallaan ammattiin valmistuttuaan.

OPH_logo

 

Keskustelua oppimistuloksista

Viiden ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden opettajia kokoontui 9.10.2014 keskustelemaan alan ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksesta.

Päivä aloitettiin tarkastelemalla Opetushallituksen tuottamia liiketalouden oppimistulosten arviointitietoja. Tiedot on kerätty vuosina 2010 – 2012 opiskelleiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavista aineistoista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän ja tutkinnon perusteiden edellyttämiin ammattitaitovaatimuksiin.

Opiskelijoiden arvosanat ja arviointi puhuttaa aina. Arvosana-asteikko on juuri hyväksytyssä lakimuutoksessa edelleen kolmiportainen (T, H, K) eli siihen on turha odottaa muutosta. Kiitettäviä arvosanoja kaikista annetuista ammattiosaamisen näytöistä on yli puolet. Pohdittiin, saako opiskelija arvosanan osaamisensa perusteella? Todettiin, että arvioinnin luotettavuus riippuu arvioijista. Miten hyvin he ymmärtävät opiskelijan tälle työssäoppimisjaksolle asetettuja osaamisvaatimuksia ja käyttävät sovittuja kriteereitä. Erityisesti opettajan rooli työpaikkaohjaajan arviointitaitojen valmentajana on suuri.

Liiketalouden alalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla onnistuu valtakunnallisesti hyvin.  Annetuista näytöistä pystytään toteuttamaan 72 % työpaikalla. Keskustelussa tuli kuitenkin ilmi, että prosenttiosuus ja oppilaitoskohtaiset tulkinnat siitä, mitä tekeminen ammattiosaamisen näytössä voi olla, vaihtelevat oppilaitoksittain suuresti. Yksi oppilaitos kokee haasteelliseksi toteuttaa työpaikalla Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toinen oppilaitos Tuoteneuvonnan ja kolmas Sähköisen kaupankäynnin näytön. Yhteistä tulkintaa muodostettiin hyvässä hengessä, mutta kiihkeitäkin puheenvuoroja käyttäen.

Tapaaminen venähti ennakoitua pidemmäksi, sillä keskustelu kävi vilkkaana. Lopulta päätettiin ottaa kalenterit esiin ja jatkaa keskustelua ja yhteistä ideointia. Siihen on tarvetta, sillä oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat työn alla. Nyt halutaan muutosta.

Verkostotapaamiset eri alojen kesken toteutetaan osana Osaava ohjaus -hanketta. Hanketta koordinoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja siinä ovat mukana Jyväskylän  ja Jämsän ammattiopiston lisäksi  Savon ammatti- ja aikuisopisto,  Koulutuskeskus Salpaus, Etelä-Savon ammattiopisto ja  Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

OPH_logo

Jyväskylän näyttötoimikunta

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimii kaksi ammattiosaamisen näyttöjen toimielintä, Jyväskylän ja Jämsän näyttötoimikunta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitus on nimennyt näyttötoimikuntien tehtäväksi lain  edellyttämät tehtävät  ( L601/2005 ja A603/2005).

Jyväskylän näyttötoimikunta on ollut kiinteästi mukana oppilaitoksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi näyttötoimikunta osallistui kevään 2014 aikana Jyväskylän ammattiopiston sisäisiin auditointeihin sekä 6.5.2014 Opetushallituksen toteuttamaan pintakäsittelyalan ulkoiseen auditointiin. Verkostoyhteistyö eSedun, Sakky:n, Salpauksen ja Samiedun toimielinten kanssa oli aktiivista.

Pintakäsittelyn auditointiin liittyvässä palautteessa myös näyttötoimikunta sai kannustusta ja kehittämisehdotuksia toimintaansa. Auditointipalautteessa todetaan, että Jyväskylän näyttötoimikunnan, työ on
– hyvin suunniteltua (toimintasuunnitelma, joka pohjautuu edelliseen toimikauteen kohdistuneeseen itsearviointiin.)
– on laatinut erillisen valvontatehtävää koskevan suunnitelman
– hoitaa lakisääteisen tehtävän erittäin hyvin
– painotetaan erityisesti työelämälähtöisyyttä näyttöjen toteuttamisessa  ja  näyttötoimikunta on asettanut konkreettisen tavoitteen työpaikalla toteuttavien näyttöjen osuudelle
– seuraa asetettujen tavoitteiden ja hyväksyttyjen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien toteutumista (arviointikeskustelun osallistuneista, arvosanoista päättäneistä sekä arvioijia koskevia tietoja)
– hyödyntää käytössä olevaa koulutuksen järjestäjän tuottamaa arviointi- ja palautetietoa ja käsittelee myös kansallisten oppimistulosten arviointien tuottamat tulokset
– osallistuu koulutuksen järjestäjän sisäisiin auditointeihin
– arvioi ja kehittää omaa toimintaansa tekemällä toimikausittain itsearvioinnin
– verkostoituminen on parantanut toisilta oppimista. Verkostossa on käsitelty näyttöjen toteuttamisen alueellisia haasteita sekä suunniteltu paikallisten tutkinnon osien toteuttamista.

Auditointiryhmä nimeää Jyväskylän näyttötoimikunnalle seuraavat kehittämiskohteet:
– Valvontatehtävän korostamisen rinnalla näyttötoimikunnan tulisi vahvistaa omaa kehittäjän rooliaan.
– Toiminta on jäänyt vielä etäiseksi Jyväskylän ammattiopiston opettajille. Toiminnan on koettu olevan jopa kontrolloivaa, jolloin linjauksiin on ollut vaikea sitoutua.
-Tärkeää on kehittää yhteistyötä johdon ja opettajien kanssa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi voi perustaa koulutuksen järjestäjän ja toimikunnan yhteisiä keskustelu- ja kehittämisfoorumeita ja toteuttaa esimerkiksi työpajoja toiminnan kehittämiseksi ja linjauksiin sitouttamiseksi.

Näyttötoimikunnan toimikausi 2012-2014 päättyy vuoden lopussa.  Auditointiryhmän nimeämät kehittämiskohteet on käsitelty nykyisessä ja tullaan käsittelemään  tulevan näyttötoimikunnan  toiminnan aloitusvaiheessa. Niistä on hyvä lähteä suunnittelemaan toimikauden 2015-2017 toimintaa.