Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2014

Osaaminen näkyväksi

Jyväskylän ammattiopiston henkilöstön kehittämispäivässä 27.1.2014 korostui useassa puheenvuorossa pedagogian merkitys.

Martti Hellströmin mukaan pedagogiikassa on kysymys ainakin opettajan aineen hallinnasta, opettajan ja opiskelijan välisestä suhteesta, opetustaidosta ja ryhmän johtamisesta. Samoihin elementteihin perustui myös Opetushallituksen vuoden 2013 pedagogiseksi kehittäjäksi valitun Jari Välkkysen kokemukset. Hänellä on vahva, työn kautta hankittu osaaminen omaan alaansa. Kaikesta häneen puheestaan välittyi välittäminen ja vastuu nuorten osaamisen kehittymisestä. Opettajan roolia hän kuvasi valmentajan rooliksi. Tavoitteena on saada jokaiselle opiskelijalle onnistumisen kokemuksia, jotka synnyttävät innostuksen alaan. Työskentelyilmapiiriä ryhmässä hän kuvasi yhteisölliseksi.

On vaikea uskoa, ettei näitä samoja elementtejä löydy useimman opettajan työkalupakista.

Uutta ja tätä päivää ovat menetelmät. Niillä saadaan opettajien työ ja opiskelijoiden osaaminen näkyväksi. Wiki on oppikirja, blogi on vihko ja laitteet toimivat kynänä, totesi Jari. Hommasta ei pidä tehdä kuitenkaan liian vaikeaa. Lähdetään asioista jotka itseä kiinnostaa, laitteilla joita opiskelijat jo käyttävät ja edetään pikkuhiljaa! Opiskelijoilla kun tuntuu olevan intoa ja rohkeutta esitellä omaa osaamistaan.

Ammatillisen koulutuksen laatua kehittämässä

Olen saanut kunnian olla mukana opetusministerin asettamassa ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmässä AMKE:n nimeämänä ammatillisten koulutuksen järjestäjien edustajana tuomassa esiin oppilaitosten käytännön laatutyön ja arjen ääntä. Työ jatkuu edelleen, mutta tässä välikatsaus siihen minkä kysymysten parissa tämä työryhmä toimii ja missä nyt ollaan menossa.

Käytännössä laatutyöryhmän työssä on kyse siitä, että ministeriö haluaa varmistaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on systemaattiset menettelyt oman toimintansa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Toisin sanoen: että suunnittelemme (toimintaympäristömme muutoksia ennakoiden) mitä teemme, teemme niin kuin olemme sopineet, arvioimme toteutustamme ja teemme vielä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä arviointien tulosten pohjalta toimintamme edelleen kehittämiseksi. Siinä kaikki. Laatutyö on juurikin niin yksinkertaista.

Periaatteellisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta laatujärjestelmien toimivuutta arvioivan kriteeristön luominen on jokseenkin haastavaa. Työryhmän tavoitteena on alusta asti ollut rakentaa sellainen kriteeristö, joka pelkän kyllä/ei-arvion sijaan antaisi koulutuksen järjestäjille evästä myös laatujärjestelmien ja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös ollut luoda sellainen arviointikriteeristö, joka olisi käyttäjäystävällinen eikä vaatisi kohtuutonta työpanosta koulutuksen järjestäjiltä. Työryhmä onkin käyttänyt tämän arviointikriteeristön tekemiseen runsaasti aikaa ja pohtinut kriteeristön rakentamista perusteellisesti useista erilaisista näkökulmista. Paitsi että työryhmä on päässyt samalle kartalle arvioitavista asiakokonaisuuksista, työryhmälle on myös kirkastunut se, että kriteeristöluonnos kannattaa ehdottomasti testata todellisessa toimintaympäristössään ennen sen käyttöönottoa. Kriteeristössä on esimerkiksi vielä varaa tiivistää arvioitavia kohteita – vähemmän saattaisi tässäkin olla enemmän – ja toisaalta testauksen avulla saadaan varmasti hyviä vinkkejä myös arviointiprosessin toteuttamiseksi.

Työryhmä on nyt tammikuussa antanut kriteeristöluonnoksen koulutuksen järjestäjille testattavaksi. 32 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea (Jyväskylän koulutuskunta mukaan lukien) testaa maaliskuun loppuun asti kriteeristön toimivuutta ministeriön laatutyöryhmän suorassa ohjauksessa. Testaajina on eri kokoisia koulutuksen järjestäjiä erilaisilla omistuspohjilla ja erilaisilla laadunhallinnan kokemuksella ja järjestelmillä. Työryhmä toivookin laajan pilotin avulla saavansa aidosti kehittävää palautetta kriteeristöstä ja sen hyödyntämisestä, niin että vuonna 2015 tositoimiin päätyvä arviointikriteeristö palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Näin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta testausvaihe on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten laatutyötämme jatkossa arvioidaan ja samalla harjoitella tämän tyyppisen arvioinnin toteuttamista.

Vuonna 2015 tämän nyt vielä työn alla olevan kriteeristön avulla arvioidaan kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien toimivuus. Mikäli silloin osoittautuu, että koulutuksen järjestäjältä puuttuisi joitain olennaisia laadun varmistuksen näkökulmia omasta laatutyöstään, tulee ministeriö todennäköisesti vaatimaan koulutuksen järjestäjältä kirjallisen kehittämissuunnitelman näistä asioista. Mutta korostettakoon samalla, että ammatillisten oppilaitosten ranking-listoja ei tällä kriteeristöllä olla tekemässä! Sen sijaan tavoitteena on tehdä julkiseksi arvioinnissa esiin nousevia hyviä käytäntöjä, niin että koulutuksen järjestäjille tarjoutuu aidosti mahdollisuus oppia toisiltaan.

Laatuterveisin Hanna | hanna.rajala@jao.fi

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä

 

Linkkejä:

KESU: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/?lang=fi
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Ammatillisen_koulutuksen_laatustrategia_2011_2020.html
Laatujärjestelmien kriteeristöstä OPH:n sivuilla: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki