HOS -mentorit

Lukuvuoden 2016-2017 aikana Jyväskylän ammattiopistossa kokoontui jaksoittain HOS-mentorit. Yksi käsiteltävistä asioista oli henkilökohtaistaminen ja reformin siihen tuomat muutokset. Mentorit pohtivat yhdessä, millaisia muutoksia uudistukset edellyttävät meidän jokaisen omassa toiminnassa.

Todettiin, että kun opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot 2018 alkaen tullaan siirtämään Koski-palveluun ajantasaisesti, suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä, niin meidän on entistä tarkemmin huolehdittava, että kirjaukset ovat ajan tasalla. Erityinen huoli mentoreilla oli rästiin jääneiden sekä yto-valinnaisten kirjauksista. Myös yksilöllisesti valmistuvien opiskelijoiden lisääntynyt määrä on tuonut haasteita arvosanojen antamisen aikatauluissa pysymiseen. Todistusten myöntämisvaiheessa opintosihteerit joutuvat kyselemään arvosanojen perään. Kirjauspuutteiden ”0-toleranssi” saavutetaan, kun jokainen toimija tiedostaa merkintöjen merkityksen koko prosessissa ja saa tarvittavan lisäperehdytyksen järjestelmän käyttöön.

Uusi laki edellyttää opiskelijakohtaista henkilökohtaistamista. Suunnitelmat tulee tehdä tutkinnon osa kerrallaan. Meidän on toiminnassamme mahdollistettava tutkinnon osa kerrallaan suoritus ja myös huolehdittava, että tutkinnon osa tulee suoritettua. Ennakoivia tukitoimia ja joustavia suoritustapoja peräänkuulutetaan. Syksyllä 2016 toteutetussa ammatillisen koulutuksen Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -arvioinnissa opiskelijat toivoivat, että ohjaushenkilöstön rooleja selkiytettäisiin. Henkilökohtaistamislomakkeen säännöllistä päivittämistä olisi helpompi tehdä yhdessä tutun, nimetyn henkilön kanssa. HOS mentori-ryhmissä huomattiin, että eri yksiköissä ja koulutusaloilla on jo olemassa tähän hyviä käytäntöjä. Koulutuskuntayhtymän uudistaessa toimintaansa, niiden levittämiseen on nyt hyvä mahdollisuus. 

 

Henkilökohtaistaminen

Ehdotuksessa ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi korostuu henkilökohtaistaminen. Kaikille opiskelijoille tulee laatia henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Nykyisen muotoiset henkilökohtaistamisasiakirjat ja HOPS-lomakkeet jäävät pois. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan aiemmin hankittu osaaminen ja tehdään yksilökohtainen suunnitelma, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten ja missä osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaistamisen yhteydessä kirjataan myös ohjaus ja tukitoimia koskevat tiedot.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä valmistaudutaan henkilökohtaistamisen uusiin vaatimuksiin. Syksyllä 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaville opiskelijoille otettiin käyttöön henkilökohtainen opiskelusuunnitelma -tuloste ja -lomakkeisto. Tuloste kokoaa opiskelijan opintojen suunnittelun, etenemisen ja ohjauksen keskeiset tiedot yhteen asiakirjaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin tutkintotavoitteisen koulutuksen henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjaajat perehdytettiin uuden henkilökohtaistamislomakkeen käyttöön. Saatujen opiskelija ja henkilöstöpalautteiden avulla henkilökohtaistamisen mallia kehitetään niin, että meillä on tulevan lukuvuoden alkuun esittää taas parannettu versio.

Tulevien suunnitelmien (OKM:n ja Oph) mukaisesti opiskelijoita koskevat opiskeluoikeus- ja suoritustiedot tullaan siirtämään jatkossa oppilaitoksesta nk. Koski-palveluun (Kansallinen Opiskeluoikeuksien ja Suoritusten Keskitetty Integraatiopalvelu) ajantasaisesti. Tiedot Koski-palveluun siirtyvät suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä. Opiskelija ja oppilaitos voivat hyödyntää Koski-palvelun tietoja esimerkiksi opintojen suunnittelussa, henkilökohtaistamisessa, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa, työnhaussa, opintojen etenemisen ja koulutuksessa läsnäolon seurannassa, koulutuksen rahoituksen laskennassa, koulutusta koskevien tilastojen laadinnassa ja koulutuksen arvioinnissa.

Tulevat vaatimukset edellyttävät ohjauksen suunnittelun, toteutuksen, menetelmien ja dokumentoinnin uudelleen tarkastelua. Ennen kaikkea se edellyttää yhteistä keskustelua, pois oppimista ja vahvaa tukea opiskelijoille.

Lakiluonnos lausuttavana

Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdeksi, uudeksi laiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut lakiluonnoksen ja esitystä käsitellään marraskuussa toteutettavissa kuulemistyöpajoissa kolmella eri paikkakunnalla. Tilaisuuksien yhteisiä osuuksia on mahdollista seurata Internetin kautta. Internetosoitteet löytyvät ammatillisen koulutuksen reformin Internet‐sivuilta kunkin tilaisuuden kohdalta.

http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta (8.11.2016)

Tutkintorakenne uudistuu

Merkittävä osa ammatillisessa koulutuksessa nyt opiskelevista opiskelijoista joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tekevät tulevaisuudessa tarpeettomaksi monet vanhat ammatit tai luovat tarvetta kokonaan uusille.

Tutkintorakenteeseen on kaavailtu muutoksia, joilla pyritään saamaan ammatillisesta koulutuksesta paremmin työmarkkinoiden kysyntää vastaavaa. Tutkinnoista on tarkoitus tehdä laaja-alaisempia ja yksilön suuntautumismahdollisuudet niiden sisällä pyritään saamaan nykyistä monipuolisemmiksi.  Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat ja tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa.

Muutokset koskevat etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, mutta jossain määrin myös ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisten perustutkintojen määrä vähenee 52:sta 43 perustutkintoon.

Esimerkkejä perustutkintoihin esitetyistä muutoksista:
Tutkinnon nimimuutoksella selviävät esimerkiksi Auto- ja Puualan perustutkinnot. Uudet tutkintonimet ovat Ajoneuvoalan ja Puuteollisuuden perustutkinto.

Osaamisalamuutoksia tulee useaan tutkintoon. Kulttuurialalla eri alojen ammattilaisia yhdistetään Taideteollisuusalan perustutkinnon alle, jossa osaamisalavaihtoehtoja on kymmenen. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto muutetaan Tekstiili- ja muotialan perustutkinnoksi, osaamisaloja kuusi. Liiketalouden perustutkinnon nimi muutetaan liiketoiminnan perustutkinnoksi ja osaamisalat poistuvat.

Aikaisemmista tutkinnoista Audiovisuaalisen, Kuvallisen ilmaisun ja Painoviestinnän perustutkinnot yhdistetään Media-alan perustutkinnoksi. Hiusalan perustutkinto ja kauneudenhoitoalan perustutkinto yhdistetään Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi.

Kokonaan uutena tutkintona syntyy sosiaali- ja terveysalalle Välinehuoltoalan perustutkinto sekä humanistisen ja kasvatusalan Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Jälkimmäiseen yhdistetään osaaminen lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnoista.

Opetushallitus ryhtyy jälleen laatimaan uusia tutkinnon perusteita uudistuvan tutkintorakenteen pohjalta. Se määrää jatkossakin tutkinnon perusteissa ammattitaito- ja osaamisvaatimuksista, osaamisen arvioinnista sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Kun Opetushallitus parin seuraavan vuoden aikana antaa uuden rakenteen mukaiset tutkinnon perusteet, tulee koulutuksen järjestäjien laatia jälleen kerran uudet suunnitelmat koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseksi. Uudistuvat tutkinnot otettaisiin käyttöön vaiheittain 1.1.2017 – 1.1.2019 mennessä.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämistä koskevat ehdotukset valmisteltiin koulutustoimikuntia, tutkintotoimikuntia ja toimialajärjestöjä kuullen ja kevään 2016 aikana sitä kommentoivat sekä työelämän edustajat, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat.

Tutkintorakenneuudistus, ohjausryhmän esitys.

 

Korjataanko entistä vai tehdäänkö kokonaan uudelleen?

Huomioita uudistuksista luonnosten perusteella.

Ammatillinen koulutus on kokenut vuosien saatossa useita uudistuksia. Meneillään olevassa uudistuksessa poikkeuksellista on se, että se koskee laajasti koko ammatillisen koulutuksen toimintakenttää ja muutokset tapahtuvat samanaikaisesti. Niin sanotut nuorten koulutus ja aikuiskoulutus poistuvat sellaisinaan ja tilalle tulee yksi, uusi ammatillinen koulutus.

Tutkinnon perusteiden muutokset
Tutkintojen määrää ollaan valtakunnallisesti vähentämässä merkittävästi. Luonnoksen mukaan jatkossa meillä olisi 166 tutkintoa nykyisen 351 tutkinnon tilalla. Ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tutkintorakenteen muutoksella tavoitellaan nopeampaa vastaamista työelämän tarpeisiin sekä laajempaa osaamista ja valinnaisuutta opiskelijalle.

Osaamisen hankkiminen
Ammatillisessa koulutuksessa otetaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka tulee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja henkilökohtaistamisen tilalle. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittu osaaminen. Puuttuva osaamista hankitaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten erilaisilla menetelmillä, erilaisissa oppimisympäristöissä ja yksilöllisellä aikataululla. Tutkinnon osittain suunnitellaan miten ja missä (mm. oppisopimus, koulutussopimus, verkko-oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristöt) tarvittava osaaminen hankitaan ja osoitetaan. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa laaditaan myös suunnitelma opiskelijan ohjaus- ja tukitoimista opiskelujen aikana sekä jatko-opintoihin tai työelämään siirryttäessä. Koulutusta tarjotaan asiakaslähtöisesti jatkuvan haun periaatteella.

Osaamisen osoittaminen
Jatkossa ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien tilalla on käytössä yhtenäinen osaamisen hankkimistavasta riippumaton näyttö. Osaaminen osoitetaan tutkinnon osittain aidoissa työelämän tilanteissa. Arviointi toteutetaan kaksikanta-arviointina (koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja).

Osaamisen todentaminen
Koulutuksen järjestäjä antaa tutkintotodistukset ja vastaa tutkintojen laadusta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet ja tutkintotoimikunnat poistuvat sellaisinaan ja tilalle muodostuisi koulutuksen kehittämisen tueksi valtakunnalliset työelämätoimikunnat.

Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä, jotka saavat vastauksia kuluvan lukuvuoden aikana. Kuntayhtymässä seurataan aktiivisesti muutosten edistymistä ja ennakoidusti rakennetaan uutta ammatillista koulutusta.

  • Katso ylijohtaja Mika Tammilehdon video; Mistä ammatillisen koulutuksen reformissa on kysymys?
  • Seuraa reformin toimeenpanoa ja edistymistä OKM: reformisivuilla.

Koulutussopimus, ehdotus tiivistettynä

Osana ammatillisen koulutuksen reformia on valmistunut selvitys koulutussopimusmallista. Selvityksessä ehdotetaan ammatillisessa koulutuksessa otettavaksi käyttöön koulutussopimus, joka soveltuu lähtökohtaisesti kaikille ammatillisen koulutuksen tutkinto ja ei-tutkintotavoitteisille opiskelijoille. Koulutussopimuksella sovittaisiin kaikesta ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla sen laajuudesta, tavoitteista ja pituudesta riippumatta. Oppisopimuksella sovittaisiin, jos oppiminen tapahtuu työsuhteessa. Jatkossa voimme unohtaa siis käsitteen nuoret ja aikuiset. Meillä on opiskelijoita.

Malissa korostetaan entistä enemmän opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutussopimuksessa vastuuhenkilöt, työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija, suunnittelevat sopimuksessa tutkinnon osittain opiskelijan oppimisen tavoitteet, ohjauksen ja aikataulun. Kokonaisuus tulee suunnitella yhä enemmän työpaikan ja opiskelijan tarpeiden pohjalta ja ehdotuksessa korostetaan entistä vahvemmin työpaikan edustajan suunnitteluun osallistamista. Tämä koetaan välttämättömäksi, koska koulutussopimuksessa sovitaan opiskelijan tavoitteista lähtien konkreettisesti, mitä tehtäviä opiskelijan on tarkoitus työpaikalla suorittaa.

Työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevat tiedot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppimista voidaan edelleen täydentää oppilaitoksessa, verkossa ja muissa ympäristöissä. Opettajan tehtävä olisi edelleen yhteen sovittaa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja muissa ympäristöissä (esim. oppilaitos ja verkko) tapahtuva oppiminen.

Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan jatkossakin ensisijaisesti työpaikoilla ja arviointiin tulee osallistua vastuullinen opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Opettajalla on edelleen suuri vastuu myös vastata osaamisen arvioinnista oikea-aikaisesti niin, että opiskelijalla on tarpeeksi aikaa oppia ja toisaalta niin, ettei opiskeluaika turhaan pitkity. Haasteellista arvioinnissa tulee varmasti olemaan oppimisen varmistaminen. Lisähaasteeksi on asetettu, että yhteisten tutkinnon osien pakolliset osaamistavoitteet ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaaminen tulisi sisällyttää ja arvioida ammatillisten tutkinnon osien näyttöjen yhteydessä.

Koulutuksen järjestäjällä on vastuu kokonaisuudesta, opiskelijan oppimisen ohjaamisesta ja varmistamisesta sekä työpaikan tukemisesta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua tulee kehittää valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjän toiminnassa sekä opiskelijan näkökulmasta. Nyt on siis aika arvioida työelämän edustajille suunnattuja koulutuksia ja niiden sisältöjä. Ehdotuksen mukaan on myös hyvä varautua siihen, että enenevässä määrin opettajaa tarvitaan työpaikalla ohjaamassa myös työpaikkaohjaajaa.

Ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta

OPH_logo

Ulkoinen auditointi, pintakäsittelyala

Jyväskylän ammattiopiston Pintakäsittelyalan perustutkinnossa toteutettiin ulkoinen auditointi.  Arvioitavana kohteena oli oppilaitoksen työympäristö sekä Puupintojen pintakäsittelyt tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö. Auditointiin osallistuivat paikallisen maalausliikkeen yrittäjä sekä opiskelijat ja opettaja.

Auditointikeskustelussa todettiin, että pintakäsittelyalalla on otettu käyttöön hyviä opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantavia toimenpiteitä. Alalla on esimerkiksi käytössä TR-mittaukset. Työpisteiden siisteyden merkitystä korostetaan työelämälähtöisesti ja työelämän toimintatapoja käyttäen sekä työn aikana että erityisesti työpäivän päätteeksi. Opiskelijakohtaisesti tai opiskelijatiimeittäin tehdään työsalin kunnossapitotarkastukset. Opiskelijoiden on tunnettava hyvin määräykset tarkastuksia tehdessään.

Sekä oppilaitoksessa että yrityksissä työntekijät siivoavat tänä päivänä omat jälkensä. Siivoamiseen kuuluu myös jätteiden lajittelu. Se lisää omalta osaltaan myös työturvallisuutta ympäristön siisteyden välityksellä. Opiskelijoiden kanssa käyttöön otetuilla TR-mittauksilla pyritään varmistamaan hyväksytty turvallisuustaso.

Tiedonhankintataitoja tulee opettaa oppilaitoksessa. Työpaikoillakin käyttäjän kannalta tärkeimmät turvallisuusohjeet löytyvät jo tuotteen myyntipakkauksesta. Käyttöturvatiedotteet löytyvät niin työpaikoilla kuin oppilaitoksessa internetin kautta. Niiden tulkintaa ja ymmärtämistä täytyy perustella opiskelijoille.

Auditoija esitti, että opiskelijoiden olisi hyvä oppia arvioimaan työhön käyttämäänsä aikaa etenkin opintojen viimevaiheessa. Opiskelijan on hyvä tiedostaa, paljonko aikaa työn tekemiseen menee ja onko se yrityksen tai yrittäjän näkökulmasta taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Auditoinnissa kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti ongelmajätteiden käsittely sekä maalien sekoituspaikka ja sen ilmanvaihdon kohdepoiston puuttuminen. Tärkeitä arvioijan huomioita. Korjaavien toimenpiteiden toteutuksen tulee käynnistyä pikaisesti.

Puupintojen pintakäsittelyt on suunniteltu opetussuunnitemassa oppilaitoksessa toteutettavaksi näytöksi ja opiskelijan osaaminen voidaan siellä myös todentaa. Auditointikeskustelun lopuksi kuitenkin todettiin, että tutkinnon osan näyttö voidaan toteuttaa hyvin myös joissakin alan yrityksissä.

OPH_logo

Koulutussopimuksesta jatkoselvitys

Koulutussopimusmalli on puhuttanut ammatillisen koulutuksen toimijoita koko alkuvuoden. Sen tavoitteena on viedä koulutusta vieläkin käytännönläheisempään suuntaan.  Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen nimeämät selvitysmiehet saivat vuoden alussa aikaa ensiksi helmikuun loppuun. Ehdotukseen tuli sisällyttää kuvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen järjestämisestä sekä opintososiaalisista etuuksista ja rahoituksesta, vastuista ja työnjaosta.

Nyt OKM teettää selvitysmiehillä vielä jatkoselvityksen, jonka tulee valmistua 12.4.2016 mennessä.

Uutena asiana jatkoselvitykseen on nostettu yhteiset tutkinnon osat. Selvityksessä tulee arvioida, miten ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet on mahdollista saavuttaa koulutussopimusmallissa.

Koulutussopimuksen tulee edelleen kuvata eri osapuolten työnjako työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Nyt oppimisympäristöihin on käsitteinä lisätty myös oppilaitosten työmaat ja työpajat.

Mielenkiinto ja odotukset tätä selvitystä kohtaan ovat siis vain lisääntyneet.

http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2016/03/Koulutussopimusmalli.html

Oppimisympäristön ja laadun varmistaminen ulkoisen auditoinnin avulla

Jyväskylän ammattiopiston Painossa toteutettiin pilottina työelämän edustajan toteuttama ulkoinen auditointi. Arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa oppimisympäristön soveltuvuus ammattiosaamisen näyttöön. Auditoitavana tutkinnon osana oli Graafinen tuotantotoiminta (25 osp), mikä on painoviestinnän perustutkinnon pakollinen tutkinnon osa sekä ulkoasun toteutuksen että painotekniikan osaamisaloille.

Työelämän edustaja, auditoija, arvioi päivän aikana oppimisympäristöä sekä opiskelijoiden näyttöä havainnoimalla ja haastattelemalla opiskelijoita. Opettaja oli perehdyttänyt työelämän arvioijan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä näyttöympäristöön. Arvioija teki omiin huomioihinsa perustuvat muistiinpanot auditointitilaisuudessa.

Auditoinnin jälkeen pidetty yhteinen keskustelu koulutuspäällikön, opettajan ja auditoijan kesken sujui rakentavassa hengessä. Erityisesti todettiin, että työelämälähtöisen oppimisympäristön vaatimukset ja alan toimintatavat tulee olla osa opetusta jo oppilaitoksessa. Työturvallisuus, kestävä kehitys ja laatu ovat osa kaikkien tutkintojen ja toimialojen toimintaa. Niiden avaaminen ja konkreettinen näkyminen osana opiskelijoiden päivittäistä työtä tulee varmistaa.

OPH_logo

Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off

Ammatillisen koulutuksen reformissa peräänkuulutetaan uudenlaisia tapoja kouluttaa ja kouluttautua. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista pyritään edistämään luomalla uusia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja. Opiskelijoiden osaamisen laatu tullaan varmistamaan entistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa, mikä edellyttää työpaikkaohjaajien kouluttamista opiskelijan tavoitteisiin, ohjaukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutus on useimmille opettajille vielä uusi asia. Joillakin aloilla sen toteuttamiseen on jo pitkät perinteet ja toimivat mallit, mutta alojen välillä on edelleen suuria eroja.

Jyväskylän ammattiopistossa toteutettiin opettajille Työpaikkaohjaajakoulutuksen Kick Off. Koulutuksessa opettajat keskustelivat ja saivat mallin jo kokemusta omaavan opettajan, Seija Pesosen, tavasta markkinoida, suunnitella ja toteuttaa henkilökohtaistettu työpaikkaohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli antaa työssäoppimista ohjaavalle opettajalle valmiudet käynnistää omat henkilökohtaistetut työpaikkaohjaajakoulutukset.

Koulutusten teemat:

•Työpaikkaohjaajan sitouttaminen; osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaistaminen
•Henkilökohtaistetun koulutuksen etenemisen vaiheet; ohjaus ja oppimisen varmistaminen
•Arviointiosaamisen tukeminen; osaamisen arviointi ja koulutuksen dokumentointi.

Koulutuksesta saadun palautteen perusteella tällaiselle pienryhmäkoulutukselle on tarvetta. Se antaa opettajalle varmuutta ja uskallusta käynnistää omat henkilökohtaistetut opiskelijan työssäoppimisen yhteydessä toteutettavat koulutukset. Pohdittavaksi kokeilusta jäi toteutetaanko koulutukset alakohtaisina, jolloin kaikkien saman alan työssäoppimista ohjaavien opettajien käytännöt yhtenäistyvät. Toisaalta monialaisessa ryhmässä voidaan lisätä alojen välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen leviämistä.

Parasta palautetta ovat olleet opettajat, jotka koulutusten jälkeen rohkeasti käynnistivät omat työpaikkaohjaajakoulutuksensa.

 

OPH_logo